Kotimaisesta koivusta valmistettuja valaisimia maailmalle

Suomessa on pitkät perinteet design-valaisimien valmistuksessa. Klassikkomalleja ovat suunnitelleet muun muassa sellaiset nimet kuin Alvar Aalto, Paavo Tynell ja Yki Nummi. Materiaalina valmistuksessa on käytetty metallia ja akryylia.

2000-luvulla Suomea on viety maailmankartalle muotoon puristetusta koivusta valmistetuilla Secto-valaisimilla, jotka eroavat muotokielellään muista valaisimista.

Ensimmäinen valaisin tuli myyntiin vuonna 1999, ja tänä päivänä Secto-tuoteperheeseen kuuluu lähes kolmekymmentä erilaista riippu-, pöytä-, jalka- ja seinävalaisinta. Ne kaikki ovat Seppo Kohon suunnittelemia.

Secto Designin lamppuja voi nähdä niin suomalaisissa kodeissa, lappilaisissa hotelleissa kuin aasialaisissa ravintoloissa. Niitä löytää myös Suomen suurlähetystöistä maailmalla.

Vuosien varrella Secto Designista on kehittynyt kansainvälinen brändi. Yli 90 prosenttia valaisimista menee vientiin. Tärkeimpiä vientimaita ovat pohjoismaat, Saksa ja Ranska. Kaikkiaan lamppuja on viety lähes 90 maahan, kaikille maailman mantereille.

Ennen kuin valaisimet pakataan ja lähetetään tilaajille, varustetaan ne hologrammilla, joka todistaa niiden aitouden, sillä menestys kansainvälisillä markkinoilla on aktivoinut kosolti kopioijia.

Väärennöksiin puuttuminen on Secto Designille elinehto, koska kopiot valtaisivat muuten koko markkinan. Tämä vie paljon työaikaa ja rahaa, sillä tapauksia tulee ilmi netissä ja kaupoissa viikoittain. Tähän mennessä yritys on saanut poistettua netistä noin parikymmentä tuhatta mallisuojaa loukkaavaa tuotetta ja voittanut kaikki oikeuteen edenneet tapaukset.

ILLALLA OMALLE VERSTAALLE

Sectomolla, Secto Designin valmistuksesta vastaavalla tytäryhtiöllä, työskentelee Heinolassa yli kolmekymmentä ammattilaista, jotka työstävät muotoon puristettuja aihioita. He sahaavat, hiovat ja kokoavat valaisimia ohuista säleistä.

Aihioina käytettävät muotopuristeet tulevat alihankkijoilta, jotka hankkivat viilumateriaalin suomalaista koivua käyttävältä viilun valmistajalta. Puun täytyy olla tasalaatuista ja oksatonta eikä siinä saa olla värivirheitä.

Puusepän töitä tekevä Pasi Luoto on viihtynyt sirkkelin ääressä pian kymmenen vuotta. Hän työskenteli Secto-valaisimien valmistuksessa jo silloin, kun tuotanto oli vielä Secto Designin alihankkijalla ennen sen siirtymistä Sectomolle.

– Olen valmistunut alun perin kultasepäksi Lahden muotoiluinstituutista. Tein sitä työtä toistakymmentä vuotta, kunnes lähdin opiskelemaan kitaranrakennusta Ikaalisten käsi- ja taideoppilaitokseen ja valmistuin sieltä artesaaniksi. Soittimet kiinnostivat, koska olen harrastanut koko ikäni kitaransoittoa ja soittanut bändeissä.

– Kitaroiden rakentaminen oli kuitenkin sen verran työlästä, että niiden hinta nousi korkeaksi. Potentiaalisia asiakkaita oli vähän, joten halusin hakeutua muihin töihin.

Sectomossa Luoto työskentelee useimmiten konesalissa, mutta välillä myös kasaamon puolella, mikä tuo työhön vaihtelua. Iltaisin hän painuu vielä usein omalle verstaalle tekemään omia juttujaan.

OSAAJIA KIRJAVA JOUKKO

Pasi Solaja työskentelee niin ikään puuseppänä Sectomon konesalissa.

– Tehdastyö on aina tehdastyötä, mutta tehtävät hoituvat oikealla asenteella. Täällä on siistiä ja hyvät tilat työskennellä, minkä lisäksi asioista huolehditaan hyvin. Työ vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä ja mielenkiintoa, että sen oppii.

Solaja valmistui aikoinaan markkinointimerkonomiksi ja muutti pian sen jälkeen vanhempiensa työn mukana Portugaliin. Kielen opittuaan hän kiinnostui kenkäbisneksestä, perehtyi siihen ja perusti oman yrityksen. Siinä työssä vierähti parikymmentä vuotta.

– Ennen EU-aikaa kenkäbisnes sujui siellä todella hyvin, mutta sitten tehtaita alkoi mennä nurin tiheään tahtiin. Siinä vaiheessa aloin miettiä muuttoa Suomeen. Palasin sitten perheeni, portugalilaisen vaimon ja kahden tyttäremme kanssa Suomeen ja asetuimme asumaan Heinolaan, Solaja muistelee.

– En halunnut jatkaa enää yrittäjänä, koska olisin joutunut ottamaan paljon velkaa jatkaakseni yrittämistä. Silloin olisin ollut naimisissa työni kanssa, niin ettei olisi jäänyt enää yhtään vapaa-aikaa. Aikaeron takia olisin kokenut myös raskaiksi työn vaatimat ulkomaanmatkat.

Täällä ei tuijoteta vain sitä, mikä koulutus ihmisellä on.

Solajan mukaan Sectomolla työskentelee monen kirjava joukko erilaisia osaajia.

– Siinä mielessä tämä on vähän erikoinen työpaikka, että täällä ei tuijoteta vain sitä, mikä koulutus ihmisellä on. Meille on kasaantunut vähän erikoisporukkaa. Työhönotossa ratkaisee asenne.

AURINGONKUKKA EI UNOHDU

Työpöydän kulmaa koristava auringonkukka ja sinikeltaiset nauhat vievät ajatukset Ukrainaan. Valaisimia kokoava Maryna Boniuk on työskennellyt Sectomossa pian kaksi vuotta. Hän pakeni sotaa Suomeen Ukrainasta maaliskuussa 2022. Työpaikka löytyi vuokratyöfirma Kilta Henkilöpalvelun kautta.

– Pidän työstäni todella paljon. Haluan oppia suomen kieltä, työskennellä täällä ja perustaa perheen poikaystäväni kanssa, kertoo Boniuk, joka on opiskellut kemiaa kotimaassaan.

Boniuk tuli taloon samaan aikaan toisen ukrainalaisen työntekijän kanssa. Naisia on perehdyttänyt tehtäviin oman työnsä ohella virolaissyntyinen Kylli Nolvak.

– Opiskelin koulussa aikoinaan venäjää, mistä on nyt hyötyä, kun voin neuvoa Marynaa ja Svitlanaa yhteisellä kielellä. Heistä tykätään täällä tosi paljon ja he ovat hyviä ja tarkkoja työntekijöitä, kiittelee Nolvak, joka on halunnut auttaa ukrainalaisia myös vapaa-aikana, kun nämä ovat tarvinneet tukea ja tulkkausta asioiden hoidossa.

– Kylli on ollut meille oikein hyvä perehdyttäjä ja tukihenkilö, Bonjuk toteaa ja nostaa peukalon ylös.

KUKA ON REILUIN TYÖKAVERI?

Sectomolla halutaan pitää yllä hyvää henkeä työpaikalla ja huolehtia työntekijöistä monin tavoin. Työntekijät valitsevat keskuudestaan joka vuosi reiluimman työkaverin, joka pääsee osallistumaan myöhemmin messumatkalle ulkomaille.

– Fyysistä kuntoa voi ylläpitää talon omalla kuntosalilla. Työntekijällä on mahdollisuus käyttää myös sopimushierojan palveluja, jolloin hänen maksettavakseen jää 40 prosenttia käynnin hinnasta. Lisäksi heillä on e-passi, joka tarjoaa henkilöstöetuja kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttöön, kertoo tehdaspäällikkö Kari Hiltunen.

Tuotannon kehityksestä tehtaalla vastaa Tapio Kangasniemi, joka on työskennellyt lamppujen parissa vuodesta 2014 lähtien. Hän toimii myös työpaikan työsuojeluvaltuutettuna.

– Työturvallisuus on meille tosi tärkeä asia. Työskentely sirkkeleiden ja sahojen kanssa vaatii erityistä varovaisuutta. Mitään vakavampaa täällä ei ole kuitenkaan koskaan sattunut. On tullut vain pieniä naarmuja tai kompastumisia, Kangasniemi toteaa.

Työskentely sirkkeleiden ja sahojen kanssa vaatii erityistä varovaisuutta.

– Kaikki työntekijät osallistuvat työturvallisuuskoulutukseen, jossa käydään läpi perusasioita työsuojelusta ja kierretään yhdessä tarkastamassa työpisteitä. Koko henkilökunta on suorittanut myös työnantajan järjestämän hätäensiapu-, trukkiturvallisuus- ja alkusammutuskoulutuksen.

OPISKELUA TYÖN OHESSA

Virpi Korpela näyttää sähköosaston turvatarkastuspisteessä, kuinka metallirunkoisille valaisimille tehdään sähköturvallisuustarkastus, johon kuuluu muun muassa läpilyöntitestaus. Sen jälkeen varmistetaan vielä, että laite toimii.

– Lisäksi valaisimista tehdään pöytäkirja ja varmistetaan niiden jäljitettävyys eli sarjanumeroidaan kaikki tuotteet.

Korpelalla on takanaan pitkä ja monipuolinen työkokemus teollisuuden yrityksistä Heinolan seudulla. Teollisuusliiton (silloinen Metalliliitto) jäseneksi hän liittyi 1991. Korpela on osallistunut myös Murikka-opiston järjestämille kursseille. Sectomolla hän on työskennellyt vuodesta 2017 lähtien.

– Olen koulutukseltani yo-pohjainen tietotekniikan mekaanikko ja työskennellyt automaatioasentajana teollisuusyrityksissä sekä asentajana puhelinalalla. Välillä olen ollut myös työnjohtotehtävissä. Työkokemusta on kertynyt myös kaupasta ja konepajalta, Korpela kertoo.

– Täällä olen opiskellut työn ohessa oppisopimuksella sähköasentajaksi, mikä kesti 2,5 vuotta. Siinä opin uutta ennen kaikkea vahvasähköstä ja LVI-anturoinnista.

Korpelan mielestä on kuitenkin ihan erilaista opiskella aikuisiässä kuin suoraan lukion jälkeen.

– Olen reipas kysymään, minkä muutkin ovat huomanneet! Haasteista opitaan ja niistä selvitään voittajina, nauraa Korpela.

Vapaa-aikana Korpelan käsissä syntyy lasimassasta koruja, vateja ja ikkunakoristeita. Hän harrastaa myös kieliä ja on opiskellut pitkään venäjää.

Osatyökykyiselle vakituinen työpaikka

Hän tuli tehtaalle erityisryhmien työ- ja päivätoiminta Rytmin kautta, jonka työntekijät ja osatyökykyiset työnhakijat kävivät ensin tutustumassa Sectomoon ja tarjolla olevaan työhön. Haastattelujen perusteella paikkaan valittiin Järvinen, joka aloitti työssään kesällä 2021.

– Olen viihtynyt täällä oikein hyvin ja minut vakinaistettiin vuodenvaihteessa. Alussa seisomatyö tuntui vähän jaloissa, mutta nyt olen jo tottunut siihen, kertoo Järvinen, joka hurauttaa työpaikalle aamuisin omalla autolla. Vapaa-aikana Järvinen rentoutuu kauniin Heinolan kävelyreiteillä ja näköalapaikoilla.

– Teemu on erittäin hyvä työssään. Hän on nopea, tarkka ja aikaansaava, kiittää tehdaspäällikkö Kari Hiltunen työntekijäänsä.