Heijastin on halpa henkivakuutus

– Isäni Arvi Lehti oli maanvil­je­lijä, mutta hyvin yritte­liäs mies, joka halusi kokeilla kaiken­laista. Muovi taas oli 1950-luvulla uusi materi­aali, joten isä sijoitti hevos­tal­liin ruisku­va­lu­ko­neen ja alkoi valmistaa tuotteita talous­muo­vista, kertoo Arvi Lehden poika Taisto Lehti.

– Lisäksi hän valmisti Talmu-yrityk­ses­sään Pertte­lissä punaisia kissan­silmiä eli takava­lo­hei­jas­timia, jotka tulivat lain myötä pakol­li­siksi peräkär­ryihin Suomessa.

Autojen yleis­tyessä ja liiken­teen vilkas­tuessa nousi myös liiken­neon­net­to­muuk­sien määrä.

– Enoni oli poliisi, ja meillä kävi usein polii­si­tut­tuja istumassa iltaa. He puhuivat paljon jalan­kul­ki­joiden turvat­to­muu­desta pimeillä teillä. Tästä isäni sai ajatuksen yhdistää kaksi peräkärryn heijas­tinta toisiinsa. Väliin tuli koukku, johon saattoi kiinnittää langan ja hakaneulan. Ensim­mäinen jalan­kul­kijan heijastin valmistui vuonna 1963.

– Heijas­timen toiminta perustuu fysiikan lakeihin. Prisma taittaa valon takaisin, kun siinä on hyvä peili­hionta, ja kaikki on oikeassa kulmassa. Valon­sä­teet eivät silloin karkaa sivulle, vaan heijas­tuvat takaisin valon lähtö­pis­tee­seen, selittää Taisto Lehti, joka jatkoi isänsä jälkeen Talmun johtajana.

Vain taivas on rajana, kun mieti­tään erilaisia muotoja ja värejä.

Yrityksen tunne­tuin heijas­tin­malli on Kalervo Suomelan vuonna 1972 suunnit­te­lema lumihiu­tale, jota on valmis­tettu erilai­sina variaa­tioina kymmeniä miljoonia kappa­leita. Suomen itsenäi­syyden juhla­vuonna se pääsi mukaan Design­museon juhla­näyt­te­lyyn, jossa oli esillä sata esinettä Suomesta.

Myöhemmin Talmun ostanut Hella myi heijas­tin­tuo­tannon laiti­la­lai­selle Coreplas­tille, joka jatkaa nykyään Safety Reflector Finlandin sopimusvalmistajana.

Coreplastin lisäksi heijas­timia valmistaa Suomessa helsin­ki­läinen Saintex. Se tunne­taan pehmo­hei­jas­ti­mis­taan, joiden valmis­tuk­sessa käyte­tään suurjaksosaumausta.

– Materi­aali taipuu moneen. Tässä on vain taivas rajana, kun mieti­tään erilaisia muotoja ja värejä. Olemme valmis­ta­neet vuosien mittaan tuhansia yksit­täisiä malleja. Teemme paljon designer-yhteis­työtä myös graafik­kojen ja muotoi­li­joiden kanssa, toteaa Saintexin toimi­tus­joh­taja Susanna Blomqvist.

Vuonna 2016 heijas­tin­mark­ki­noille tulivat uutuu­tena älyhei­jas­timet. Vuosi sitten Saintex lansee­rasi tuoksu­hei­jas­timet, joiden aromi­huo­paan voi lisätä tuoksun.

Heijas­timet katso­taan henki­lö­suo­jai­miksi, joten niiden täytyy olla CE-hyväk­syt­tyjä ja täyttää hyvin tarkat vaatimukset.

Tielii­ken­ne­lain mukaan jalan­kul­kijan pitäisi yleensä käyttää pimeällä kulkies­saan heijas­tinta, mutta sen käyttä­mät­tö­myy­destä ei kuiten­kaan rangaista.

Luonnon omat valotaiteilijat

Biolu­mi­ne­senssi tarkoittaa biolo­gista valotuo­tantoa. Biolu­mi­noivia ovat muun muassa monet syvän­meren eliöt, kuten käärme­tähdet ja merimak­karat. Krotti- ja kitakalat käyttävät valoa hyväksi saalis­taes­saan. Osa eliöistä taas viestii valon avulla lajito­ve­reil­leen. Yleensä valo on sininen tai vihreä, sillä nämä värit näkyvät veden alla parhaiten. Pimeässä lentävät tulikär­päset eli kiilto­madot ovat kovakuo­riaisia, jotka houkut­te­levat valolla luokseen parittelukumppaneita.

Kissan­silmä tien päällä

Englan­ti­lainen Percy Shaw on keksijä tiehei­jas­ti­mien takana. Hän patentoi vuonna 1934 niin sanotun kissan­silmän, jolla tarkoi­te­taan Britan­niassa teiden reunoille asennet­tuja heijas­tavia tiemerk­kejä. Seuraavan vuonna hän perusti yrityksen, joka alkoi valmistaa kissan­silmiä teolli­sesti. Nämä tiemerkit ovat edelleen käytössä Britan­niassa. Suomessa kissan­sil­millä viita­taan polku­pyörän takahei­jas­ti­miin. Lumen ja aurauksen takia meillä ei ole mahdol­lista käyttää kissan­silmiä tien pinnassa.

Poron­sarvet heijastamaan

Suomessa kuolee liiken­teessä vuosit­tain tuhansia poroja, joten ongel­maan on yritetty löytää erilaisia ratkai­suja. Kymmenen vuotta sitten Palis­kun­tain yhdistys kokeili, voisiko kolareita estää ruiskut­ta­malla porojen sarviin heijas­tin­maalia. Maali ei kuiten­kaan kestänyt kovin kauan sarvissa, joten kokeilu jäi lyhyeen. Mainetta tuli kuitenkin sitäkin enemmän, kun ulkomaiset tv-ryhmät kävivät kuvaa­massa heijas­ta­villa sarvilla varus­tet­tuja poroja. Nykyään porojen GPS-pannoissa voidaan käyttää myös heijas­tavaa materiaalia.