Digitaalista taituruutta näppäimistöllä

Sanan alkujuuri on hämärän peitossa, mutta se liittyy erityisesti nopeaan ja taitavaan näppäimistön käyttöön. Taito on olennainen osa monen tietotekniikan ammattilaisen työtä. Käpistely on sanana nokkela suomenkielinen poikkeus muutoin englantia vilisevässä tietotekniikan maailmassa. Sana kätkee sisäänsä monia kielen kerroksia ja historiallisia juuria.

Kun Microsoftin Copilot-tekoälyohjelmaa haastattelee käpistelyn merkityksestä, osaa se vastata kysymyksiin, joihin muut lähteet eivät anna vastausta.

– Käpistely on suomen kielen sana, joka viittaa pieneen, nopeaan ja taitavaan liikkeeseen. Se voi liittyä esimerkiksi sormien liikkeisiin, kuten näppäimistön käyttöön tai pienen esineen käsittelyyn, Copilot-botti vastaa.

– Voisimme spekuloida, että se saattaa liittyä sanoihin käsi ja pieni, mutta tarkkaa alkuperää ei ole helppo jäljittää. Käpistely voi myös herättää mielikuvia nopeista sormista, jotka liikkuvat taitavasti näppäimistöllä tai mobiililaitteella. Ehkäpä käpistely onkin modernin teknologian synnyttämä sana, joka kuvastaa digitaalista taituruutta, tekoäly pohtii.

Tekoäly antaa vastauksissaan jopa sarkastisia moitteita Kielitoimiston sanakirjan ylläpitäjille ja kielitieteilijöille, että näin oleellinen sana ei löydy sanakirjoista.

– Joka tapauksessa käpistely on sana, joka kannattaa pitää mielessä, kun pohdimme kielen monimuotoisuutta ja sen kykyä ilmaista hienovaraisia liikkeitä ja toimintoja.

Käpistely on tärkeä taito, joka vaikuttaa moniin tietojenkäsittelyalan ammatteihin.

Tekoäly antaa käpistelylle myös laajemman merkityksen:

– Käpistely on tärkeä taito, joka vaikuttaa moniin tietojenkäsittelyalan ammatteihin. Se ei ole vain nopeaa kirjoittamista, vaan myös taitoa navigoida digitaalisessa maailmassa sujuvasti ja tehokkaasti.

Käpistelyllä on tekoälyn mukaan merkitystä etenkin kolmella osa-alueella: ohjelmoinnissa, tekstinkäsittelyssä ja tietokantojen hallinnassa.

– Koodaajat käyttävät paljon aikaa näppäimistön äärellä. Nopea ja taitava käpistely on välttämätöntä, jotta koodia voidaan kirjoittaa tehokkaasti ja virheettömästi.

Tekoäly niputtaa myös lehtien toimittajat käpistelijöiden joukkoon.

– Kirjoittajat, toimittajat ja muut ammattilaiset käyttävät paljon aikaa tekstinkäsittelyohjelmissa. Käpistely mahdollistaa nopean kirjoittamisen ja muokkaamisen.

– Tietokanta-asiantuntijat käsittelevät suuria määriä tietoa. Nopea käpistely auttaa heitä tehokkaasti suorittamaan kyselyjä ja päivityksiä.

Käpistely ei ole tekoälyn mielestä aivan ongelmatonta. Pulmia ovat nopeudesta tulevat virheet ja ihmisten erilaiset kiputilat ja vaivat, jotka johtuvat puutteellisesta työergonomiasta.

– Taitava käpistelijä osaa kirjoittaa nopeasti ilman, että syntyy paljon kirjoitusvirheitä. Pitkäaikainen näppäimistön käyttö voi aiheuttaa fyysisiä haasteita. Ergonominen asento ja tauot ovat tärkeitä, tekoäly summaa.

KORVAAKO TEKOÄLY KÄPISTELYN?

Käpistelyllä viitataan tietotekniikassa etenkin “raakakoodin” kirjoittamiseen näppäimistöllä. Juuri käsin ohjelmointi on ollut tietojenkäsittelytieteen näkyvin (ja kuuluvin) osa-alue, joten koko tieteenalasta käytetään joskus tuota nimeä.

Jo pitkään on puhuttu, että tekoäly korvaisi käsin ohjelmoinnin. Onko tietojenkäsittelytiede enää käpistelyä, jos ohjelmointi menee yhä enemmän tekoälyn työksi? Kysytään asiaa tekoälyltä itseltään.

– Tekoäly voi tuottaa koodia automaattisesti, mutta tämä ei korvaa koodaajan roolia. Esimerkiksi koodigeneraattorit voivat luoda yksinkertaisia koodinpätkiä tai rakenteita, mutta monimutkaisemman logiikan ja liiketoimintasääntöjen toteuttaminen vaatii edelleen ihmisen osallistumista, tekoäly vastaa.

Vastauksessaan se korostaa, että tekoäly voi tehostaa koodin tuottamista ja analysointia, mutta koodaajan rooli on edelleen keskeinen.

– Koodin laatu, ylläpito ja jatkokehitys vaativat edelleen ihmisen osaamista. Tekoäly voi auttaa, mutta koodaajan näkemys ja kokemus ovat korvaamattomia, tekoäly päättää vastauksensa.

Artikkeli on tuotettu “käpistelemällä”. Toimittaja haastatteli aiheesta Copilot-tekoälyohjelmaa.