Eksos­ke­le­ton tuo apua raskaa­seen työhön

– Tuote­ke­hi­tys on mennyt nopeasti eteen­päin. Alussa kömpe­löiltä tuntu­vien lait­tei­den käyt­tö­mu­ka­vuus on paran­tu­nut koko ajan, kertoo johtava tutkija Satu Mänt­täri Työterveyslaitokselta.

– Tutki­mus­ten mukaan ylävar­ta­lon ulkoi­nen tuki­ranka kevensi kädet koholla tehtä­vää työtä, kun teimme tutki­musta raken­nusa­lan työpai­koissa. Lisäksi siitä oli hyötyä logis­tii­kan alalla, jossa työn­te­ki­jät joutu­vat teke­mään paljon nostoja.

Parhail­laan Työter­veys­lai­tos tutkii LUT-yliopis­ton kanssa ulkoi­sen tuki­ran­gan hyödyn­tä­mistä vanhus­ten hoito­ko­deissa, missä hoita­jia kuor­mit­taa poti­lai­den nosta­mi­nen hoito- ja pesutilanteissa.

– Ulkoi­nen tuki­ranka voi vähen­tää niskan, hartian, olka­päi­den, käsien tai selän lihas­kuor­mi­tusta, mutta emme kuiten­kaan suosit­tele apuvä­li­nei­den käyt­töä varmuu­den vuoksi. Niitä suosi­tel­laan aina tarve­pe­rus­tei­sesti ja tapaus­koh­tai­sesti, Mänt­täri toteaa.

Mikäli yrityk­sessä harki­taan ulkoi­sen tuki­ran­gan käyt­töön­ot­toa, pitäisi työpai­kalla teet­tää ensin riskiarvio.

– Joku ehti jo esit­tää, tuleeko raken­ta­jista kybor­geja, ihmis­ko­neita, mutta ei suin­kaan. Ihmi­sen työpa­nosta tarvi­taan edel­leen. Ulkoi­sen tuki­ran­gan tarkoi­tuk­sena on keven­tää työtä ja olla apuvä­li­neenä kuor­mi­tus­huip­pu­jen tasaa­mi­sessa. Tavoit­teena ei ole lisätä työn­tekijän suori­tus­ky­kyä tai mahdol­lis­taa raskaam­man työn tekemistä.

Mänt­tä­rin mukaan ulkoi­nen tuki­ranka edis­tää työn­tekijän terveyttä ja työky­kyä, jos fyysi­nen kuor­mi­tus saadaan riski­ra­jan alapuo­lelle. Näin voidaan ehkäistä enna­kolta muun muassa selkäongelmia.

Ensim­mäi­set kaupal­li­sesti valmis­te­tut eksos­ke­le­to­nit tuli­vat Suomen mark­ki­noille vuonna 2019. Nyky­ään tarjolla on monen­lai­sia malleja, joista suurin osa on valmis­tettu Euroo­passa. Omaa tuotan­toa Suomessa ei vielä ole.

– Mikäli yrityk­sessä harki­taan ulkoi­sen tuki­ran­gan käyt­töön­ot­toa, pitäisi työpai­kalla teet­tää ensin riskiar­vio. Työter­veys­lai­tok­sen sivuilla voi tehdä testin, joka antaa alus­ta­van arvion siitä, voisiko työn­tekijä hyötyä apuvälineestä.

Pieta­ri­lai­nen insi­nööri paten­toi keksintönsä

Eksos­ke­le­ton-sana viit­taa ulkoi­seen tuki­ran­kaan. Sellai­nen on esimer­kiksi koppa­kuo­riai­sella tai kilpikonnalla.

Ihmi­selle ulkoista tuki­ran­kaa on suun­ni­teltu avuksi ensim­mäi­sen kerran vuonna 1890, kun, pieta­ri­lai­nen insi­nööri Nicho­las Yagn sai keksin­nöl­leen paten­tin Yhdys­val­loista. Kyse oli käve­le­mistä, juok­se­mista ja hyppää­mistä tuke­vasta apuvä­li­neestä. Soti­las­käyt­töön suun­ni­teltu keksintö jäi kuiten­kin piirustuspöydälle.

Ensim­mäistä aktii­vista eksos­ke­le­to­nia suun­nit­teli amerik­ka­lai­nen Gene­ral Elect­ric 1960–1970-luvun vaih­teessa. Loppu­tu­lok­sena oli kuiten­kin satoja kiloja painava laite, joka liik­kui hallitsemattomasti.

Aktii­vi­sia apuvä­li­neitä ja passii­vi­sia laitteita

Eksos­ke­le­to­nit voidaan jakaa karkeasti aktii­vi­siin ja passii­vi­siin, joista on olemassa suuri määrä erilai­sia sovelluksia.

Aktii­vi­set lait­teet toimi­vat yleensä sähkö­moot­to­rilla, joka liikut­taa pneu­maat­ti­sia tai hydrau­li­sia järjes­tel­miä. Passii­vi­set lait­teet taas toimi­vat mekaa­ni­sesti esimer­kiksi jousen avulla, joka saa ener­gian liikkeestä.

Moot­to­roi­dut ulkoi­set tuki­ran­gat voivat tukea koko kehoa tai raajoja tai niiden osia. Tuki­ran­ko­jen valmis­tuk­sessa käyte­tään erilai­sia mate­ri­aa­leja, kuten metal­lia, hiili­kui­tua ja teks­tii­lejä. Lait­teita kehi­te­tään nyky­ään hyvin monen­lai­siin tarkoituksiin.

Tietei­se­lo­ku­vista arjen apuvoimaksi

Erilai­sia eksos­ke­le­to­neja on nähty viime vuosi­kym­me­ninä tietei­se­lo­ku­vissa tai sellai­sissa super­san­ka­ri­ta­ri­noissa, kuten Batman, Spider-Man ja Iron­man. Sovel­luk­sia on kehi­telty edel­leen myös sotilaskäyttöön.

Viime vuosina tuki­ran­gat ovat tulleet vauh­dilla työelä­mään ja kuntou­tuk­seen. Tuki­ran­koja voidaan hyödyn­tää arjessa esimer­kiksi poti­lailla, joiden lihak­set ovat heiken­ty­neet ja joilla on neuro­lo­gi­sia sairauk­sia. Tuki­ranka mahdol­lis­taa poti­laan itse­näi­sen liik­ku­mi­sen ja harjoittelun.