Teol­li­suusa­lo­jen maail­man­lii­ton pääsih­teeri: ”On syytä muis­taa kuinka tärkeänä esimerk­kinä meitä pidetään”

Helsin­gin keskus­taan odote­taan 1.2. tuhan­sia ihmi­siä vastus­ta­maan maan halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mia ihmis­ten arkeen ja toimen­tu­loon iske­viä työelä­mä­hei­ken­nyk­siä ja sosiaaliturvaleikkauksia.

Yhteensä poliit­ti­siin lakkoi­hin tammi–helmikuun vaih­teessa on arvioitu osal­lis­tu­van lähes 300 000 palkan­saa­jaa. Teol­li­suus­lii­ton lakon piirissä on noin 740 työpaik­kaa ja 60 000 työntekijää.

Totta kai seuraamme ajan­koh­taista tilan­netta kaikissa jäsenmaissamme.

IndustriAL­Lin pääsih­tee­rille, norja­lai­selle Atle Høielle, ei tarvitse vään­tää rauta­lan­gasta Suomen tilan­netta. Kansain­vä­li­nen fede­raa­tio edus­taa noin 50 miljoo­naa työn­te­ki­jää yli 140 maassa.

– Totta kai seuraamme ajan­koh­taista tilan­netta kaikissa jäsen­mais­samme, Høie sanoo.

Petteri Orpon halli­tus­oh­jel­massa on merkit­tä­viä ansio­tur­van ja työeh­to­jen heiken­nyk­siä, työtais­te­luoi­keu­den rajoit­ta­mista ja pitkä rivi leik­kauk­sia sosiaaliturvaan.

Maan halli­tus on esitel­lyt työelä­mä­hei­ken­nyk­siä pohjois­mai­sen mallin mukai­sina talou­den­pe­las­tus­toi­men­pi­teinä. Halli­tus­puo­luei­den vies­tin­nässä onkin koros­tu­nut leik­kaus­ten vält­tä­mät­tö­myys ja työelä­mä­hei­ken­nys­ten vähät­tely. Laki­muu­tos­ten sano­taan ainoas­taan tuovan Suomen samalla viivalle naapu­rei­demme Ruot­sin ja Tans­kan kanssa.

Pääsih­teeri Høie on eri mieltä.

– Tällais­ten heiken­nys­ten esit­tä­mi­nen pohjois­mai­sen mallin mukai­sena on kyllä melkoi­sen mieli­ku­vi­tuk­sel­li­nen tulkinta, kuulos­taa hyvin kaukaa haetulta. Pohjois­mai­nen malli­han raken­tuu neuvot­te­luille, yhteis­työlle ja osapuol­ten väli­selle kunnioi­tuk­selle, ei yksi­puo­li­selle jyrää­mi­selle, Høie sanoo.

Tällais­ten heiken­nys­ten esit­tä­mi­nen pohjois­mai­sen mallin mukai­sena on kyllä melkoi­sen mieli­ku­vi­tuk­sel­li­nen tulkinta.

Høie vastaa Teki­jän kysy­myk­siin video­yh­tey­dellä IndustriAL­Lin pääma­jasta Sveitsistä.

– On syytä muis­taa, kuinka tärkeänä esimerk­kinä Suomen ja muiden pohjois­mai­den esimerk­kiä pide­tään maail­malla. Miten aidot neuvot­te­lut työmark­ki­noilla yhdis­tet­tynä yksi­löä suojaa­viin turva­verk­koi­hin on yhteis­kun­ta­malli, jota muualla pide­tään ideaa­lina, jota saate­taan katsoa epäus­koi­sesti tai kadehtien.

MITEN KÄY SOLIDAARISUUSTYÖN?

Suomen Ammat­ti­liit­to­jen Soli­daa­ri­suus­kes­kuk­sen SASKin rahoi­tus nojaa pääosin valtio­na­vus­tuk­siin. Orpo-Purran halli­tuk­sen halu jäädyt­tää kehi­ty­syh­teis­työ­ra­hoi­tus vaikut­ta­nee myös SASKin mahdol­li­suuk­siin edis­tää oikeu­den­mu­kaista työelä­mää maailmanlaajuisesti.

– Toivomme, että SASKilla on tule­vai­suu­des­sa­kin resurs­sit tukea ay-oikeuk­sia ja työelä­män kehi­tystä globaa­listi. Tätä me seuraamme tarkasti, Høie sanoo.

SASK:illa on tällä hetkellä käyn­nissä kolmi­sen­kym­mentä hanketta Afri­kassa, Lati­na­lai­sessa Ameri­kassa sekä Kaak­kois- ja Etelä-Aasiassa.

Høien tausta on Fellesfør­bun­de­tissa, Norjan jäsen­mää­räl­tään suurim­massa yksi­tyis­ten alojen ammat­ti­lii­tossa. Jäse­niä teol­li­suus­työn­te­ki­jöi­den lisäksi muun muassa raken­nusa­lan ja hotelli- ja ravin­tola-alan työn­te­ki­jöitä edus­ta­vassa liitossa on noin 170 000.

IndustriALL Global Union muodos­tet­tiin vuonna 2012 kolmen maail­man­laa­jui­sen ay-katto­jär­jes­tön, metal­lin, kaivos- ja kemian työn­te­ki­jöi­den sekä teks­tii­lia­lo­jen työn­te­ki­jöi­den, sulautuessa.

Aidot työmark­ki­na­neu­vot­te­lut yhdis­tet­tynä yksi­löä suojaa­viin turva­verk­koi­hin on yhteis­kun­ta­malli, jota muualla saate­taan katsoa epäus­koi­sesti tai kadehtien.

Atle Høie ei ole ensim­mäi­nen pohjois­maa­lai­nen IndustriAL­Lin johdossa. Suoma­lai­nen Jyrki Raina toimi järjes­tön ensim­mäi­senä pääsihteerinä.

Atle Høie muis­tut­taa ay-liik­keen toimin­taym­pä­ris­tö­jen olevan hyvin erilai­sia eri maissa. IndustriALL:in jäsen­liit­to­jen aktii­vien voi sanoa työs­ken­te­le­vän eri todel­li­suuk­sissa. Pohjois­maissa ay-liike on yhteis­kun­nal­li­nen insti­tuu­tio, Kolum­biassa taas 15 ammat­ti­liit­to­jen jäsentä murhat­tiin pelkäs­tään viime vuonna.

– Onneksi Pohjois­maissa on kaikesta huoli­matta melko vahvat demo­kraat­ti­set raken­teet ja insti­tuu­tiot. Esimer­kiksi yhden halli­tus­kau­den aikana ei saa muutet­tua kaik­kea. Toisin voi olla esimer­kiksi Lati­na­lai­sessa Ameri­kassa, missä yksi hallinto ottaa aske­lia ”pohjois­mai­seen suun­taan” vain nähdäk­seen seuraa­van hallin­non purka­van kaiken.

Høie mainit­see Argen­tii­nan, missä kymme­net tuhan­net ihmi­set ovat osoit­ta­neet miel­tään mark­ki­naus­ko­vai­seksi titu­lee­rat­tua ja popu­lis­milla presi­den­tiksi mars­si­nutta Javier Mileitä ja tämän hallin­toa vastaan.

Milei haluaa muun muassa purkaa vuokra­sään­nös­te­lyä, yksi­tyis­tää ison osan valtio­nyh­tiöistä ja rajoit­taa lakko-oikeutta. Milei kaavai­lee­kin kahden vuoden pituista ja tarvit­taessa jatket­ta­vaa talou­del­lista poik­keus­ti­laa, joka siir­täisi lain­sää­dän­tö­val­taa maan kongres­silta presi­den­tin käsiin.

Maassa nähtiin yleis­lak­koja, jotka sulki­vat muun muassa kouluja ja pysäyt­ti­vät satoja lentoja. Argen­tii­nan, Etelä-Ameri­kan kolman­neksi suurim­man talou­den, suurim­man ammat­ti­lii­ton CGT:n arvion mukaan lakkoon osal­lis­tui 80 prosent­tia sen jäse­nistä. Se tarkoit­taa noin viittä miljoo­naa ihmistä.

– Suomen poliit­ti­sissa lakoissa on kyse samasta peri­aat­teesta, kun vaikka Ruot­sin Tesla-lakossa, työn­te­ki­jät puolus­ta­vat yhteistä pohjois­maista mallia, missä työn­te­ki­jöillä on oikeus vaikuttaa.