Tom Crui­sen luksus­jah­din valmis­ta­neilla vene­ra­ken­ta­jilla uusi sopi­mus – ”Ilman kompen­saa­tiota koke­nut työn­tekijä olisi menet­tä­nyt kaksi tonnia vuodessa”

Pietar­saa­ressa on valmis­tettu Swan-malli­sia purje­ve­neitä 1960-luvun puoli­vä­listä asti.

– Yhteensä noin 2 300 venettä on valmis­tettu vuosien varrella. Yhden raken­ta­mi­seen menee noin kaksi vuotta, kertoo pääluot­ta­mus­mies Stefan Sjölund ja osoit­taa tuotan­to­hal­lin katon suuntaan.

Monen metrin korkeu­dessa teli­neillä työn­te­ki­jät valmis­te­le­vat venettä juhla­kun­toon. Kohta on nimit­täin vuorossa 128 jalan mittai­sen, eli lähes neljä­kym­men­tä­met­ri­sen, Swanin vesil­le­lasku. Testi­pur­jeh­dus­ten ja viimeis­ten asen­nus­ten jälkeen veneen ja sen ulko­mailta paikalle lennä­te­tyn miehis­tön on tarkoi­tus seilata Monacoon ja kaupun­gin vene­näyt­te­lyä varten.

Koti­ta­louk­sien kulu­tus­mah­dol­li­suuk­siin vaikut­tava maail­man­ta­lou­den epävar­muus ei suoraan näy täällä. Pienim­pien venei­den hinta­lappu pyörii reilussa miljoo­nassa eurossa ja suurim­pien kymme­nissä miljoo­nissa. Lähes kaikki valmis­te­tuista veneistä, aina­kin isom­mista, viedään ulkomaille.

Eloku­va­tähti Tom Cruise vieraili äsket­täin tehtaalla tutus­tu­massa osta­maansa venee­seen. Crui­sen pika­vi­siitti Pietar­saa­reen olikin etusi­vun uuti­nen koko maassa. ”Kaunis”, kuului Top Gun ‑tähden arvio uudesta hankinnastaan.

Pietar­saa­ren lisäksi Nauto­rilla on pienempi vene­run­ko­jen muot­teja valmis­tava yksikkö Kåll­byssä, Peder­sö­ressä. Nauto­rin noin 220 tuotan­non työn­te­ki­jää ja seit­se­män­kym­mentä alihank­ki­jaa työs­ken­te­le­vät yrityk­sessä uuden työeh­to­so­pi­muk­sen alaisuudessa.

Venea­lan työnan­ta­ja­liitto ilmoitti vuonna keväällä 2024 Teol­li­suus­lii­tolle, ettei se enää aio solmia omaa työeh­to­so­pi­musta veneen­ra­ken­nusa­lan sopi­musa­lalle. Sopi­musta sovel­let­tiin noin kolmes­sa­kym­me­nessä yrityk­sessä. Teol­li­suus­lii­ton jäse­net sopi­musa­lalla lasket­tiin sadoissa.

Sjölund kertoo, että Nauto­rin ja muiden alueen isom­pien yritys­ten, kuten Baltic Yacht­sin, Sargon ja Finn­mas­te­rin johdon edus­ta­jat ja luot­ta­mus­mie­het tapa­si­vat muuta­man kerran neuvo­tel­lak­seen siir­ty­mi­sestä noudat­ta­maan yleis­si­to­vaa muovi- ja kemian­teol­li­suu­den sopimusta.

– Suurin kompas­tus­kivi oli työajan­ly­hen­nys­va­paat eli pekkas­päi­vät. Muovi­teol­li­suu­den sopi­muk­sessa ne makse­taan jokai­sen palkan­mak­sun yhtey­dessä, kun taas venea­lan sopi­muk­sessa ne makset­tiin vapaa­päi­vien pitä­mi­sen yhtey­dessä, Sjölund kertoo.

Toisaalta esimer­kiksi loma­raha on uudessa sopi­muk­sessa isompi.

Sjölun­din mukaan tärkeintä oli, että työnan­taja suos­tui kompen­soi­maan siir­ty­män aiheut­ta­man talou­del­li­sen mene­tyk­sen työntekijöille.

– Ei ihan koko­nai­suu­des­saan, mutta melkein. Laskin, että ilman kompen­saa­tiota olisi koke­nut tuotan­to­työn­te­kijä, jolla on yli 25 vuoden koke­mus, menet­tä­nyt 2 000 euroa vuodessa.

Koko­nais­kuva kirkas­tuu ajan mittaan, pääluot­ta­mies uskoo.

– On vielä liian aikaista sanoa, miten uuden työeh­to­so­pi­muk­sen kanssa käy. Meidän täytyy odot­taa ja katsoa mitä tule­man pitää, sanoo veneen kaap­pei­hin tule­via liukuo­ven pysäyt­ti­miä pinta­kä­sit­te­levä Antti Wikström.

Muutok­sia Nauto­rilla on koet­tu­kin. Yrityk­sestä tuli runsas vuosi sitten osa italia­laista luksus­moot­to­ri­jah­tei­hin erikois­tu­nutta Sanlo­renzo-konser­nia. Nautor vastaa noin kymme­nes­osasta italia­lai­sen miljar­diy­ri­tyk­sen liikevaihdosta.

VENERAKENTAJIA MYÖS TEKNOON

Kokko­lan Finn­mas­te­rilla eletään kiireistä aikaa venei­ly­kau­den ollessa jo käyn­nissä. Tuotan­nossa työs­ken­te­lee kolmi­sen­kym­mentä työn­te­ki­jää valmis­ta­massa lasi­kui­tui­sia moottoriveneitä.

Verrat­tuna Nauto­rin Swanei­hin veneet ovat paria mitta­luok­kaa pienem­piä, tyypil­li­sesti noin 7–10 metrin mittai­sia. Hinnat liik­ku­vat yleensä kymppitonneissa.

– Asiak­kaamme käyvät pankin kautta neuvot­te­le­massa lainasta ennen kuin osta­vat meiltä veneen, kertoo pääluot­ta­mus­mies Joni Alho Kokko­lan tehtaalta.

Pääluot­ta­mus­mies kertoo työnan­ta­ja­jär­jes­tön ilmoi­tuk­sen sopi­muk­sen kuop­paa­mi­sesta aiheut­ta­neen huolta ja ihmet­te­lyä työpai­kalla. Myös Finn­mas­te­rilla ns. pekkas­päi­viin liit­ty­vät korvauk­set aiheut­ti­vat eniten huolta, Alho kertoo.

Muista yrityk­sistä poike­ten siir­ryt­tiin Finn­mas­te­rilla venea­lan työeh­to­so­pi­muk­sen päätyt­tyä sovel­ta­maan tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työehtosopimusta.

– Kyse on siitä, että kaikissa muissa konser­nimme yrityk­sissä nouda­te­taan tekno­lo­gia­teol­li­suu­den sopi­musta. Kaikille on helpom­paa, kun firmassa puhu­taan samoista asioista samoilla nimillä, Alho sanoo.

Finn­mas­ter kuuluu koti­mai­seen Terra Patris ‑konser­niin, johon kuuluu metal­li­teol­li­suu­den yrityk­siä kuten kaivin­ko­nee­seen asen­net­ta­vien ponti­tus- ja paalu­tus­lait­tei­den valmis­tuk­seen keskit­ty­nyt hämeen­lin­na­lai­nen Movax ja polt­to­puu­ko­neita valmis­ta­van TP Silva.

Kaikille on helpom­paa, kun firmassa puhu­taan samoista asioista samoilla nimillä.

Pääluot­ta­mus­mies näkee muutok­sen pidem­mällä tähtäi­mellä saat­ta­van hyödyt­tää työntekijöitä.

– Tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa on ollut ihan hyvät yleiskorotukset.

Nyt edessä on kuiten­kin uusia ongel­mia. Meneil­lään olevat muutos­neu­vot­te­lut johta­vat toden­nä­köi­sesti kuukau­den lomau­tuk­siin ennen loma­kautta. Pande­mian aikai­nen venei­den kysyn­tä­buumi on laan­tu­nut ja käytet­tyjä veneitä on paljon myynnissä.

Veneen­ra­ken­ta­jat muovi­teol­li­suu­den sopi­muk­sen piirissä

• Veneala työl­lis­tää yhteensä noin 3 500 henki­löä Suomessa. Noin 80 prosent­tia tuotan­nosta viedään ulkomaille.
• Työnan­ta­jayh­dis­tys Vene­teol­li­suu­den työnan­ta­jat ry. ilmoitti, ettei se neuvot­tele uudesta työeh­to­so­pi­muk­sesta sopi­mus­kau­den päätyt­tyä 28.2.2025.
• Jotta työeh­to­so­pi­mus olisi alalla yleis­si­tova, vaadi­taan, että puolet sopi­musa­lan työn­te­ki­jöistä työs­ken­te­lee työnan­ta­ja­liit­toon kuulu­vissa yrityksissä.
• Vene­val­mis­tusa­lan työeh­to­so­pi­mus menetti yleis­si­to­vuu­tensa vuonna 2011.
• Suurin osa alan yrityk­sistä noudat­taa nyky­ään muovi­teol­li­suu­den ja kemian tuote­teol­li­suu­den työehtosopimusta.
• Sopi­mus­ten sisäl­lössä on joita­kin eroja. Esimer­kiksi palve­lus­vuo­si­lisä makse­taan jokai­sessa palkassa erik­seen eikä esim. joulu­kuussa könt­tä­sum­mana. Tämä nostaa loma-ajan palk­kaa sekä lomaltapaluurahaa.
• Työajan tasaus­va­pai­den eli ns. pekkas­päi­vien korvaus makset­tiin aiem­min keski­tun­tian­sion mukaan vapaan yhtey­dessä. Uudessa sopi­muk­sessa korvaus on sisäl­ly­tetty palk­ka­tau­lu­koi­hin. Vapaa­oi­keus pysyy muuttumattomana.
• Arki­py­hä­kor­vauk­sia makse­taan vain, jos pyhä­päivä osuu työpäi­välle, toisin kuin vene­val­mis­tusa­lan sopimuksessa.
• Uudessa sopi­muk­sessa työnopastuslisä.
• Uudessa sopi­muk­sessa on isom­mat ilta- ja yölisät.

Ei sopi­muss­hop­pai­lua

Teol­li­suus­lii­ton kemian sekto­rin johtaja Toni Laiho ja sopi­mus­pääl­likkö Pasi Havio seura­si­vat yhdessä liiton sopi­mus­asian­tun­ti­joi­den ja alan pääluot­ta­mus­mies­ten kanssa proses­sia, jonka seurauk­sena venea­lan oma työeh­to­so­pi­mus poistui.

– Työnan­ta­ja­puoli haluaa silloin tällöin vaih­taa työeh­to­so­pi­musta, ja siihen liit­tyy aina tiet­tyjä riskejä työn­te­ki­jöille. Venea­lalla ei kuiten­kaan ole ollut merk­kejä siitä, että taus­talla olisi halu heiken­tää työeh­toja, sanoo Laiho.

Laihon mukaan kyseessä oli pitkälti työnan­ta­ja­puo­len ilmoi­tus­asia. Aiempi työtuo­miois­tui­men päätös vahvisti työnan­ta­ja­liit­to­jen oikeu­den toimia näin.

Useissa vastaa­vissa muutok­sissa työnan­ta­jat ovat korvan­neet työn­te­ki­jöille mahdol­li­set tulon­me­ne­tyk­set ja yllä­pi­tä­neet työeh­toja tietyllä tasolla. Laiho huomaut­taa kuiten­kin, ettei työnan­ta­jalla ole lain mukaista velvoi­tetta toimia näin, mistä saat­taa­kin muodos­tua työn­te­ki­jöille ongelmia.

– Sanoi­sin, että siir­tymä on suju­nut parem­min kuin ennak­koon pelät­tiin, Laiho arvioi.

Veneala on ollut Teol­li­suus­lii­ton selvästi ruot­sin­kie­li­sin sopi­musala jäse­nis­tön osuu­della mitat­tuna. Syynä liene se, että useat suuret alan yrityk­set sijait­se­vat Pohjan­maalla, Pietar­saa­ren ja Kokko­lan seudulla. Tämä­kin on saat­ta­nut vaikut­taa siihen, että suurem­massa työnan­ta­ja­lii­tossa on saatettu kokea olevan parem­mat mahdol­li­suu­det saada palve­lua ja tukea ruotsiksi.

Havio huomaut­taa, että osansa saat­taa myös olla sillä, että kyseessä on henki­lö­mää­räl­tään kuiten­kin melko pieni sopi­musala ja ”firmat ovat bisnes­housut jalassa”.

– Alan yrityk­set halua­vat keskit­tyä itse liike­toi­min­taan – venei­den valmis­tuk­seen ja myyn­tiin. Työeh­to­so­pi­mus­toi­minta ja sopi­mus­ten kehit­tä­mi­nen vaatii resurs­seja, mikä sitten saat­taa olla muusta pois.