Työssä
Puhtaus on puoli työtä – Laajeneva akkutehdas pitää Valmet Automotiven Uudenkaupungin yksikön lennossa
Valmet Automotiven Uudenkaupungin akkutehtaalla työnteon perustana on äärimmäinen puhtaus ja hankaussähkön välttäminen. Akkutehtaan työntekijöiden järjestäytyminen on noussut roimasti parissa vuodessa.
Kun olemme vaihtaneet kaksi kertaa suojavaatteita, kävelleet parin jalkapallokentän verran autotehtaan poikki ja läpäisseet hankaussähkötestin, pääsemme tutustumaan Valmet Automotive EV Power Oy:n Uudenkaupungin akkutehtaaseen pääluottamusmies Jere Sedergrenin johdolla.
Hän pyytelee anteeksi tarkkuutta ja puhtauden vaatimusta, mutta osaa selittää vierailijoille syynkin: hankaussähkö voi vioittaa litium-ioni-akkujen osia, ja silloin valmis akku olisi heti lähdössä susi.
– Puhtauden lisäksi täällä on paljon testausta ja muuta toimintaa, jossa käytetään korkeajännitteistä sähköä. Oikeastaan käsittelemme kaikkia materiaaleja niin kuin ne olisivat räjähdysaineita, Sedergren selventää.
Tarkkaa työtä akkutehtaan Uudenkaupungin yksikössä tekee noin 260 työntekijää ja noin 150 toimihenkilöä, eli kaikkiaan väkeä on yli 400. Salon yksikössä henkilöstöä on lähes 800.
Salossa valmistetaan akkuja kevyt- ja ladattaviin hybrideihin, Uudessakaupungissa pelkästään ladattavien hybridiautojen akkuja. Tämän lisäksi Valmet Automation tekee omalla merkillään myös liikkuviin työkoneisiin käytettäviä akkujärjestelmiä. Koska autoilu sähköistyy vauhdilla, Uudenkaupungin akkutehtaalla töitä riittää. Nelivuorojärjestelmä on jatkuva, eli akkuja syntyy kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaisin.
Akkutehtaan aloittaessa vuonna 2021 väkeä oli noin 30 henkeä, joten toiminta on laajentunut kovasti.
AKUN TEKIJÄT MONESTA MAASTA
Akkutehtaalla Ukissa on yli 20 kansallisuutta; jos Salon yksikkö otetaan mukaan, eri kansallisuuksia on yli 60. Kaikki kyltit ja ohjeet ovat kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi. Jere Sedergrenillä työkieli on usein englanti. Kiertokäynnillämme kaikki työntekijät tervehtivät häntä.
Eräällä linjalla testauksia tekemässä on kaksi nuorta ukrainalaista naista. Hyvin näkyy työ sujuvan, ja vielä vähän jaksetaan hymyilläkin vierailijoille.
– Ukrainasta tuli sodan takia väkeä aika paljon. Muualta entisestä itäblokista on myös monia tulijoita. He sopeutuvat usein nopeiten suomalaiseen itsenäiseen työnteon tapaan, Sedergren toteaa.
Oikeastaan käsittelemme kaikkia materiaaleja niin kuin ne olisivat räjähdysaineita.
– Intialaiset ja srilankalaiset ovat ahkeria ja jopa häiritsevän kohteliaita. ”Sir” tulee vähän joka väliin, mikä on hieman hämmentävää tavalliselle suomalaiselle. Kansallisuuksien kirjo on laaja.
Sedergrenin mukaan akkutehtaalla on naisia enemmän kuin tehtaissa Suomessa yleensä, yli kolmannes tai lähes puolet.
HARRIKKA-MUMMI HOITAA PUUTARHAA
Monien kansallisuuksien joukossa löytyy aivan supisuomalaisiakin tekijöitä. Yksi tällainen on Kirsi Urpanen, joka operaattorina 4-linjalla kokoaa moduuleja eli ”blokeja”. Työssään rauhallisesti ZVE-mattoja nostava rouva on vapaa-ajallaan ei-niin-tavallinen-isoäiti.
– Minulla on kolme lastenlasta, ja he kutsuvat minua muun muassa Harrikka-mummiksi, kertoo Urpanen.
Harley-Davidson-moottoripyörällä huristeleva Urpanen tuli autotehtaalle töihin 2011, koska työ siivoustyönohjaajana kävi liian raskaaksi. Vuoden 2021 alussa hän siirtyi akkutehtaalle. Läheisiä työkavereita Urpasella on kymmenkunta.
– Onhan se hienoa, että on koko ajan uutta ja enemmän tehtävää. Kaiken aikaa, kun laajennetaan ja lisätään tuotantoa, voi uskoa, että töitä riittää. Että voi päästä tältä tehtaalta sitten joskus eläkkeelle, Urpanen toteaa.
Hän arvostaa työssään sitäkin, että vuoron loputtua työasiat jäävät tehtaalle, voi keskittyä muuhun elämään. Harrastuksena hän hoitaa puutarhaa, Manu-mäyräkoiraa ja tietysti ajaa Harley-Davidsonilla, ”naisten pyörällä”, joka sopii hänen hieman yli 150-senttiselle varrelleen parhaiten.
– Ajamme puolison kanssa prätkillä pitkin Suomea, varsinkin kesälomalla, ja yleensä suuntana on H-DCF International Rally. Tänä vuonna se olisi Rukalla, Harrikka-mummi Urpanen kertoo.
ISÄN JA ISOISÄN NIMEEN
Aavistuksen kauempaa on Surkew Omar Ali. Hän kertoo ensimmäisen nimen olevan etunimensä, toisen isän nimi ja kolmannen isoisän nimi. Siis patronyymi eli isännimi, jollaisia Suomessakin käytettiin ennen 1922 säädettyä sukunimilakia. Suomeen 2008 saapunut irakilainen on ollut Valmet Automotiven palveluksessa noin 9 vuotta, josta akkutehtaalla vajaa 3 vuotta. Nyt hän kokoaa hybridiauton akkuja.
– Irakista minulla ei ole mitään teknisen alan koulutusta, autonasentajan koulutuksen hankin Suomessa. Autoihin liittyvä tekeminen on mukavaa. Autonasennuksia en enää osaisi tehdä, koska työllistyin tänne heti valmistuttuani, sanoo Omar Ali.
Hänellä ei ole suunnitelmia opiskella autoalaa pitemmälle, koska nykyinen työ on mielenkiintoinen ja sopiva. Myös vaimo ja puolitoistavuotias tytär vievät oman aikansa. Jos aikaa jää, hän käy kuntosalilla. Nelivuorojärjestelmää työssä hän pitää hyvänä, koska se tuottaa pidempiä vapaita.
Entä jatkossa, onko toiveena lisää lapsia?
– Toivottavasti, sellaiset 3–4 olisi hyvä määrä, Surkew Omar Ali naurahtaa.
HYVÄ PÖSSIS TEHTAALLA
Pääluottamusmies Jere Sedergren on tällä hetkellä myös työsuojeluvaltuutettu. Hän oli aikaisemmin varana, kun Uudenkaupungin ja Salon yksiköillä oli yhteinen pääluottamusmies. Ukin yksikkö laajenee koko ajan. Ukin akkutehtaalle valittiin oma ensimmäinen pääluottamusmies kaudelle 2023–2024 ja oma työsuojeluvaltuutettu kaudelle 2024–2025.
Kun autotehtaan puolella on hiljaisempaa, kuten juuri nyt, voivatko autotehtaan työntekijät siirtyä akkutehtaalle?
– Kyllä voivat, vaikka ne ovat kaksi erillistä yritystä samassa konsernissa. Akkutehtaan työntekijöistä noin 35–40 prosenttia on tullut autotehtaalta. Työhön meillä ei tarvitse aikaisempaa koulutusta, mutta totta kai työkokemuksesta autotehtaalla tai muualla teollisuudessa on apua, sanoo Sedergren.
Hän kiittelee välejä työnantajaan. Esimerkiksi Salon ja Ukin pääluottamusmiehen toimien jakaminen eli pääluottamusmiesten lisäämisen yhdestä kahteen sovittiin hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa.
– Myös työntekijöiden välillä on vain vähän ristiriitoja. Mutta ainahan on jotain soviteltavaa, kun on paljon ihmisiä tekemässä tarkkaa työtä tarkkojen ohjeiden mukaan, Sedergren muotoilee.
Työhön meillä ei tarvitse aikaisempaa koulutusta, mutta totta kai työkokemuksesta autotehtaalla tai muualla teollisuudessa on apua.
Hän kertoo ylempien johtajienkin toivottaneen hänet tervetulleeksi, kun hän palasi Teollisuusliiton kuukauden mittaiselta Osallistujan areenat -kurssilta Murikasta. Jotain hankauksia oli ilmaantunut pääluoton poissa ollessa.
– Kyllähän sellaiset tervetuliaiset kurssin jälkeen hyvältä tuntuivat. Yleensäkin täällä tehtaalla on hyvä työilmapiiri, oikein hyvä pössis, Jere Sedergren toteaa.
VALMET AUTOMOTIVE EV POWER OY
PERUSTETTU Vuonna 2021
KOTIPAIKKA Uusikaupunki
OMISTAJA Valtionyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy (noin 40 %), Kokkilan perheen Pontos Oy (noin 40 %) ja kiinalainen akkuvalmistaja CATL (noin 20 %).
TUOTANTO Akkuja hybridiautoihin Uudessakaupungissa, Salossa sekä Saksan Kirchardtissa.
HENKILÖSTÖ noin 400, joista tuotannossa noin 260
LIIKEVAIHTO 248,3 milj. euroa (2023)
Tankkipelistä oppia järjestämiseen
Jere Sedergren on harrastanut aktiivisesti seikkailu- ja roolipelien pelaamista konsoleilla. Ainakin sujuva englannin kielen taito on videopeleistä tarttunut, mistä on selvää hyötyä pääluottamusmiehenä toimimiselle monikansallisessa työyhteisössä.
Mikä on suosikkipelisi?
– Kyllä se on japanilainen roolipeli Final Fantasy VII. Se oli samalla 1980-luvun lopulla alkaneen pelisarjan ensimmäinen Euroopassa julkaistu osa (vuonna 1997). Sellainen tieteisfantasiapeli, Sedergren kertoo.
Hän on pelannut World of Tanks -peliä kymmenen vuotta. Tankki- ja roolipeleissä taitojaan hionut Sedergren on saanut aikaan muutoksen Valmet Automotiven akkutehtaan järjestäytymisasteelle. Vuonna 2021 järjestäytymisaste oli noin 40 prosenttia, nyt vuonna 2024 Teollisuusliittoon on järjestäytynyt yli 90 prosenttia työntekijöistä.
Melkoinen pomppaus muutamassa vuodessa!
– Suuri osa työntekijöistä akkutehtaalla oli nuorta ja kokematonta, ja monella ulkomaalaisella on vähän tai vain huonoja kokemuksia ay-liikkeestä. Esittelin aluksi itseni ja aloin jokaisessa tilaisuudessa kertoa, miten ay-liike toimii Suomessa ja miten me toimimme täällä tehtaalla, toteaa Sedergren.
Hänen mukaansa ”puskaradion avulla” työntekijät saivat tietää, että heille on tukena pääluottamusmies, joka kuuntelee ja on aktiivisesti läsnä.
– Sitten varsinkin uudet työntekijät tulivat vetämään minua hihasta ja kysyivät, että voiko liittyä liittoon. Esimerkiksi nyt [kevään lopulla] on tullut 23 uutta jäsentä viikossa, Sedergren kertoo.
Ei huono resepti mille tahansa Teollisuusliiton työpaikalle kokeiltavaksi.
RESCUE-MERKKI MONESSA HIHASSA
Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jere Sedergrenin hihassa on useampikin tarrakiinnitetty merkki. Merkki, jossa lukee Rescue kiinnittää huomiota. Sama merkki on monen muunkin akkutehtaalaisen hihassa.
Mikä ihmeen ”pelastus”-merkki?
– Rescue tarkoittaa, että henkilö on saanut laajemman turvakoulutuksen. Hänen tulee hallita poikkeustilanteet kuten tehtaan evakuointi tai tajuttoman henkilön elvyttäminen. Myös defibrillaattorin [sydäniskurin] käyttö kuuluu koulutukseen, Sedergren kertoo.
Hänen mukaansa noin joka viidennes tehtaalainen on käynyt rescue-koulutuksen: esimiehet, tiimivastaavat, jotkut prosessioperaattorit ja korvaajat.
– Yllättäviä vaaratilanteita voi ilmaantua, ja siksi on hyvä, että mahdollisimman monella on laaja turvakoulutus, Sedergren toteaa.
AUTOTEHTAALLA TUOTANTOA SUOMESSA, SAKSASSA JA PUOLASSA
Uudenkaupungin akkutehtaan emoyhtiö Valmet Automotive Oyj (vuoteen 1995 Oy Saab-Valmet Ab) on Mercedes-Benz Carsin sopimusvalmistaja, mutta tarjoaa palveluja myös muille yrityksille. Uudenkaupungin tehdas on valmistanut Mercedes-Benz A-sarjaa vuodesta 2013 alkaen ja Mercedes-Benz GLC:tä vuosina 2017–2022. Nyt tuotannossa on myös neliovinen Mercedes-AMG GT Coupé.
Kuuluisin Uudenkaupungin autotehdas on Saabin valmistuksesta. Ruotsalaista autoa valmistettiin 1970–2003 yhteensä 738 135 kappaletta. Muita Uudessakaupungissa valmistettuja autoja ovat muun muassa Opel Calibra ja Porsche Boxster.
Konsernissa on 3 500 työntekijää Suomessa, Saksassa ja Puolassa.
