Ruotsa­lainen ay-johtaja: ”Suomen halli­tuk­selta ennen­nä­ke­mätön hyökkäys sopimus­jär­jes­telmää vastaan”

Teolli­suus­liiton jäsenet aloit­tavat laajat poliit­tiset lakot, jotka kohdis­tuvat useille teolli­suuden toimia­loille. Työnsei­saukset ovat kestol­taan kolmi­päi­väisiä ja ne toteu­te­taan 14.–16.2. Lakkojen piirissä on noin 60 000 teolli­suuden työnte­kijää.  

Ruotsin puu‑, metsä‑, ja graafisten alojen ammat­ti­liiton GS-facketin puheen­joh­taja Per-Olof Sjöö ihmet­te­leekin naapu­rimaa Suomen halli­tuksen toimia. 

 – Nyt on kyse mitta­vasta, suoras­taan ennenä­ke­mät­tö­mästä hyökkäyk­sestä ammat­ti­liit­toja ja suoma­laista sopimus­jär­jes­telmää vastaan. On täysin selvää, että tuemme suoma­laisen ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen tavoit­teita, Sjöö sanoo. 

GS-facket edustaa yli 40 000 jäsentä muun muassa mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa, puuse­pän­teol­li­suu­dessa, metsä­aloilla ja kirja­pai­noissa. Sjöö kertoo tiedon­vaihdon olevan tiuhaa suoma­laisen ay-liikkeen, varsinkin Teolli­suus­liiton, suuntaan. 

Ei tämä Suomen halli­tuksen malli ole verrat­ta­vissa Ruotsiin.

Suomen halli­tuksen tavoit­teena on lainsää­dännön kautta saada Suomeen vienti­ve­toinen työmark­ki­na­malli, missä teolli­suuden alat määrit­tävät palkan­ko­ro­tusten katon. 

Esimer­kiksi Teolli­suus­liitto on kriti­soinut lakie­si­tystä hyvin periaat­teel­li­sista lähtö­koh­dista. Lakiin kirjattua vienti­mallia pidetään työmark­ki­na­jär­jes­töjen sopimus­va­pau­teen puuttu­mi­sena. Naisval­taiset julkisten alojen ammat­ti­liitot ovat esittä­neet huolensa palkkae­rojen semen­toi­tu­mi­sesta, mikäli vienti­malli kirja­taan lakiin.    

Suomen julki­sessa keskus­te­lussa onkin aika ajoin tupsah­tanut esiin Ruotsin Industriav­talet, Teollisuussopimus, eli työmark­ki­noilla palkan­ko­ro­tusten yleisen linjan määrit­tävä vienti­teol­li­suuden liittojen asettama ”merkki”, märket. 

Sjöö huomauttaa, että sopimus on Ruotsissa työmark­ki­naos­a­puolten yhtei­sesti neuvot­te­lu­pöy­dissä neuvot­te­lema. Niin ikään ovat palkkae­roja kaven­tavat erityis­ko­ro­tukset alojen pienim­piin palkkoihin liittojen neuvot­te­lujen tulosta.  

– Niin, Industriav­talet on nimensä mukai­sesti sopimus työmark­ki­naos­a­puolten välillä. Ei sitä ole polii­tikot olleet pakot­ta­massa. Pidän suoras­taan kummal­li­sena, enkä kovin­kaan fiksuna, että sellaista lainsää­dännön kautta yrite­tään sorvata, Sjöö sanoo.  

 – Ei tämä Suomen halli­tuksen malli ole verrat­ta­vissa Ruotsiin, Sjöö jatkaa. 

Liitto­joh­taja haluaakin painottaa, että Suomen ja Ruotsin työmark­ki­na­his­to­riassa suurimpia voittoja ovatkin yhteis­kun­ta­rauhaa edistävät yhdessä tehdyt sopimukset.  

Siinä missä Suomessa saate­taan puhua Talvi­sodan aikana neuvo­tel­lusta tammi­kuun kihlauk­sesta, on länsi­naa­pu­rissa saman­lai­seen asemaan nostettu Salts­jö­ba­denin sopimus vuodelta 1938. Grand Hotel Salts­jö­ba­de­nissa työnan­tajat ja ay-liike sopivat neuvot­te­le­vansa työelämän ehdoista keske­nään, ilman politiik­kojen sekaan­tu­mista.  

SAIRASTELU OMAAN PIIKKIIN  

Yksi halli­tuksen runsaasti keskus­telua aiheut­ta­neista tavoit­teista on ensim­mäisen sairas­päivän palkat­to­muuden kirjaa­minen lakiin. Tästä taas löytyy länsi­naa­pu­rista esimerkki, sillä ”sairaus­sakko” on ollut Ruotsissa käytössä jo pitkään.  

– Kyse on pakot­ta­vasta lainsää­dän­nöstä, eli siitä ei oikein työeh­to­so­pi­muksestsa voi poiketa, Sjöö sanoo.  

Tämä on suoras­taan luokkakysymys.

Työnte­ki­jä­liit­tojen pitkä­ai­kai­sena tavoit­teena on kuitenkin ollut ensim­mäisen palkat­toman sairas­lo­ma­päivän passit­ta­minen histo­riaan Ruotsis­sakin. Sjöön mukaan kysymys on tullut erityisen ajankoh­tai­seksi viimeis­tään korona­pan­de­mian myötä. 

 – Tämä on suoras­taan luokka­ky­symys. Toimi­hen­kilöt voivat helpommin jäädä etätöihin, kun taas työnte­ki­jä­am­ma­teissa tätä mahdol­li­suutta usein ei ole.  

 POHJOISMAAT VASTAAN MUSK 

Teolli­suuden ammat­ti­liitto IF Metall aloitti viime syksynä lakon sähkö­au­to­val­mis­taja Teslan toimi­pis­teissä Ruotsissa Teslan kieltäy­dyttyä noudat­ta­masta autokor­jaa­moalan työeh­to­so­pi­musta. 

Yritys haluaa sopia työeh­doista jokaisen työntekijän kanssa erikseen. Lakko jatkuu edelleen ja yhdeksän ammat­ti­liittoa on järjes­tänyt erilaisia tukitoi­menpiteitä tukeak­seen IF Metallin taistelua. GS-facket ei ole osallis­tunut tukilak­koihin.  

– Olemme kissojen ja koirien kanssa etsineet mahdol­lisia kohteita, joiden kautta voisimme vaikuttaa Teslaan, mutta emme ole sellaisia löytä­neet.  

Ilolla olen pannut merkille suoma­laisten ammat­ti­liit­tojen tukitoimet.

 GS-facketin jäseniä on kuitenkin osallis­tunut vapaa­eh­toi­sina lakko­vah­tiin Teslan toimi­pis­teissä ympäri Ruotsia, Sjöö kertoo.  

 – Ilolla olen pannut merkille suoma­laisten ammat­ti­liit­tojen tukitoimet. Voin vain todeta, että sellaisia tarvi­taan.   

Suomen auto- ja kulje­tusa­lojen liitto AKT on yhdessä Norjan ja Tanskan kulje­tus­liit­tojen kanssa asettanut saarron Teslalle, eivätkä jäsenet käsit­tele Ruotsiin lähetet­täviä Tesla-autoja.  

RAKENNUSALAN KRIISI PAINAA  

Sekä Suomea, että Ruotsia painaa tällä hetkellä raken­nusalan vaikeudet. Suomessa esimer­kiksi raken­nus­yri­tyksiä ja puuta­lo­teh­taita on jo ajautunut konkurs­siin. Samalta näyttää Ruotsis­sakin.  

Sjöön arvion mukaan raken­nusala pysähtyi kuin seinään loppu­vuo­desta 2022. Samaan aikaan monella paikkakkunnalla on asunto­pula. Noin 17 000–18 000 GS-facketin jäsentä työsken­telee suoraan raken­nusa­laan sidok­sissa olevissa työpai­koissa. 

 – Näin huono tilanne oli viimeksi 1990-luvun alussa, kolme­kym­mentä vuotta sitten, Sjöö sanoo. 

Siksi Ruotsissa ay-liike, Raken­nus­liitto Byggnads ja GS-facket etune­nässä, on vaati­massa valtiolta toimia. 

 – Tällä hetkellä noin 200 Ruotsin 290 kunnasta on ilmoit­tanut kärsi­vänsä jonki­nas­tei­sesta asunto­pu­lasta. Olemme tottu­neet siihen, että valtio kantaa vastuunsa asunto­tuo­tan­nossa, Sjöö sanoo.  

Meidän nähdäk­semme olisi valtionkin eduksi laittaa vauhtia asuntotuotantoon.

Sjöö sanoo olevansa tässä asiassa koko maan, ei pelkäs­tään jäsenten asialla.  

 – Monet teolli­suu­desta elävät kunnat, ja varsinkin kunnat, joihin hiljat­tain on tehty suuria teolli­suusin­ves­toin­teja, kärsivät siitä, ettäei ihmiset eivät löydä itsel­leen kohtuu­hin­taista asuntoa. Meidän nähdäk­semme olisi valtionkin eduksi laittaa vauhtia asunto­tuo­tan­toon, Sjöö sanoo. 

 Hänen mieles­tään Ruotsin hallitus ei ole tehnyt asialle mitään.   

Päämi­nis­teri Ulf Kristers­sonin johtaman halli­tuksen muodos­tavat maltil­linen kokoomus ja huomat­ta­vasti pienemmät liberaalit ja kristil­lis­de­mo­kraattit.

Porvari­hal­litus tarvitsee tukea noin kahden­kym­menen prosentin kanna­tusta nautti­vilta Ruotsi­de­mo­kraa­teilta pysyäk­seen pystyssä. 

Viimei­sim­mässä yleis­ra­dio­yhtiö SVT:n julkai­se­massa mieli­pi­de­mit­tauk­sessa halli­tus­puo­lueiden kannatus oli hädin tuskin 35 prosenttia.