Tom Cruisen luksus­jahdin valmis­ta­neilla venera­ken­ta­jilla uusi sopimus – ”Ilman kompen­saa­tiota kokenut työntekijä olisi menet­tänyt kaksi tonnia vuodessa”

Pietar­saa­ressa on valmis­tettu Swan-mallisia purje­ve­neitä 1960-luvun puoli­vä­listä asti.

– Yhteensä noin 2 300 venettä on valmis­tettu vuosien varrella. Yhden raken­ta­mi­seen menee noin kaksi vuotta, kertoo pääluot­ta­mus­mies Stefan Sjölund ja osoittaa tuotan­to­hallin katon suuntaan.

Monen metrin korkeu­dessa telineillä työnte­kijät valmis­te­levat venettä juhla­kun­toon. Kohta on nimit­täin vuorossa 128 jalan mittaisen, eli lähes neljä­kym­men­tä­met­risen, Swanin vesil­le­lasku. Testi­pur­jeh­dusten ja viimeisten asennusten jälkeen veneen ja sen ulkomailta paikalle lennä­tetyn miehistön on tarkoitus seilata Monacoon ja kaupungin venenäyt­telyä varten.

Kotita­louk­sien kulutus­mah­dol­li­suuk­siin vaikut­tava maail­man­ta­louden epävar­muus ei suoraan näy täällä. Pienim­pien veneiden hinta­lappu pyörii reilussa miljoo­nassa eurossa ja suurim­pien kymme­nissä miljoo­nissa. Lähes kaikki valmis­te­tuista veneistä, ainakin isommista, viedään ulkomaille.

Eloku­va­tähti Tom Cruise vieraili äsket­täin tehtaalla tutus­tu­massa ostamaansa venee­seen. Cruisen pikavi­siitti Pietar­saa­reen olikin etusivun uutinen koko maassa. ”Kaunis”, kuului Top Gun ‑tähden arvio uudesta hankinnastaan.

Pietar­saaren lisäksi Nauto­rilla on pienempi venerun­kojen muotteja valmis­tava yksikkö Kållbyssä, Peder­sö­ressä. Nautorin noin 220 tuotannon työnte­kijää ja seitse­män­kym­mentä alihank­kijaa työsken­te­levät yrityk­sessä uuden työeh­to­so­pi­muksen alaisuudessa.

Venealan työnan­ta­ja­liitto ilmoitti vuonna keväällä 2024 Teolli­suus­lii­tolle, ettei se enää aio solmia omaa työeh­to­so­pi­musta veneen­ra­ken­nusalan sopimusa­lalle. Sopimusta sovel­let­tiin noin kolmes­sa­kym­me­nessä yrityk­sessä. Teolli­suus­liiton jäsenet sopimusa­lalla lasket­tiin sadoissa.

Sjölund kertoo, että Nautorin ja muiden alueen isompien yritysten, kuten Baltic Yachtsin, Sargon ja Finnmas­terin johdon edustajat ja luotta­mus­miehet tapasivat muutaman kerran neuvo­tel­lak­seen siirty­mi­sestä noudat­ta­maan yleis­si­tovaa muovi- ja kemian­teol­li­suuden sopimusta.

– Suurin kompas­tus­kivi oli työajan­ly­hen­nys­va­paat eli pekkas­päivät. Muovi­teol­li­suuden sopimuk­sessa ne makse­taan jokaisen palkan­maksun yhtey­dessä, kun taas venealan sopimuk­sessa ne makset­tiin vapaa­päi­vien pitämisen yhtey­dessä, Sjölund kertoo.

Toisaalta esimer­kiksi lomaraha on uudessa sopimuk­sessa isompi.

Sjölundin mukaan tärkeintä oli, että työnan­taja suostui kompen­soi­maan siirtymän aiheut­taman talou­del­lisen menetyksen työntekijöille.

– Ei ihan kokonai­suu­des­saan, mutta melkein. Laskin, että ilman kompen­saa­tiota olisi kokenut tuotan­to­työn­te­kijä, jolla on yli 25 vuoden kokemus, menet­tänyt 2 000 euroa vuodessa.

Kokonais­kuva kirkastuu ajan mittaan, pääluot­ta­mies uskoo.

– On vielä liian aikaista sanoa, miten uuden työeh­to­so­pi­muksen kanssa käy. Meidän täytyy odottaa ja katsoa mitä tuleman pitää, sanoo veneen kaappeihin tulevia liukuoven pysäyt­timiä pinta­kä­sit­te­levä Antti Wikström.

Muutoksia Nauto­rilla on koettukin. Yrityk­sestä tuli runsas vuosi sitten osa italia­laista luksus­moot­to­ri­jah­teihin erikois­tu­nutta Sanlo­renzo-konsernia. Nautor vastaa noin kymme­nes­osasta italia­laisen miljar­diy­ri­tyksen liikevaihdosta.

VENERAKENTAJIA MYÖS TEKNOON

Kokkolan Finnmas­te­rilla eletään kiireistä aikaa venei­ly­kauden ollessa jo käynnissä. Tuotan­nossa työsken­telee kolmi­sen­kym­mentä työnte­kijää valmis­ta­massa lasikui­tuisia moottoriveneitä.

Verrat­tuna Nautorin Swaneihin veneet ovat paria mitta­luokkaa pienempiä, tyypil­li­sesti noin 7–10 metrin mittaisia. Hinnat liikkuvat yleensä kymppitonneissa.

– Asiak­kaamme käyvät pankin kautta neuvot­te­le­massa lainasta ennen kuin ostavat meiltä veneen, kertoo pääluot­ta­mus­mies Joni Alho Kokkolan tehtaalta.

Pääluot­ta­mus­mies kertoo työnan­ta­ja­jär­jestön ilmoi­tuksen sopimuksen kuoppaa­mi­sesta aiheut­ta­neen huolta ja ihmet­telyä työpai­kalla. Myös Finnmas­te­rilla ns. pekkas­päi­viin liittyvät korvaukset aiheut­tivat eniten huolta, Alho kertoo.

Muista yrityk­sistä poiketen siirryt­tiin Finnmas­te­rilla venealan työeh­to­so­pi­muksen päätyttyä sovel­ta­maan tekno­lo­gia­teol­li­suuden työehtosopimusta.

– Kyse on siitä, että kaikissa muissa konser­nimme yrityk­sissä nouda­te­taan tekno­lo­gia­teol­li­suuden sopimusta. Kaikille on helpompaa, kun firmassa puhutaan samoista asioista samoilla nimillä, Alho sanoo.

Finnmaster kuuluu kotimai­seen Terra Patris ‑konser­niin, johon kuuluu metal­li­teol­li­suuden yrityksiä kuten kaivin­ko­nee­seen asennet­ta­vien pontitus- ja paalu­tus­lait­teiden valmis­tuk­seen keskit­tynyt hämeen­lin­na­lainen Movax ja poltto­puu­ko­neita valmis­tavan TP Silva.

Kaikille on helpompaa, kun firmassa puhutaan samoista asioista samoilla nimillä.

Pääluot­ta­mus­mies näkee muutoksen pidem­mällä tähtäi­mellä saattavan hyödyttää työntekijöitä.

– Tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa on ollut ihan hyvät yleiskorotukset.

Nyt edessä on kuitenkin uusia ongelmia. Meneil­lään olevat muutos­neuvottelut johtavat toden­nä­köi­sesti kuukauden lomau­tuk­siin ennen lomakautta. Pande­mian aikainen veneiden kysyn­tä­buumi on laantunut ja käytet­tyjä veneitä on paljon myynnissä.

Veneen­ra­ken­tajat muovi­teol­li­suuden sopimuksen piirissä

• Veneala työllistää yhteensä noin 3 500 henkilöä Suomessa. Noin 80 prosenttia tuotan­nosta viedään ulkomaille.
• Työnan­ta­jayh­distys Veneteol­li­suuden työnan­tajat ry. ilmoitti, ettei se neuvot­tele uudesta työeh­to­so­pi­muk­sesta sopimus­kauden päätyttyä 28.2.2025.
• Jotta työeh­to­so­pimus olisi alalla yleis­si­tova, vaadi­taan, että puolet sopimusalan työnte­ki­jöistä työsken­telee työnan­ta­ja­liit­toon kuulu­vissa yrityksissä.
• Veneval­mis­tusalan työeh­to­so­pimus menetti yleis­si­to­vuu­tensa vuonna 2011.
• Suurin osa alan yrityk­sistä noudattaa nykyään muovi­teol­li­suuden ja kemian tuote­teol­li­suuden työehtosopimusta.
• Sopimusten sisäl­lössä on joitakin eroja. Esimer­kiksi palve­lus­vuo­si­lisä makse­taan jokai­sessa palkassa erikseen eikä esim. joulu­kuussa könttä­sum­mana. Tämä nostaa loma-ajan palkkaa sekä lomaltapaluurahaa.
• Työajan tasaus­va­paiden eli ns. pekkas­päi­vien korvaus makset­tiin aiemmin keski­tun­tian­sion mukaan vapaan yhtey­dessä. Uudessa sopimuk­sessa korvaus on sisäl­ly­tetty palkka­tau­lu­koihin. Vapaa­oi­keus pysyy muuttumattomana.
• Arkipy­hä­kor­vauksia makse­taan vain, jos pyhäpäivä osuu työpäi­välle, toisin kuin veneval­mis­tusalan sopimuksessa.
• Uudessa sopimuk­sessa työnopastuslisä.
• Uudessa sopimuk­sessa on isommat ilta- ja yölisät.

Ei sopimuss­hop­pailua

Teolli­suus­liiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho ja sopimus­pääl­likkö Pasi Havio seura­sivat yhdessä liiton sopimus­asian­tun­ti­joiden ja alan pääluot­ta­mus­miesten kanssa prosessia, jonka seurauk­sena venealan oma työeh­to­so­pimus poistui.

– Työnan­ta­ja­puoli haluaa silloin tällöin vaihtaa työeh­to­so­pi­musta, ja siihen liittyy aina tiettyjä riskejä työnte­ki­jöille. Venea­lalla ei kuiten­kaan ole ollut merkkejä siitä, että taustalla olisi halu heikentää työeh­toja, sanoo Laiho.

Laihon mukaan kyseessä oli pitkälti työnan­ta­ja­puolen ilmoi­tus­asia. Aiempi työtuo­miois­tuimen päätös vahvisti työnan­ta­ja­liit­tojen oikeuden toimia näin.

Useissa vastaa­vissa muutok­sissa työnan­tajat ovat korvan­neet työnte­ki­jöille mahdol­liset tulon­me­ne­tykset ja ylläpi­tä­neet työeh­toja tietyllä tasolla. Laiho huomauttaa kuitenkin, ettei työnan­ta­jalla ole lain mukaista velvoi­tetta toimia näin, mistä saattaakin muodostua työnte­ki­jöille ongelmia.

– Sanoisin, että siirtymä on sujunut paremmin kuin ennak­koon pelät­tiin, Laiho arvioi.

Veneala on ollut Teolli­suus­liiton selvästi ruotsin­kie­lisin sopimusala jäsenistön osuudella mitat­tuna. Syynä liene se, että useat suuret alan yritykset sijait­sevat Pohjan­maalla, Pietar­saaren ja Kokkolan seudulla. Tämäkin on saattanut vaikuttaa siihen, että suurem­massa työnan­ta­ja­lii­tossa on saatettu kokea olevan paremmat mahdol­li­suudet saada palvelua ja tukea ruotsiksi.

Havio huomauttaa, että osansa saattaa myös olla sillä, että kyseessä on henki­lö­mää­räl­tään kuitenkin melko pieni sopimusala ja ”firmat ovat bisnes­housut jalassa”.

– Alan yritykset haluavat keskittyä itse liike­toi­min­taan – veneiden valmis­tuk­seen ja myyntiin. Työeh­to­so­pi­mus­toi­minta ja sopimusten kehit­tä­minen vaatii resurs­seja, mikä sitten saattaa olla muusta pois.