Anastasija Cherednuchenkon lisäksi akkutehtaalla työskentelee melkoinen joukko ukrainalaisia. Tehtaalla on edustettuna noin 20 eri kansallisuutta.

Puhtaus on puoli työtä – Laaje­neva akku­teh­das pitää Valmet Auto­mo­ti­ven Uuden­kau­pun­gin yksi­kön lennossa

20.9.2024

TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ

Valmet Auto­mo­ti­ven Uuden­kau­pun­gin akku­teh­taalla työn­teon perus­tana on äärim­mäi­nen puhtaus ja hankaus­säh­kön vält­tä­mi­nen. Akku­teh­taan työn­te­ki­jöi­den järjes­täy­ty­mi­nen on nous­sut roimasti parissa vuodessa.

Kun olemme vaih­ta­neet kaksi kertaa suoja­vaat­teita, kävel­leet parin jalka­pal­lo­ken­tän verran auto­teh­taan poikki ja läpäis­seet hankaus­säh­kö­tes­tin, pääsemme tutus­tu­maan Valmet Auto­mo­tive EV Power Oy:n Uuden­kau­pun­gin akku­teh­taa­seen pääluot­ta­mus­mies Jere Sedergre­nin johdolla.

Hän pyyte­lee anteeksi tark­kuutta ja puhtau­den vaati­musta, mutta osaa selit­tää vierai­li­joille syyn­kin: hankaus­sähkö voi vioit­taa litium-ioni-akku­jen osia, ja silloin valmis akku olisi heti lähdössä susi.

– Puhtau­den lisäksi täällä on paljon testausta ja muuta toimin­taa, jossa käyte­tään korkea­jän­nit­teistä sähköä. Oikeas­taan käsit­te­lemme kaik­kia mate­ri­aa­leja niin kuin ne olisi­vat räjäh­dy­sai­neita, Sedergren selventää.

Pääluot­ta­mus­mies Jere Sedergren kertoo ajoit­tain kaipaa­vansa takai­sin operaat­to­riksi, koska on ”käsil­lään tekevä näprääjätyyppi”.

Tark­kaa työtä akku­teh­taan Uuden­kau­pun­gin yksi­kössä tekee noin 260 työn­te­ki­jää ja noin 150 toimi­hen­ki­löä, eli kaik­ki­aan väkeä on yli 400. Salon yksi­kössä henki­lös­töä on lähes 800.

Salossa valmis­te­taan akkuja kevyt- ja ladat­ta­viin hybri­dei­hin, Uudes­sa­kau­pun­gissa pelkäs­tään ladat­ta­vien hybri­di­au­to­jen akkuja. Tämän lisäksi Valmet Auto­ma­tion tekee omalla merkil­lään myös liik­ku­viin työko­nei­siin käytet­tä­viä akku­jär­jes­tel­miä. Koska autoilu sähköis­tyy vauh­dilla, Uuden­kau­pun­gin akku­teh­taalla töitä riit­tää. Neli­vuo­ro­jär­jes­telmä on jatkuva, eli akkuja syntyy kaik­kina muina päivinä paitsi sunnuntaisin.

Akku­teh­taan aloit­taessa vuonna 2021 väkeä oli noin 30 henkeä, joten toiminta on laajen­tu­nut kovasti.

Yleis­vai­ku­telma akku­teh­taassa on äärim­mäi­nen siis­teys ja hyvä järjestys.

AKUN TEKIJÄT MONESTA MAASTA

Akku­teh­taalla Ukissa on yli 20 kansal­li­suutta; jos Salon yksikkö otetaan mukaan, eri kansal­li­suuk­sia on yli 60. Kaikki kyltit ja ohjeet ovat kahdella kielellä, suomeksi ja englan­niksi. Jere Sedergre­nillä työkieli on usein englanti. Kier­to­käyn­nil­lämme kaikki työn­te­ki­jät terveh­ti­vät häntä.

Eräällä linjalla testauk­sia teke­mässä on kaksi nuorta ukrai­na­laista naista. Hyvin näkyy työ suju­van, ja vielä vähän jakse­taan hymyil­lä­kin vierailijoille.

– Ukrai­nasta tuli sodan takia väkeä aika paljon. Muualta enti­sestä itäblo­kista on myös monia tuli­joita. He sopeu­tu­vat usein nopei­ten suoma­lai­seen itse­näi­seen työn­teon tapaan, Sedergren toteaa.

Oikeas­taan käsit­te­lemme kaik­kia mate­ri­aa­leja niin kuin ne olisi­vat räjähdysaineita.

– Intia­lai­set ja srilan­ka­lai­set ovat ahke­ria ja jopa häirit­se­vän kohte­liaita. ”Sir” tulee vähän joka väliin, mikä on hieman hämmen­tä­vää taval­li­selle suoma­lai­selle. Kansal­li­suuk­sien kirjo on laaja.

Sedergre­nin mukaan akku­teh­taalla on naisia enem­män kuin tehtaissa Suomessa yleensä, yli kolman­nes tai lähes puolet.

HARRIKKA-MUMMI HOITAA PUUTARHAA

Monien kansal­li­suuk­sien joukossa löytyy aivan supi­suo­ma­lai­sia­kin teki­jöitä. Yksi tällai­nen on Kirsi Urpa­nen, joka operaat­to­rina 4‑linjalla kokoaa moduu­leja eli ”blokeja”. Työs­sään rauhal­li­sesti ZVE-mattoja nostava rouva on vapaa-ajal­laan ei-niin-tavallinen-isoäiti.

– Minulla on kolme lasten­lasta, ja he kutsu­vat minua muun muassa Harrikka-mummiksi, kertoo Urpanen.

Operaat­tori Kirsi Urpa­nen on tarkka työs­sään 4‑linjalla. Vapaa-aika­naan hän hoitaa puutar­haansa ja ajaa moot­to­ri­pyö­rällä Harrikka-mummina.

Harley-David­son-moot­to­ri­pyö­rällä huris­te­leva Urpa­nen tuli auto­teh­taalle töihin 2011, koska työ siivous­työ­noh­jaa­jana kävi liian raskaaksi. Vuoden 2021 alussa hän siir­tyi akku­teh­taalle. Lähei­siä työka­ve­reita Urpa­sella on kymmenkunta.

– Onhan se hienoa, että on koko ajan uutta ja enem­män tehtä­vää. Kaiken aikaa, kun laajen­ne­taan ja lisä­tään tuotan­toa, voi uskoa, että töitä riit­tää. Että voi päästä tältä tehtaalta sitten joskus eläk­keelle, Urpa­nen toteaa.

Hän arvos­taa työs­sään sitä­kin, että vuoron loput­tua työasiat jäävät tehtaalle, voi keskit­tyä muuhun elämään. Harras­tuk­sena hän hoitaa puutar­haa, Manu-mäyrä­koi­raa ja tietysti ajaa Harley-David­so­nilla, ”nais­ten pyörällä”, joka sopii hänen hieman yli 150-sent­ti­selle varrel­leen parhaiten.

– Ajamme puoli­son kanssa prät­killä pitkin Suomea, varsin­kin kesä­lo­malla, ja yleensä suun­tana on H‑DCF Inter­na­tio­nal Rally. Tänä vuonna se olisi Rukalla, Harrikka-mummi Urpa­nen kertoo.

Surkew Omar Ali pitää neli­vuo­ro­työstä, jossa saa pidem­piä vapaita.

ISÄN JA ISOISÄN NIMEEN

Aavis­tuk­sen kauem­paa on Surkew Omar Ali. Hän kertoo ensim­mäi­sen nimen olevan etuni­mensä, toisen isän nimi ja kolman­nen isoi­sän nimi. Siis patro­nyymi eli isän­nimi, jollai­sia Suomes­sa­kin käytet­tiin ennen 1922 säädet­tyä suku­ni­mi­la­kia. Suomeen 2008 saapu­nut iraki­lai­nen on ollut Valmet Auto­mo­ti­ven palve­luk­sessa noin 9 vuotta, josta akku­teh­taalla vajaa 3 vuotta. Nyt hän kokoaa hybri­di­au­ton akkuja.

– Irakista minulla ei ole mitään tekni­sen alan koulu­tusta, auto­na­sen­ta­jan koulu­tuk­sen hankin Suomessa. Autoi­hin liit­tyvä teke­mi­nen on muka­vaa. Auto­na­sen­nuk­sia en enää osaisi tehdä, koska työl­lis­tyin tänne heti valmis­tut­tuani, sanoo Omar Ali.

Hänellä ei ole suun­ni­tel­mia opis­kella autoa­laa pitem­mälle, koska nykyi­nen työ on mielen­kiin­toi­nen ja sopiva. Myös vaimo ja puoli­tois­ta­vuo­tias tytär vievät oman aikansa. Jos aikaa jää, hän käy kunto­sa­lilla. Neli­vuo­ro­jär­jes­tel­mää työssä hän pitää hyvänä, koska se tuot­taa pidem­piä vapaita.

Entä jatkossa, onko toiveena lisää lapsia?

– Toivot­ta­vasti, sellai­set 3–4 olisi hyvä määrä, Surkew Omar Ali naurahtaa.

HYVÄ PÖSSIS TEHTAALLA

Pääluot­ta­mus­mies Jere Sedergren on tällä hetkellä myös työsuo­je­lu­val­tuu­tettu. Hän oli aikai­sem­min varana, kun Uuden­kau­pun­gin ja Salon yksi­köillä oli yhtei­nen pääluot­ta­mus­mies. Ukin yksikkö laaje­nee koko ajan. Ukin akku­teh­taalle valit­tiin oma ensim­mäi­nen pääluot­ta­mus­mies kaudelle 2023–2024 ja oma työsuo­je­lu­val­tuu­tettu kaudelle 2024–2025.

Kun auto­teh­taan puolella on hiljai­sem­paa, kuten juuri nyt, voivatko auto­teh­taan työn­te­ki­jät siir­tyä akkutehtaalle?

– Kyllä voivat, vaikka ne ovat kaksi eril­listä yritystä samassa konser­nissa. Akku­teh­taan työn­te­ki­jöistä noin 35–40 prosent­tia on tullut auto­teh­taalta. Työhön meillä ei tarvitse aikai­sem­paa koulu­tusta, mutta totta kai työko­ke­muk­sesta auto­teh­taalla tai muualla teol­li­suu­dessa on apua, sanoo Sedergren.

Hän kiit­te­lee välejä työnan­ta­jaan. Esimer­kiksi Salon ja Ukin pääluot­ta­mus­mie­hen toimien jaka­mi­nen eli pääluot­ta­mus­mies­ten lisää­mi­sen yhdestä kahteen sovit­tiin hyvässä yhtei­sym­mär­ryk­sessä työnan­ta­jan kanssa.

– Myös työn­te­ki­jöi­den välillä on vain vähän risti­rii­toja. Mutta aina­han on jotain sovi­tel­ta­vaa, kun on paljon ihmi­siä teke­mässä tark­kaa työtä tark­ko­jen ohjei­den mukaan, Sedergren muotoilee.

Työhön meillä ei tarvitse aikai­sem­paa koulu­tusta, mutta totta kai työko­ke­muk­sesta auto­teh­taalla tai muualla teol­li­suu­dessa on apua.

Hän kertoo ylem­pien johta­jien­kin toivot­ta­neen hänet terve­tul­leeksi, kun hän palasi Teol­li­suus­lii­ton kuukau­den mittai­selta Osal­lis­tu­jan aree­nat ‑kurs­silta Muri­kasta. Jotain hankauk­sia oli ilmaan­tu­nut pääluo­ton poissa ollessa.

– Kyllä­hän sellai­set terve­tu­liai­set kurs­sin jälkeen hyvältä tuntui­vat. Yleen­sä­kin täällä tehtaalla on hyvä työil­ma­piiri, oikein hyvä pössis, Jere Sedergren toteaa.

Haris Iqbal Gondal skan­naa akun osan qr-koodia. Jokai­nen osa on merkitty ja on siten jäljitettävissä.

 

VALMET AUTOMOTIVE EV POWER OY

PERUSTETTU Vuonna 2021
KOTIPAIKKA Uusikaupunki
OMISTAJA Valtio­nyh­tiö Suomen Teol­li­suus­si­joi­tus Oy (noin 40 %), Kokki­lan perheen Pontos Oy (noin 40 %) ja kiina­lai­nen akku­val­mis­taja CATL (noin 20 %).
TUOTANTO Akkuja hybri­di­au­toi­hin Uudes­sa­kau­pun­gissa, Salossa sekä Saksan Kirchardtissa.
HENKILÖSTÖ noin 400, joista tuotan­nossa noin 260
LIIKEVAIHTO 248,3 milj. euroa (2023)

 

Jere Sedergre­nin työta­kissa on monta merk­kiä, mutta on miehellä monta virkaa­kin: pääluot­ta­mus­mies, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ja akku­teh­taan rescue-koulutettu.

Tank­ki­pe­listä oppia järjestämiseen

Jere Sedergren on harras­ta­nut aktii­vi­sesti seik­kailu- ja rooli­pe­lien pelaa­mista konso­leilla. Aina­kin sujuva englan­nin kielen taito on video­pe­leistä tart­tu­nut, mistä on selvää hyötyä pääluot­ta­mus­mie­henä toimi­mi­selle moni­kan­sal­li­sessa työyhteisössä.

Mikä on suosikkipelisi?

– Kyllä se on japa­ni­lai­nen rooli­peli Final Fantasy VII. Se oli samalla 1980-luvun lopulla alka­neen peli­sar­jan ensim­mäi­nen Euroo­passa julkaistu osa (vuonna 1997). Sellai­nen tieteis­fan­ta­sia­peli, Sedergren kertoo.

Hän on pelan­nut World of Tanks ‑peliä kymme­nen vuotta. Tankki- ja rooli­pe­leissä taito­jaan hionut Sedergren on saanut aikaan muutok­sen Valmet Auto­mo­ti­ven akku­teh­taan järjes­täy­ty­mi­sas­teelle. Vuonna 2021 järjes­täy­ty­mi­saste oli noin 40 prosent­tia, nyt vuonna 2024 Teol­li­suus­liit­toon on järjes­täy­ty­nyt yli 90 prosent­tia työntekijöistä.

Melkoi­nen pomp­paus muuta­massa vuodessa!

– Suuri osa työn­te­ki­jöistä akku­teh­taalla oli nuorta ja koke­ma­tonta, ja monella ulko­maa­lai­sella on vähän tai vain huonoja koke­muk­sia ay-liik­keestä. Esit­te­lin aluksi itseni ja aloin jokai­sessa tilai­suu­dessa kertoa, miten ay-liike toimii Suomessa ja miten me toimimme täällä tehtaalla, toteaa Sedergren.

Hänen mukaansa ”puska­ra­dion avulla” työn­te­ki­jät saivat tietää, että heille on tukena pääluot­ta­mus­mies, joka kuun­te­lee ja on aktii­vi­sesti läsnä.

– Sitten varsin­kin uudet työn­te­ki­jät tuli­vat vetä­mään minua hihasta ja kysyi­vät, että voiko liit­tyä liit­toon. Esimer­kiksi nyt [kevään lopulla] on tullut 23 uutta jäsentä viikossa, Sedergren kertoo.

Ei huono resepti mille tahansa Teol­li­suus­lii­ton työpai­kalle kokeiltavaksi.

RESCUE-MERKKI MONESSA HIHASSA

Pääluot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jere Sedergre­nin hihassa on useam­pi­kin tarra­kiin­ni­tetty merkki. Merkki, jossa lukee Rescue kiin­nit­tää huomiota. Sama merkki on monen muun­kin akku­teh­taa­lai­sen hihassa.

Mikä ihmeen ”pelastus”-merkki?

– Rescue tarkoit­taa, että henkilö on saanut laajem­man turva­kou­lu­tuk­sen. Hänen tulee hallita poik­keus­ti­lan­teet kuten tehtaan evakuointi tai tajut­to­man henki­lön elvyt­tä­mi­nen. Myös defi­bril­laat­to­rin [sydä­nis­ku­rin] käyttö kuuluu koulu­tuk­seen, Sedergren kertoo.

Hänen mukaansa noin joka viiden­nes tehtaa­lai­nen on käynyt rescue-koulu­tuk­sen: esimie­het, tiimi­vas­taa­vat, jotkut proses­sio­pe­raat­to­rit ja korvaajat.

– Yllät­tä­viä vaara­ti­lan­teita voi ilmaan­tua, ja siksi on hyvä, että mahdol­li­sim­man monella on laaja turva­kou­lu­tus, Sedergren toteaa.

AUTOTEHTAALLA TUOTANTOA SUOMESSA, SAKSASSA JA PUOLASSA

Uuden­kau­pun­gin akku­teh­taan emoyh­tiö Valmet Auto­mo­tive Oyj (vuoteen 1995 Oy Saab-Valmet Ab) on Merce­des-Benz Carsin sopi­mus­val­mis­taja, mutta tarjoaa palve­luja myös muille yrityk­sille. Uuden­kau­pun­gin tehdas on valmis­ta­nut Merce­des-Benz A‑sarjaa vuodesta 2013 alkaen ja Merce­des-Benz GLC:tä vuosina 2017–2022. Nyt tuotan­nossa on myös nelio­vi­nen Merce­des-AMG GT Coupé.

Kuului­sin Uuden­kau­pun­gin auto­teh­das on Saabin valmis­tuk­sesta. Ruot­sa­laista autoa valmis­tet­tiin 1970–2003 yhteensä 738 135 kappa­letta. Muita Uudes­sa­kau­pun­gissa valmis­tet­tuja autoja ovat muun muassa Opel Calibra ja Porsche Boxster.

Konser­nissa on 3 500 työn­te­ki­jää Suomessa, Saksassa ja Puolassa.