Puualustan päällä on kaurankuoria ja ksylitol-rakeita.

Ksyli­tolia tehdään Suomessa nyt kaurankuorista

17.7.2025

TEKSTI RIITTA SAARINEN

KUVA FAZER

Vähäka­lo­rinen ksyli­toli on luonnosta peräisin oleva makeu­tusaine, jota esiintyy pienissä määrin muun muassa marjoissa, hedel­missä, vihan­nek­sissa ja sienissä. Sitä löytyy myös ihmisen elimistöstä.

Ksyli­toli löydet­tiin vuonna 1891, kun saksa­lainen profes­sori Emil Fischer ja hänen assis­tent­tinsa Rudolf Stahel eristivät pyökistä uuden, ksylii­tiksi nimeänsä aineen. Samoihin aikoihin ranska­lais­tut­kija M.G. Bertrand eristi ksyli­tolia vehnän ja kauran oljista.

Ksyli­tolin teollista valmis­tusta voidaan pitää suoma­lai­sena innovaa­tiona. Tuotan­to­pro­sessin kehitti ensim­mäi­senä maail­massa Suomen Sokeri, kun se alkoi valmistaa Kotkassa vuonna 1975 ksyli­tolia koivun hemisel­lu­loo­sasta. Siitä juontaa ksyli­tolin suoma­lainen nimitys koivusokeri.

Kotkan tehdas, joka on nykyään DuPont-konser­niin kuuluvan Danisco Sweete­ners Oy:n omistuk­sessa, on edelleen yksi maailman suurim­mista ksyli­to­li­teh­taista. Valmis­tuk­sessa käytetyt raaka-aineet tulevat kuitenkin kokonaan ulkomailta, koska ksyli­tolin valmis­ta­minen koivusta kävi liian kalliiksi.

Ksyli­tolia valmis­te­taan maail­malla kasvien kuitu­ma­te­ri­aa­lista eli ksylaanista.

Kyseessä on uraauur­tava, oma innovaatio, jolla voidaan valmistaa ksyli­tolia kaura­myllyn sivuvirroista.

Raaka-aineena käyte­tään yleisesti maissia, mutta myös monia muita kuitu­ma­te­ri­aa­leja, kuten pyökkiä, riisiä, olkia, pähki­nän­kuoria sekä sokeriruo’on jätteitä.

Ksyli­tolia on tehty Suomessa koko ajan, mutta ulkomai­sesta raaka-aineesta. Tilanne muuttui pari vuotta sitten, kun Fazer-konserni raken­nutti Lahteen ksyli­to­li­teh­taan. Fazerin mukaan se on maailman ensim­mäinen yritys, joka käyttää ksyli­tolin valmis­tuk­seen kaurankuoria.

– Tuotanto päästiin aloit­ta­maan vuonna 2022. Kyseessä on uraauur­tava, oma innovaatio, jolla voidaan valmistaa ksyli­tolia kaura­myllyn sivuvir­roista. Kauran­kuoret tulevat tehtaalle muutaman sadan metrin päästä yrityksen omasta myllystä, kertoo strate­gia­joh­taja Mikko Mäkelä Fazerilta.

Fazerilla on Suomessa patentti, joka mahdol­listaa kauran­kuo­rien yhdis­tel­mä­käytön ksyli­tolin valmis­tuk­seen ja energian tuotantoon.

– Ksyli­tolin valmistus kauran­kuo­rista on osoit­tau­tunut luultua haasta­vam­maksi, mutta olemme sitou­tu­neet kehit­tä­mään toimintaa ja näemme siinä kansain­vä­listä poten­ti­aalia pitkällä tähtäi­mellä. Tällä hetkellä toimi­tamme ksyli­tolia pääsään­töi­sesti omille yksiköille sekä kosme­tiik­ka­teol­li­suuden tarpei­siin kotimaassa, toteaa Mäkelä.

Fazer on ryhtynyt testaa­maan ksyli­tolin valmis­tuk­sessa myös muita raaka-aineita tuotannon tehok­kuuden ja tuotan­to­vo­lyymin kasvattamiseksi.

Pure Jenkki ‑mainos jäi monen mieleen

Maailman ensim­mäinen ksyli­to­lilla makeu­tettu purukumi oli Xylitol Jenkki, josta tuli Suomen suosi­tuin purukumi. Se kehitet­tiin 1970-luvun alussa, kun Turun yliopiston hammas­lää­ke­tie­teen laitos tutki ksyli­tolin vaiku­tuksia hampai­siin. Xylitol Jenkki tuli myyntiin vuonna 1975.

Maailman ensim­mäinen ksyli­to­lilla makeu­tettu purukumi oli Xylitol Jenkki

Ksyli­tolia valmisti koivusta Suomen Sokeri, joka oli kehit­tänyt siihen teollisen prosessin. Jenkki-purukumi oli tunnettu jo aiemminkin, mutta ksyli­tolin myötä siitä tuli kaikille sopiva terveystuote.

Nykyään Jenkki-tuote­per­heen makeisia valmistaa ruotsa­lainen Cloetta-konserni. Yrityksen ksyli­to­li­tuot­teet tehdään pääosin Hollannissa.

Ksyli­to­lilla riittää kysyntää maailmalla

Elintar­vi­ke­teol­li­suuden lisäksi ksyli­tolia käyte­tään kosme­tiikka- ja lääke­teol­li­suu­dessa. Sitä löytyy makeis­tuot­teiden, kuten puruku­mien ja pastil­lien lisäksi muun muassa hammas­tah­noista ja suuvesistä.

Ksyli­tolin on todettu estävän hampaiden reikiin­ty­mistä, koska se ehkäisee baktee­rien kasvua. Bakteerit eivät kykene käyttä­mään ksyli­tolia ravin­nok­seen. Ksyli­toli vähentää baktee­riplakin määrää ja lisää syljen eritystä. Ksyli­toli sopii hyvin myös diabee­ti­koille, koska se pitää veren­so­kerin tasaisena.

Ksyli­tolin on todettu estävän hampaiden reikiin­ty­mistä, koska se ehkäisee baktee­rien kasvua.

Ksyli­tolin kysyntä onkin kasvanut maail­malla koko ajan, ja siitä on tullut jo miljar­di­bisnes. Maailman suurin ksyli­tolin tuotta­jamaa on Kiina.

Miksi ksyli­toli ei sovi koiralle?

Ksyli­toli on turval­lista ihmiselle, mutta erittäin myrkyl­listä koirille sekä monille muille eläimille.

Koiralle ksyli­tolin syöminen aiheuttaa nopeasti insuliinin vapau­tu­misen haimassa, mikä johtaa vaaral­li­seen hypogly­ke­miaan eli matalaan verensokeriin.

Jo muutama ksyli­to­li­pu­ru­ku­mi­tyyny voi johtaa koiralla vakavaan sairas­tu­mi­seen. Mitä enemmän koira syö ksyli­tolia, sitä äkilli­sempi on veren­so­kerin romahdus. Suuremmat annokset voivat aiheuttaa maksa­vau­rion tai jopa kuoleman. Onkin tärkeää pitää ksyli­toli ja muut makeu­tusai­neet poissa lemmik­kien ulottuvilta.