Ruotsalainen ay-johtaja: ”Suomen hallitukselta ennennäkemätön hyökkäys sopimusjärjestelmää vastaan”

Teollisuusliiton jäsenet aloittavat laajat poliittiset lakot, jotka kohdistuvat useille teollisuuden toimialoille. Työnseisaukset ovat kestoltaan kolmipäiväisiä ja ne toteutetaan 14.–16.2. Lakkojen piirissä on noin 60 000 teollisuuden työntekijää.  

Ruotsin puu-, metsä-, ja graafisten alojen ammattiliiton GS-facketin puheenjohtaja Per-Olof Sjöö ihmetteleekin naapurimaa Suomen hallituksen toimia. 

 – Nyt on kyse mittavasta, suorastaan ennenäkemättömästä hyökkäyksestä ammattiliittoja ja suomalaista sopimusjärjestelmää vastaan. On täysin selvää, että tuemme suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita, Sjöö sanoo. 

GS-facket edustaa yli 40 000 jäsentä muun muassa mekaanisessa metsäteollisuudessa, puusepänteollisuudessa, metsäaloilla ja kirjapainoissa. Sjöö kertoo tiedonvaihdon olevan tiuhaa suomalaisen ay-liikkeen, varsinkin Teollisuusliiton, suuntaan. 

Ei tämä Suomen hallituksen malli ole verrattavissa Ruotsiin.

Suomen hallituksen tavoitteena on lainsäädännön kautta saada Suomeen vientivetoinen työmarkkinamalli, missä teollisuuden alat määrittävät palkankorotusten katon. 

Esimerkiksi Teollisuusliitto on kritisoinut lakiesitystä hyvin periaatteellisista lähtökohdista. Lakiin kirjattua vientimallia pidetään työmarkkinajärjestöjen sopimusvapauteen puuttumisena. Naisvaltaiset julkisten alojen ammattiliitot ovat esittäneet huolensa palkkaerojen sementoitumisesta, mikäli vientimalli kirjataan lakiin.    

Suomen julkisessa keskustelussa onkin aika ajoin tupsahtanut esiin Ruotsin Industriavtalet, Teollisuussopimus, eli työmarkkinoilla palkankorotusten yleisen linjan määrittävä vientiteollisuuden liittojen asettama ”merkki”, märket. 

Sjöö huomauttaa, että sopimus on Ruotsissa työmarkkinaosapuolten yhteisesti neuvottelupöydissä neuvottelema. Niin ikään ovat palkkaeroja kaventavat erityiskorotukset alojen pienimpiin palkkoihin liittojen neuvottelujen tulosta.  

– Niin, Industriavtalet on nimensä mukaisesti sopimus työmarkkinaosapuolten välillä. Ei sitä ole poliitikot olleet pakottamassa. Pidän suorastaan kummallisena, enkä kovinkaan fiksuna, että sellaista lainsäädännön kautta yritetään sorvata, Sjöö sanoo.  

 – Ei tämä Suomen hallituksen malli ole verrattavissa Ruotsiin, Sjöö jatkaa. 

Liittojohtaja haluaakin painottaa, että Suomen ja Ruotsin työmarkkinahistoriassa suurimpia voittoja ovatkin yhteiskuntarauhaa edistävät yhdessä tehdyt sopimukset.  

Siinä missä Suomessa saatetaan puhua Talvisodan aikana neuvotellusta tammikuun kihlauksesta, on länsinaapurissa samanlaiseen asemaan nostettu Saltsjöbadenin sopimus vuodelta 1938. Grand Hotel Saltsjöbadenissa työnantajat ja ay-liike sopivat neuvottelevansa työelämän ehdoista keskenään, ilman politiikkojen sekaantumista.  

SAIRASTELU OMAAN PIIKKIIN  

Yksi hallituksen runsaasti keskustelua aiheuttaneista tavoitteista on ensimmäisen sairaspäivän palkattomuuden kirjaaminen lakiin. Tästä taas löytyy länsinaapurista esimerkki, sillä ”sairaussakko” on ollut Ruotsissa käytössä jo pitkään.  

– Kyse on pakottavasta lainsäädännöstä, eli siitä ei oikein työehtosopimuksestsa voi poiketa, Sjöö sanoo.  

Tämä on suorastaan luokkakysymys.

Työntekijäliittojen pitkäaikaisena tavoitteena on kuitenkin ollut ensimmäisen palkattoman sairaslomapäivän passittaminen historiaan Ruotsissakin. Sjöön mukaan kysymys on tullut erityisen ajankohtaiseksi viimeistään koronapandemian myötä. 

 – Tämä on suorastaan luokkakysymys. Toimihenkilöt voivat helpommin jäädä etätöihin, kun taas työntekijäammateissa tätä mahdollisuutta usein ei ole.  

 POHJOISMAAT VASTAAN MUSK 

Teollisuuden ammattiliitto IF Metall aloitti viime syksynä lakon sähköautovalmistaja Teslan toimipisteissä Ruotsissa Teslan kieltäydyttyä noudattamasta autokorjaamoalan työehtosopimusta. 

Yritys haluaa sopia työehdoista jokaisen työntekijän kanssa erikseen. Lakko jatkuu edelleen ja yhdeksän ammattiliittoa on järjestänyt erilaisia tukitoimenpiteitä tukeakseen IF Metallin taistelua. GS-facket ei ole osallistunut tukilakkoihin.  

– Olemme kissojen ja koirien kanssa etsineet mahdollisia kohteita, joiden kautta voisimme vaikuttaa Teslaan, mutta emme ole sellaisia löytäneet.  

Ilolla olen pannut merkille suomalaisten ammattiliittojen tukitoimet.

 GS-facketin jäseniä on kuitenkin osallistunut vapaaehtoisina lakkovahtiin Teslan toimipisteissä ympäri Ruotsia, Sjöö kertoo.  

 – Ilolla olen pannut merkille suomalaisten ammattiliittojen tukitoimet. Voin vain todeta, että sellaisia tarvitaan.   

Suomen auto- ja kuljetusalojen liitto AKT on yhdessä Norjan ja Tanskan kuljetusliittojen kanssa asettanut saarron Teslalle, eivätkä jäsenet käsittele Ruotsiin lähetettäviä Tesla-autoja.  

RAKENNUSALAN KRIISI PAINAA  

Sekä Suomea, että Ruotsia painaa tällä hetkellä rakennusalan vaikeudet. Suomessa esimerkiksi rakennusyrityksiä ja puutalotehtaita on jo ajautunut konkurssiin. Samalta näyttää Ruotsissakin.  

Sjöön arvion mukaan rakennusala pysähtyi kuin seinään loppuvuodesta 2022. Samaan aikaan monella paikkakkunnalla on asuntopula. Noin 17 000–18 000 GS-facketin jäsentä työskentelee suoraan rakennusalaan sidoksissa olevissa työpaikoissa. 

 – Näin huono tilanne oli viimeksi 1990-luvun alussa, kolmekymmentä vuotta sitten, Sjöö sanoo. 

Siksi Ruotsissa ay-liike, Rakennusliitto Byggnads ja GS-facket etunenässä, on vaatimassa valtiolta toimia. 

 – Tällä hetkellä noin 200 Ruotsin 290 kunnasta on ilmoittanut kärsivänsä jonkinasteisesta asuntopulasta. Olemme tottuneet siihen, että valtio kantaa vastuunsa asuntotuotannossa, Sjöö sanoo.  

Meidän nähdäksemme olisi valtionkin eduksi laittaa vauhtia asuntotuotantoon.

Sjöö sanoo olevansa tässä asiassa koko maan, ei pelkästään jäsenten asialla.  

 – Monet teollisuudesta elävät kunnat, ja varsinkin kunnat, joihin hiljattain on tehty suuria teollisuusinvestointeja, kärsivät siitä, ettäei ihmiset eivät löydä itselleen kohtuuhintaista asuntoa. Meidän nähdäksemme olisi valtionkin eduksi laittaa vauhtia asuntotuotantoon, Sjöö sanoo. 

 Hänen mielestään Ruotsin hallitus ei ole tehnyt asialle mitään.   

Pääministeri Ulf Kristerssonin johtaman hallituksen muodostavat maltillinen kokoomus ja huomattavasti pienemmät liberaalit ja kristillisdemokraattit.

Porvarihallitus tarvitsee tukea noin kahdenkymmenen prosentin kannatusta nauttivilta Ruotsidemokraateilta pysyäkseen pystyssä. 

Viimeisimmässä yleisradioyhtiö SVT:n julkaisemassa mielipidemittauksessa hallituspuolueiden kannatus oli hädin tuskin 35 prosenttia.