Saari­jär­vellä tuote­taan miljoonia taimia kesässä – työ on raskasta mutta itsenäistä

Runsas miljoona pienen­pientä kuusen­tainta kurottaa kennois­taan kohti valoa jätti­mäi­sessä muovi­huo­neessa Fin Forelia Oy:n taimi­tar­halla Saari­järven Häkkilässä.

– Kun tulen huonee­seen, punnitsen osan kennoista. Tarvit­taessa kastelen taimet läpeensä niin, että yksi kenno painaa 4,5 kiloa, kertoo huone­kas­vat­taja Tuula Maukonen.

Fin Forelia tuottaa vuodessa noin 70 miljoonaa metsä­puun tainta neljällä taimi­tar­halla. Lähes puolet niistä kasvaa Saari­jär­vellä. Taimet varttuvat turve­paa­kuissa muovi­sissa kennoissa, joita on yhdessä muovi­huo­neessa noin 14 000. Kennossa on 81–100 tainta kennon koosta riippuen.

Pienten puunal­kujen kastelu hoituu koneel­li­sesti, mutta sen kanssa on oltava tarkkana.

– Taimia ei saa kastella liikaa. Jos turve­paakun pinta on koko ajan kostea, silloin taimi laiskot­telee eikä se viitsi kasvattaa juuria.

Juuren kasvat­ta­minen on tärkeää, jotta taimi saa turve­paa­kusta kasvu­voimaa, Maukonen kertoo. Jos taimen juuret eivät ylety paakun pohjalle asti, paakku saattaa hajota pakatessa.

Kun aurinko oikein paistaa, niin hiki vaan virtaa.

Perus­teel­lisen kastelun jälkeen kenno saa kuivahtaa. Kun se painaa noin 3,5 kiloa, vuorossa on seuraava kastelu.

– Jos turve­paakku pääse kuivu­maan, sitä on hankala saada enää kostu­maan uudel­leen. Silloin, kun taimia ei tarvitse kastella, teen kitkentähommia.

Maukonen työsken­telee kuudetta kautta Saari­järven taimi­tar­halla. Tänä vuonna hän aloitti työt maalis­kuun viimei­senä päivänä. Työso­pimus on voimassa tällä erää juhan­nuk­seen asti.

– Viime vuonna olin täällä töissä seitsemän kuukautta, mutta katso­taan nyt, miten pitkään tänä vuonna olen. Tämä on kiva, itsenäinen työ, mutta jaksa­misen kanssa on vähän haasteita, kun eläkeikä alkaa lähestyä, Maukonen kertoo.

Oman lisämaus­teensa fyysi­seen työhön tuovat muovi­huo­neiden kostea ja kuuma ilmanala.

– Kun aurinko oikein paistaa, niin hiki vaan virtaa. Silloin tänne ei paljon viitsi jäädä kitke­mään, kun täällä on niin kuuma.

NELJÄ VAKITUISTA

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu, taimi­tar­ha­työn­te­kijä Tarmo Kolu kurvaa paikalle sinisellä avolava-autolla, jonka maali­pinta on haalis­tunut aurin­gossa. Hän on käynyt korjaut­ta­massa pyörä­kuor­maajan renkaan Äänekosken Suolahdessa.

– Olen tullut tänne töihin vuonna 1990 suurin piirtein samaan aikaan kuin tämä auto. Silloin täällä ei ollut kuin kaksi isoa huonetta. Nyt niitä on yhdeksän, hän kertoo.

Kolu nostaa pyörä­kuor­maa­jalla renkaan auton lavalta, kierittää sen korjausta vailla olevan kuormaajan luo, nostaa sen paikoil­leen ja alkaa kiinnittää pultteja.

– Meillä on neljä pyörä­kuor­maajaa. Onneksi niistä on nyt käytössä vain kolme, Kolu sanoo.

Hän vastaa taimi­tarhan koneiden ja laitteiden huolloista ja korjauk­sista. Monet koneet ovat Kolun mukaan vanhoja ja tarvit­sevat jatkuvaa huoltoa. Yksi sellainen on kennon­täyt­tö­kone, joka nimensä mukai­sesti täyttää muoviset kennot turpeella. Sen perässä on kylvökone.

– Jos kylvö ei ole hyvä, se näkyy huoneessa. Paakun tiiviyden ja painon pitää olla just oikeat.

Tällä palkka­ta­solla pelkäs­tään kotimaista työvoimaa olisi todella vaikea saada.

Työnan­taja edellyttää työnte­ki­jöiltä turva­ken­kien ja heijas­tin­liivin tai ‑takin käyttöä. Ilman heijas­tin­liiviä ei työpai­kalle ole asiaa, sillä isoin vaaran­paikka on liikenne, Kolu sanoo.

– Silloin ei käy mitään, jos kaksi konetta kohtaa, mutta jos siinä on osalli­sena pyöräi­lijä tai jalan­kul­kija, niin hän on aina heikoilla koneen kanssa.

Työnte­kijät ovat koolla joka maanantai, ja silloin puheena on usein myös työturvallisuus.

– Siitä pitää jatku­vasti muistuttaa, sillä muuten siitä ruvetaan lipsu­maan, Kolu toteaa.

Saari­järven taimi­tar­halla työsken­telee Tarmo Kolun lisäksi vain kolme muuta vakituista tuotannon työnte­kijää. Muut ovat kausi­työn­te­ki­jöitä. Parhaim­mil­laan heitä on 60.

– Työil­ma­piiri on hyvä. Olemme tyyty­väisiä ukrai­na­lai­siin ja thaimaa­lai­siin työnte­ki­jöi­himme. Tällä palkka­ta­solla pelkäs­tään kotimaista työvoimaa olisi todella vaikea saada.

TALVET TYÖTTÖMÄNÄ

Viileässä kaari­hal­lissa käy vilkas puheen­pul­putus, kun kausi­työn­te­kijät pakkaavat taimia pahvi­laa­ti­koihin. Orawan Varvikko on työsken­nellyt Saari­järven taimi­tar­halla vuodesta 2012.

– Tykkään kaikista työteh­tä­vistä täällä, mutta taimien pakkaa­minen on kivointa. Aloitin työt vapun jälkeen ja olen täällä marras­kuulle asti. Talven olen kotona, hän kertoo.

Yleensä kone hoitaa taimien pakkauksen, mutta pieniä taimi­määriä pakataan myös käsin. Varvikko asuu Saari­jär­vellä noin 30 kilometrin päässä taimi­tar­halta ja on tyyty­väinen, että työtä löytyy kotikaupungista.

– Minulla on lyhyt työmatka, hän sanoo.

Taimi­tar­ha­työn­te­kijä Jari Hyytiäinen nostaa valmiiksi pakatut taimi­laa­tikot lavalle käsin.

– Olen niin sanottu kausi­va­ki­tuinen. Teen ihan kaikkea laidasta laitaan. Korjaan, ajan koneita, kitken, olen varas­tolla, teen ja puran kuormia, hän listaa.

Tiedän, mitä teen, ja työ on aika vapaata.

Hyytiäisen työt alkoivat maalis­kuun puoli­vä­lissä ja kestävät kauden loppuun marras–joulukuulle saakka. Sitten hän on 2–3 kuukautta työttömänä.

– Tämä on huonoiten palkattu ala, jonka tiedän. Työ on kuitenkin aika fyysistä, varsinkin pakkaus. Olkapään kiertä­jä­kalvo vihoit­teli monta vuotta, mutta viime syksynä se sitten paukahti. Se ei kestänyt taimi­laa­ti­koiden nostamista.

Yhdellä lavalla on enintään 90 laatikkoa yhdek­sässä kerrok­sessa. Yhdessä työvuo­rossa niitä ehtii täyttää 13–14 lavaa, Hyytiäinen kertoo.

– Se tekee 1 200 laatikkoa per vuoro. Nyt laatikot ovat kevyitä, mutta syksyllä, kun ne ovat märkiä, ne painavat kuin synti. Ei tarvitse salilla käydä.

Taimien pakkaus ajoittuu pääosin syksyyn. Jari Hyytiäinen arvelee ajavansa tänä syksynä pyörä­kuor­maajaa pakkauksen sijaan. Vaikka työ on raskasta eikä palkas­sa­kaan ole hurraa­mista, on Hyytiäinen silti tehnyt töitä Saari­järven taimi­tar­halla yli kymmenen vuotta.

– Tiedän, mitä teen, ja työ on aika vapaata. Täällä ei ole koko ajan joku hengit­tä­mässä niskaan, ja minulla on täällä myös paljon tuttuja, hän summaa työn hyviä puolia.

VALTAOSA MÄNTYÄ

Saari­järven taimi­tar­halla töitä tehdään pääsään­töi­sesti arkisin aamuseit­se­mästä puoli neljään. Kesällä viikon­lop­puisin tarvetta on kaste­li­joille, jos on lämmintä, ja syyspak­kausta saate­taan tehdä kahdessa vuorossa. Lisäksi yksi tuotannon työntekijä on aina päivystysvuorossa.

Päivys­täjä huolehtii muun muassa työajan ulkopuo­lella tapah­tu­vista kuormien purka­mi­sesta ja lähet­tä­mi­sestä. Hän myös kastelee ulkona olevat taimet, jos lämpö­tila uhkaa pudota keväällä pakkasen puolelle, kuten huhti-touko­kuun taitteessa kävi.

– Olin koko vappu­viikon yötöissä. Annoimme niille taimille, jotka olivat jo lähte­neet kasva­maan, ihan reilusti vettä niskaan, etteivät ne tuhou­tuisi, Tarmo Kolu kertoo.

Lisäksi päivys­täjä vastaa siitä, että muovi­huo­neiden öljypolt­timet toimivat ja huoneet pysyvät lämpi­minä. Muovi­huo­neissa kasvaa tänä vuonna kuusen, männyn ja koivun taimia. Ne saavat alkunsa jalos­te­tuista sieme­nistä, joita säily­te­tään isoissa kanis­te­reissa arkkupakastimissa.

– Viime vuonna kylvimme puolet kuusta ja puolet mäntyä. Tänä vuonna kylvämme enemmän mäntyä kuin kuusta. Myös koivun kysyntä on lisään­tynyt, kertoo tuotan­toe­si­mies Milla Hakka­rainen.

Tänä vuonna kylvämme enemmän mäntyä kuin kuusta.

Siemenet itävät ja kasvavat muovi­huo­neissa 3–7 viikkoa, jonka jälkeen ne siirre­tään ulos hiekka­ken­tälle kasva­maan. Kaikki muovi­huo­neet täyte­tään taimilla kolme kertaa vuodessa.

– Kolman­nella kierrok­sella taimien kasvu lopete­taan lyhyt­päi­vä­kä­sit­te­lyllä, jotta taimet saadaan pakkaus­kun­toon. Muuten ne eivät ymmärrä lopettaa kasvuaan ajoissa, Kolu kertoo.

Käytän­nössä se tarkoittaa, että taimien päälle vedetään kudos­muovi puoleksi vuorokaudeksi.

Syksyllä taimet käsitel­lään tukki­mie­hen­täin torjunta-aineella ja pakataan taimi­laa­ti­koihin. Osa taimista lähtee metsiin jo elokuussa, mutta suurin osa laati­koista siirre­tään pakkas­va­ras­toon odotta­maan seuraavan kevään istutuksia.

VAIHTELEVAA TYÖTÄ

Saari­järven taimi­tar­halta lähtee metsiin noin 22 miljoonaa tainta joka kevät. Valtaosa metsä­puiden taimista istute­taan vapun ja juhan­nuksen välissä.

Suurin kysyntä on yksivuo­tiaille taimille, mutta taimi­tar­halla kasva­te­taan myös kaksi­vuo­tiaita kuusen taimia. Ne ovat viettä­neet talven ulkona hiekkakentällä.

– Nämä kuusen taimet on kylvetty viime juhan­nuk­sena. Nyt nostamme ne maasta suuralus­toille ja siirrämme alustat trakto­rilla toiselle kentälle kasva­tuk­seen. Siellä taimia sitten kastel­laan ja lannoi­te­taan, kertoo taimi­tar­ha­työn­te­kijä Elina Siltanen.

Hän on työsken­nellyt Saari­järven taimi­tar­halla pian 19 vuotta. Työ on hänestä vaihte­levaa, sillä vuoteen mahtuu monia erilaisia työteh­täviä. Mielui­sinta puuhaa Silta­selle on muovi­huo­neiden desin­fiointi keväisin ennen kuin kylvöt alkavat.

– Siinä näkee kättensä jäljen. Pesen huoneiden seinät ja asfalt­ti­pohjan palolet­kulla ja kuumapesurilla.

Onhan se totta, että taimi­tar­halla on huonot palkat siihen nähden, että tämä on loppu­pe­leissä aika raskasta työtä.

Siltanen asuu kuuden kilometrin päässä taimi­tar­halta. Lyhyt työmatka on hänestä iso plussa. Palkka sen sijaan voisi hänestä olla parempi.

– Onhan se totta, että taimi­tar­halla on huonot palkat siihen nähden, että tämä on loppu­pe­leissä aika raskasta työtä. Nämä kennotkin painavat sen kuusi kiloa kappale, kun ne ovat olleet halla­kas­te­lussa, mutta pysyn­pähän ainakin hyvässä kunnossa, Siltanen toteaa.

Kennojen nosto on kuitenkin urakkatyö, joten siitä työnan­taja maksaa työnte­ki­jöille vähän taval­lista paremmin.

Saari­järven taimi­tar­halla kasva­tet­tuja taimia ostavat Metsä­hal­litus, metsäyh­tiöt, metsän­hoi­to­yh­dis­tykset ja yksityiset metsä­no­mis­tajat. Tänä vuonna niitä päätyy myös Ruotsiin.

FIN FORELIA OY

PERUSTETTU Vuonna 1992 nimellä Itä-Suomen taimi Oy.
KOTIPAIKKA Saari­järvi. Lisäksi taimi­tarhat Kerimäellä, Nurmi­jär­vellä ja Rovaniemellä.
TUOTANTO Noin 70 miljoonaa metsä­puiden tainta vuodessa.
HENKILÖSTÖ Lähes 40 vakituista työnte­kijää, joista yli puolet tuotan­nossa sekä noin 170 kausi­työn­te­kijää. Saari­järven taimi­tar­halla vakitui­sesti 7 työnte­kijää, joista tuotan­nossa 4. Kausi­työn­te­ki­jöitä Saari­jär­vellä enimmil­lään noin 60.
OMISTAJAT Toimi­tus­joh­taja Timo Salminen ja johtaja Antti Lännenpää sekä Salmoss Oy, jonka omistavat Fin Forelia Oy:n talous­joh­taja Päivi Moss ja Jaana Salminen.
LIIKEVAIHTO 10 milj. euroa (2024).