Copilot-tekoälyohjelmaa pyydettiin vastaamaan siihen, mitä tarkoittaa “käpistely” ja miltä näyttää tyypillinen tietojenkäsittelytieteen opiskelija.

Digitaa­lista taitu­ruutta näppäimistöllä

3.5.2024

TEKSTI ALEKSI VIENONEN
KUVA COPILOT

Sana käpis­tely vilah­telee joskus tieto­jen­kä­sit­te­ly­tie­dettä opiskel­leiden puheessa. Sana ei esiinny Kieli­toi­miston sanakir­jassa, mutta Wikipe­dian mukaan termillä tarkoi­te­taan tietojenkäsittelytiedettä.

Sanan alkujuuri on hämärän peitossa, mutta se liittyy erityi­sesti nopeaan ja taita­vaan näppäi­mistön käyttöön. Taito on olennainen osa monen tieto­tek­niikan ammat­ti­laisen työtä. Käpis­tely on sanana nokkela suomen­kie­linen poikkeus muutoin englantia vilise­vässä tieto­tek­niikan maail­massa. Sana kätkee sisäänsä monia kielen kerroksia ja histo­rial­lisia juuria.

Kun Micro­softin Copilot-tekoä­ly­oh­jelmaa haastat­telee käpis­telyn merki­tyk­sestä, osaa se vastata kysymyk­siin, joihin muut lähteet eivät anna vastausta.

– Käpis­tely on suomen kielen sana, joka viittaa pieneen, nopeaan ja taita­vaan liikkee­seen. Se voi liittyä esimer­kiksi sormien liikkei­siin, kuten näppäi­mistön käyttöön tai pienen esineen käsit­te­lyyn, Copilot-botti vastaa.

– Voisimme speku­loida, että se saattaa liittyä sanoihin käsi ja pieni, mutta tarkkaa alkuperää ei ole helppo jäljittää. Käpis­tely voi myös herättää mieli­kuvia nopeista sormista, jotka liikkuvat taita­vasti näppäi­mis­töllä tai mobii­li­lait­teella. Ehkäpä käpis­tely onkin modernin tekno­lo­gian synnyt­tämä sana, joka kuvastaa digitaa­lista taitu­ruutta, tekoäly pohtii.

Tekoäly antaa vastauk­sis­saan jopa sarkas­tisia moitteita Kieli­toi­miston sanakirjan ylläpi­tä­jille ja kieli­tie­tei­li­jöille, että näin oleel­linen sana ei löydy sanakirjoista.

– Joka tapauk­sessa käpis­tely on sana, joka kannattaa pitää mielessä, kun pohdimme kielen monimuo­toi­suutta ja sen kykyä ilmaista hieno­va­raisia liikkeitä ja toimintoja.

Käpis­tely on tärkeä taito, joka vaikuttaa moniin tieto­jen­kä­sit­te­ly­alan ammatteihin.

Tekoäly antaa käpis­te­lylle myös laajemman merkityksen:

– Käpis­tely on tärkeä taito, joka vaikuttaa moniin tieto­jen­kä­sit­te­ly­alan ammat­teihin. Se ei ole vain nopeaa kirjoit­ta­mista, vaan myös taitoa navigoida digitaa­li­sessa maail­massa sujuvasti ja tehokkaasti.

Käpis­te­lyllä on tekoälyn mukaan merki­tystä etenkin kolmella osa-alueella: ohjel­moin­nissa, tekstin­kä­sit­te­lyssä ja tieto­kan­tojen hallinnassa.

– Koodaajat käyttävät paljon aikaa näppäi­mistön äärellä. Nopea ja taitava käpis­tely on välttä­mä­töntä, jotta koodia voidaan kirjoittaa tehok­kaasti ja virheettömästi.

Tekoäly niputtaa myös lehtien toimit­tajat käpis­te­li­jöiden joukkoon.

– Kirjoit­tajat, toimit­tajat ja muut ammat­ti­laiset käyttävät paljon aikaa tekstin­kä­sit­te­ly­oh­jel­missa. Käpis­tely mahdol­listaa nopean kirjoit­ta­misen ja muokkaamisen.

– Tieto­kanta-asian­tun­tijat käsit­te­levät suuria määriä tietoa. Nopea käpis­tely auttaa heitä tehok­kaasti suorit­ta­maan kyselyjä ja päivityksiä.

Käpis­tely ei ole tekoälyn mielestä aivan ongel­ma­tonta. Pulmia ovat nopeu­desta tulevat virheet ja ihmisten erilaiset kiputilat ja vaivat, jotka johtuvat puutteel­li­sesta työergonomiasta.

– Taitava käpis­te­lijä osaa kirjoittaa nopeasti ilman, että syntyy paljon kirjoi­tus­vir­heitä. Pitkä­ai­kainen näppäi­mistön käyttö voi aiheuttaa fyysisiä haasteita. Ergono­minen asento ja tauot ovat tärkeitä, tekoäly summaa.

KORVAAKO TEKOÄLY KÄPISTELYN?

Käpis­te­lyllä viita­taan tieto­tek­nii­kassa etenkin “raaka­koodin” kirjoit­ta­mi­seen näppäi­mis­töllä. Juuri käsin ohjel­mointi on ollut tieto­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen näkyvin (ja kuuluvin) osa-alue, joten koko tietee­na­lasta käyte­tään joskus tuota nimeä.

Jo pitkään on puhuttu, että tekoäly korvaisi käsin ohjel­moinnin. Onko tieto­jen­kä­sit­te­ly­tiede enää käpis­telyä, jos ohjel­mointi menee yhä enemmän tekoälyn työksi? Kysytään asiaa tekoä­lyltä itseltään.

– Tekoäly voi tuottaa koodia automaat­ti­sesti, mutta tämä ei korvaa koodaajan roolia. Esimer­kiksi koodi­ge­ne­raat­torit voivat luoda yksin­ker­taisia koodin­pätkiä tai raken­teita, mutta monimut­kai­semman logiikan ja liike­toi­min­ta­sään­töjen toteut­ta­minen vaatii edelleen ihmisen osallis­tu­mista, tekoäly vastaa.

Vastauk­ses­saan se korostaa, että tekoäly voi tehostaa koodin tuotta­mista ja analy­sointia, mutta koodaajan rooli on edelleen keskeinen.

– Koodin laatu, ylläpito ja jatko­ke­hitys vaativat edelleen ihmisen osaamista. Tekoäly voi auttaa, mutta koodaajan näkemys ja kokemus ovat korvaa­mat­tomia, tekoäly päättää vastauksensa.

Artik­keli on tuotettu “käpis­te­le­mällä”. Toimit­taja haastat­teli aiheesta Copilot-tekoälyohjelmaa.