Saarijärvellä tuotetaan miljoonia taimia kesässä – työ on raskasta mutta itsenäistä

Runsas miljoona pienenpientä kuusentainta kurottaa kennoistaan kohti valoa jättimäisessä muovihuoneessa Fin Forelia Oy:n taimitarhalla Saarijärven Häkkilässä.

– Kun tulen huoneeseen, punnitsen osan kennoista. Tarvittaessa kastelen taimet läpeensä niin, että yksi kenno painaa 4,5 kiloa, kertoo huonekasvattaja Tuula Maukonen.

Fin Forelia tuottaa vuodessa noin 70 miljoonaa metsäpuun tainta neljällä taimitarhalla. Lähes puolet niistä kasvaa Saarijärvellä. Taimet varttuvat turvepaakuissa muovisissa kennoissa, joita on yhdessä muovihuoneessa noin 14 000. Kennossa on 81–100 tainta kennon koosta riippuen.

Pienten puunalkujen kastelu hoituu koneellisesti, mutta sen kanssa on oltava tarkkana.

– Taimia ei saa kastella liikaa. Jos turvepaakun pinta on koko ajan kostea, silloin taimi laiskottelee eikä se viitsi kasvattaa juuria.

Juuren kasvattaminen on tärkeää, jotta taimi saa turvepaakusta kasvuvoimaa, Maukonen kertoo. Jos taimen juuret eivät ylety paakun pohjalle asti, paakku saattaa hajota pakatessa.

Kun aurinko oikein paistaa, niin hiki vaan virtaa.

Perusteellisen kastelun jälkeen kenno saa kuivahtaa. Kun se painaa noin 3,5 kiloa, vuorossa on seuraava kastelu.

– Jos turvepaakku pääse kuivumaan, sitä on hankala saada enää kostumaan uudelleen. Silloin, kun taimia ei tarvitse kastella, teen kitkentähommia.

Maukonen työskentelee kuudetta kautta Saarijärven taimitarhalla. Tänä vuonna hän aloitti työt maaliskuun viimeisenä päivänä. Työsopimus on voimassa tällä erää juhannukseen asti.

– Viime vuonna olin täällä töissä seitsemän kuukautta, mutta katsotaan nyt, miten pitkään tänä vuonna olen. Tämä on kiva, itsenäinen työ, mutta jaksamisen kanssa on vähän haasteita, kun eläkeikä alkaa lähestyä, Maukonen kertoo.

Oman lisämausteensa fyysiseen työhön tuovat muovihuoneiden kostea ja kuuma ilmanala.

– Kun aurinko oikein paistaa, niin hiki vaan virtaa. Silloin tänne ei paljon viitsi jäädä kitkemään, kun täällä on niin kuuma.

NELJÄ VAKITUISTA

Työsuojeluvaltuutettu, taimitarhatyöntekijä Tarmo Kolu kurvaa paikalle sinisellä avolava-autolla, jonka maalipinta on haalistunut auringossa. Hän on käynyt korjauttamassa pyöräkuormaajan renkaan Äänekosken Suolahdessa.

– Olen tullut tänne töihin vuonna 1990 suurin piirtein samaan aikaan kuin tämä auto. Silloin täällä ei ollut kuin kaksi isoa huonetta. Nyt niitä on yhdeksän, hän kertoo.

Kolu nostaa pyöräkuormaajalla renkaan auton lavalta, kierittää sen korjausta vailla olevan kuormaajan luo, nostaa sen paikoilleen ja alkaa kiinnittää pultteja.

– Meillä on neljä pyöräkuormaajaa. Onneksi niistä on nyt käytössä vain kolme, Kolu sanoo.

Hän vastaa taimitarhan koneiden ja laitteiden huolloista ja korjauksista. Monet koneet ovat Kolun mukaan vanhoja ja tarvitsevat jatkuvaa huoltoa. Yksi sellainen on kennontäyttökone, joka nimensä mukaisesti täyttää muoviset kennot turpeella. Sen perässä on kylvökone.

– Jos kylvö ei ole hyvä, se näkyy huoneessa. Paakun tiiviyden ja painon pitää olla just oikeat.

Tällä palkkatasolla pelkästään kotimaista työvoimaa olisi todella vaikea saada.

Työnantaja edellyttää työntekijöiltä turvakenkien ja heijastinliivin tai -takin käyttöä. Ilman heijastinliiviä ei työpaikalle ole asiaa, sillä isoin vaaranpaikka on liikenne, Kolu sanoo.

– Silloin ei käy mitään, jos kaksi konetta kohtaa, mutta jos siinä on osallisena pyöräilijä tai jalankulkija, niin hän on aina heikoilla koneen kanssa.

Työntekijät ovat koolla joka maanantai, ja silloin puheena on usein myös työturvallisuus.

– Siitä pitää jatkuvasti muistuttaa, sillä muuten siitä ruvetaan lipsumaan, Kolu toteaa.

Saarijärven taimitarhalla työskentelee Tarmo Kolun lisäksi vain kolme muuta vakituista tuotannon työntekijää. Muut ovat kausityöntekijöitä. Parhaimmillaan heitä on 60.

– Työilmapiiri on hyvä. Olemme tyytyväisiä ukrainalaisiin ja thaimaalaisiin työntekijöihimme. Tällä palkkatasolla pelkästään kotimaista työvoimaa olisi todella vaikea saada.

TALVET TYÖTTÖMÄNÄ

Viileässä kaarihallissa käy vilkas puheenpulputus, kun kausityöntekijät pakkaavat taimia pahvilaatikoihin. Orawan Varvikko on työskennellyt Saarijärven taimitarhalla vuodesta 2012.

– Tykkään kaikista työtehtävistä täällä, mutta taimien pakkaaminen on kivointa. Aloitin työt vapun jälkeen ja olen täällä marraskuulle asti. Talven olen kotona, hän kertoo.

Yleensä kone hoitaa taimien pakkauksen, mutta pieniä taimimääriä pakataan myös käsin. Varvikko asuu Saarijärvellä noin 30 kilometrin päässä taimitarhalta ja on tyytyväinen, että työtä löytyy kotikaupungista.

– Minulla on lyhyt työmatka, hän sanoo.

Taimitarhatyöntekijä Jari Hyytiäinen nostaa valmiiksi pakatut taimilaatikot lavalle käsin.

– Olen niin sanottu kausivakituinen. Teen ihan kaikkea laidasta laitaan. Korjaan, ajan koneita, kitken, olen varastolla, teen ja puran kuormia, hän listaa.

Tiedän, mitä teen, ja työ on aika vapaata.

Hyytiäisen työt alkoivat maaliskuun puolivälissä ja kestävät kauden loppuun marras–joulukuulle saakka. Sitten hän on 2–3 kuukautta työttömänä.

– Tämä on huonoiten palkattu ala, jonka tiedän. Työ on kuitenkin aika fyysistä, varsinkin pakkaus. Olkapään kiertäjäkalvo vihoitteli monta vuotta, mutta viime syksynä se sitten paukahti. Se ei kestänyt taimilaatikoiden nostamista.

Yhdellä lavalla on enintään 90 laatikkoa yhdeksässä kerroksessa. Yhdessä työvuorossa niitä ehtii täyttää 13–14 lavaa, Hyytiäinen kertoo.

– Se tekee 1 200 laatikkoa per vuoro. Nyt laatikot ovat kevyitä, mutta syksyllä, kun ne ovat märkiä, ne painavat kuin synti. Ei tarvitse salilla käydä.

Taimien pakkaus ajoittuu pääosin syksyyn. Jari Hyytiäinen arvelee ajavansa tänä syksynä pyöräkuormaajaa pakkauksen sijaan. Vaikka työ on raskasta eikä palkassakaan ole hurraamista, on Hyytiäinen silti tehnyt töitä Saarijärven taimitarhalla yli kymmenen vuotta.

– Tiedän, mitä teen, ja työ on aika vapaata. Täällä ei ole koko ajan joku hengittämässä niskaan, ja minulla on täällä myös paljon tuttuja, hän summaa työn hyviä puolia.

VALTAOSA MÄNTYÄ

Saarijärven taimitarhalla töitä tehdään pääsääntöisesti arkisin aamuseitsemästä puoli neljään. Kesällä viikonloppuisin tarvetta on kastelijoille, jos on lämmintä, ja syyspakkausta saatetaan tehdä kahdessa vuorossa. Lisäksi yksi tuotannon työntekijä on aina päivystysvuorossa.

Päivystäjä huolehtii muun muassa työajan ulkopuolella tapahtuvista kuormien purkamisesta ja lähettämisestä. Hän myös kastelee ulkona olevat taimet, jos lämpötila uhkaa pudota keväällä pakkasen puolelle, kuten huhti-toukokuun taitteessa kävi.

– Olin koko vappuviikon yötöissä. Annoimme niille taimille, jotka olivat jo lähteneet kasvamaan, ihan reilusti vettä niskaan, etteivät ne tuhoutuisi, Tarmo Kolu kertoo.

Lisäksi päivystäjä vastaa siitä, että muovihuoneiden öljypolttimet toimivat ja huoneet pysyvät lämpiminä. Muovihuoneissa kasvaa tänä vuonna kuusen, männyn ja koivun taimia. Ne saavat alkunsa jalostetuista siemenistä, joita säilytetään isoissa kanistereissa arkkupakastimissa.

– Viime vuonna kylvimme puolet kuusta ja puolet mäntyä. Tänä vuonna kylvämme enemmän mäntyä kuin kuusta. Myös koivun kysyntä on lisääntynyt, kertoo tuotantoesimies Milla Hakkarainen.

Tänä vuonna kylvämme enemmän mäntyä kuin kuusta.

Siemenet itävät ja kasvavat muovihuoneissa 3–7 viikkoa, jonka jälkeen ne siirretään ulos hiekkakentälle kasvamaan. Kaikki muovihuoneet täytetään taimilla kolme kertaa vuodessa.

– Kolmannella kierroksella taimien kasvu lopetetaan lyhytpäiväkäsittelyllä, jotta taimet saadaan pakkauskuntoon. Muuten ne eivät ymmärrä lopettaa kasvuaan ajoissa, Kolu kertoo.

Käytännössä se tarkoittaa, että taimien päälle vedetään kudosmuovi puoleksi vuorokaudeksi.

Syksyllä taimet käsitellään tukkimiehentäin torjunta-aineella ja pakataan taimilaatikoihin. Osa taimista lähtee metsiin jo elokuussa, mutta suurin osa laatikoista siirretään pakkasvarastoon odottamaan seuraavan kevään istutuksia.

VAIHTELEVAA TYÖTÄ

Saarijärven taimitarhalta lähtee metsiin noin 22 miljoonaa tainta joka kevät. Valtaosa metsäpuiden taimista istutetaan vapun ja juhannuksen välissä.

Suurin kysyntä on yksivuotiaille taimille, mutta taimitarhalla kasvatetaan myös kaksivuotiaita kuusen taimia. Ne ovat viettäneet talven ulkona hiekkakentällä.

– Nämä kuusen taimet on kylvetty viime juhannuksena. Nyt nostamme ne maasta suuralustoille ja siirrämme alustat traktorilla toiselle kentälle kasvatukseen. Siellä taimia sitten kastellaan ja lannoitetaan, kertoo taimitarhatyöntekijä Elina Siltanen.

Hän on työskennellyt Saarijärven taimitarhalla pian 19 vuotta. Työ on hänestä vaihtelevaa, sillä vuoteen mahtuu monia erilaisia työtehtäviä. Mieluisinta puuhaa Siltaselle on muovihuoneiden desinfiointi keväisin ennen kuin kylvöt alkavat.

– Siinä näkee kättensä jäljen. Pesen huoneiden seinät ja asfalttipohjan paloletkulla ja kuumapesurilla.

Onhan se totta, että taimitarhalla on huonot palkat siihen nähden, että tämä on loppupeleissä aika raskasta työtä.

Siltanen asuu kuuden kilometrin päässä taimitarhalta. Lyhyt työmatka on hänestä iso plussa. Palkka sen sijaan voisi hänestä olla parempi.

– Onhan se totta, että taimitarhalla on huonot palkat siihen nähden, että tämä on loppupeleissä aika raskasta työtä. Nämä kennotkin painavat sen kuusi kiloa kappale, kun ne ovat olleet hallakastelussa, mutta pysynpähän ainakin hyvässä kunnossa, Siltanen toteaa.

Kennojen nosto on kuitenkin urakkatyö, joten siitä työnantaja maksaa työntekijöille vähän tavallista paremmin.

Saarijärven taimitarhalla kasvatettuja taimia ostavat Metsähallitus, metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset ja yksityiset metsänomistajat. Tänä vuonna niitä päätyy myös Ruotsiin.

FIN FORELIA OY

PERUSTETTU Vuonna 1992 nimellä Itä-Suomen taimi Oy.
KOTIPAIKKA Saarijärvi. Lisäksi taimitarhat Kerimäellä, Nurmijärvellä ja Rovaniemellä.
TUOTANTO Noin 70 miljoonaa metsäpuiden tainta vuodessa.
HENKILÖSTÖ Lähes 40 vakituista työntekijää, joista yli puolet tuotannossa sekä noin 170 kausityöntekijää. Saarijärven taimitarhalla vakituisesti 7 työntekijää, joista tuotannossa 4. Kausityöntekijöitä Saarijärvellä enimmillään noin 60.
OMISTAJAT Toimitusjohtaja Timo Salminen ja johtaja Antti Lännenpää sekä Salmoss Oy, jonka omistavat Fin Forelia Oy:n talousjohtaja Päivi Moss ja Jaana Salminen.
LIIKEVAIHTO 10 milj. euroa (2024).