Ksyli­to­lia tehdään Suomessa nyt kaurankuorista

Ksyli­toli löydet­tiin vuonna 1891, kun saksa­lai­nen profes­sori Emil Fischer ja hänen assis­tent­tinsa Rudolf Stahel eris­ti­vät pyökistä uuden, ksylii­tiksi nimeänsä aineen. Samoi­hin aikoi­hin rans­ka­lais­tut­kija M.G. Bert­rand eristi ksyli­to­lia vehnän ja kauran oljista.

Ksyli­to­lin teol­lista valmis­tusta voidaan pitää suoma­lai­sena inno­vaa­tiona. Tuotan­to­pro­ses­sin kehitti ensim­mäi­senä maail­massa Suomen Sokeri, kun se alkoi valmis­taa Kotkassa vuonna 1975 ksyli­to­lia koivun hemi­sel­lu­loo­sasta. Siitä juon­taa ksyli­to­lin suoma­lai­nen nimi­tys koivusokeri.

Kotkan tehdas, joka on nyky­ään DuPont-konser­niin kuulu­van Danisco Swee­te­ners Oy:n omis­tuk­sessa, on edel­leen yksi maail­man suurim­mista ksyli­to­li­teh­taista. Valmis­tuk­sessa käyte­tyt raaka-aineet tule­vat kuiten­kin koko­naan ulko­mailta, koska ksyli­to­lin valmis­ta­mi­nen koivusta kävi liian kalliiksi.

Ksyli­to­lia valmis­te­taan maail­malla kasvien kuitu­ma­te­ri­aa­lista eli ksylaanista.

Kyseessä on uraa­uur­tava, oma inno­vaa­tio, jolla voidaan valmis­taa ksyli­to­lia kaura­myl­lyn sivuvirroista.

Raaka-aineena käyte­tään ylei­sesti mais­sia, mutta myös monia muita kuitu­ma­te­ri­aa­leja, kuten pyök­kiä, riisiä, olkia, pähki­nän­kuo­ria sekä sokeriruo’on jätteitä.

Ksyli­to­lia on tehty Suomessa koko ajan, mutta ulko­mai­sesta raaka-aineesta. Tilanne muut­tui pari vuotta sitten, kun Fazer-konserni raken­nutti Lahteen ksyli­to­li­teh­taan. Faze­rin mukaan se on maail­man ensim­mäi­nen yritys, joka käyt­tää ksyli­to­lin valmis­tuk­seen kaurankuoria.

– Tuotanto pääs­tiin aloit­ta­maan vuonna 2022. Kyseessä on uraa­uur­tava, oma inno­vaa­tio, jolla voidaan valmis­taa ksyli­to­lia kaura­myl­lyn sivu­vir­roista. Kauran­kuo­ret tule­vat tehtaalle muuta­man sadan metrin päästä yrityk­sen omasta myllystä, kertoo stra­te­gia­joh­taja Mikko Mäkelä Fazerilta.

Faze­rilla on Suomessa patentti, joka mahdol­lis­taa kauran­kuo­rien yhdis­tel­mä­käy­tön ksyli­to­lin valmis­tuk­seen ja ener­gian tuotantoon.

– Ksyli­to­lin valmis­tus kauran­kuo­rista on osoit­tau­tu­nut luul­tua haas­ta­vam­maksi, mutta olemme sitou­tu­neet kehit­tä­mään toimin­taa ja näemme siinä kansain­vä­listä poten­ti­aa­lia pitkällä tähtäi­mellä. Tällä hetkellä toimi­tamme ksyli­to­lia pääsään­töi­sesti omille yksi­köille sekä kosme­tiik­ka­teol­li­suu­den tarpei­siin koti­maassa, toteaa Mäkelä.

Fazer on ryhty­nyt testaa­maan ksyli­to­lin valmis­tuk­sessa myös muita raaka-aineita tuotan­non tehok­kuu­den ja tuotan­to­vo­lyy­min kasvattamiseksi.

Pure Jenkki ‑mainos jäi monen mieleen

Maail­man ensim­mäi­nen ksyli­to­lilla makeu­tettu puru­kumi oli Xyli­tol Jenkki, josta tuli Suomen suosi­tuin puru­kumi. Se kehi­tet­tiin 1970-luvun alussa, kun Turun yliopis­ton hammas­lää­ke­tie­teen laitos tutki ksyli­to­lin vaiku­tuk­sia hampai­siin. Xyli­tol Jenkki tuli myyn­tiin vuonna 1975.

Maail­man ensim­mäi­nen ksyli­to­lilla makeu­tettu puru­kumi oli Xyli­tol Jenkki

Ksyli­to­lia valmisti koivusta Suomen Sokeri, joka oli kehit­tä­nyt siihen teol­li­sen proses­sin. Jenkki-puru­kumi oli tunnettu jo aiem­min­kin, mutta ksyli­to­lin myötä siitä tuli kaikille sopiva terveystuote.

Nyky­ään Jenkki-tuote­per­heen makei­sia valmis­taa ruot­sa­lai­nen Cloetta-konserni. Yrityk­sen ksyli­to­li­tuot­teet tehdään pääosin Hollannissa.

Ksyli­to­lilla riit­tää kysyn­tää maailmalla

Elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den lisäksi ksyli­to­lia käyte­tään kosme­tiikka- ja lääke­teol­li­suu­dessa. Sitä löytyy makeis­tuot­tei­den, kuten puru­ku­mien ja pastil­lien lisäksi muun muassa hammas­tah­noista ja suuvesistä.

Ksyli­to­lin on todettu estä­vän hampai­den reikiin­ty­mistä, koska se ehkäi­see baktee­rien kasvua. Baktee­rit eivät kykene käyt­tä­mään ksyli­to­lia ravin­nok­seen. Ksyli­toli vähen­tää baktee­ripla­kin määrää ja lisää syljen eritystä. Ksyli­toli sopii hyvin myös diabee­ti­koille, koska se pitää veren­so­ke­rin tasaisena.

Ksyli­to­lin on todettu estä­vän hampai­den reikiin­ty­mistä, koska se ehkäi­see baktee­rien kasvua.

Ksyli­to­lin kysyntä onkin kasva­nut maail­malla koko ajan, ja siitä on tullut jo miljar­di­bis­nes. Maail­man suurin ksyli­to­lin tuot­ta­ja­maa on Kiina.

Miksi ksyli­toli ei sovi koiralle?

Ksyli­toli on turval­lista ihmi­selle, mutta erit­täin myrkyl­listä koirille sekä monille muille eläimille.

Koiralle ksyli­to­lin syömi­nen aiheut­taa nopeasti insu­lii­nin vapau­tu­mi­sen haimassa, mikä johtaa vaaral­li­seen hypogly­ke­mi­aan eli mata­laan verensokeriin.

Jo muutama ksyli­to­li­pu­ru­ku­mi­tyyny voi johtaa koiralla vaka­vaan sairas­tu­mi­seen. Mitä enem­män koira syö ksyli­to­lia, sitä äkil­li­sempi on veren­so­ke­rin romah­dus. Suurem­mat annok­set voivat aiheut­taa maksa­vau­rion tai jopa kuole­man. Onkin tärkeää pitää ksyli­toli ja muut makeu­tusai­neet poissa lemmik­kien ulottuvilta.