Suomen työntekijöille sataa tukea kamppailussa heikennyksiä vastaan
”Työntekijät eivät tule antamaan periksi epäoikeudenmukaisille vaatimuksille. Suomen hallituksen on ymmärrettävä se”, Euroopan rakennus- ja puutyöntekijöiden liiton pääsihteeri Tom Deleu sanoo.
Euroopan rakennus-, puu-, ja metsäalan työntekijöiden federaation EFBWW:n kongressi kokoontuu Helsingissä 12.12.–14.12. Kokous kokoaa yli 300 ay-ihmistä Helsingin Scandic Grand Marina kokouskeskukseen.
Brysselissä päämajaa pitävään järjestöön kuuluu yhteensä 77 ammattiliittoa 36 eri maasta. EFBWW:n pääsihteeri, belgialainen Tom Deleu, pitää Suomea onnistuneena valintana neljännelle kongressille.
– Lupasimme osallistujille lunta ja pakkasta – ja olemme pitäneet lupauksemme, Deleu toteaa.
Kylmää on kyyti muutenkin. Maailmalla laajasti arvostettua pohjoismaista yhteiskunta- ja työmarkkinamallia haastetaan Suomessakin hallituksen toimesta. Hallituksen työelämäheikennykset ja sosiaaliturvaleikkaukset eivät ole jääneet Euroopan ay-liikkeeltä huomaamatta.
– Haluan tehdä tämän täysin selväksi. Suomalaisella ay-liikkeellä on eurooppalaisen liikkeen täysi tuki kamppailussa hallituksen työelämäheikennyksiä ja leikkauksia vastaan, Deleu sanoo.
EFWBB:n yleiskokous tulee myös torstaina 14.12 esittelemään yhteisen julkilausumansa Suomen tilanteeseen liittyen. Suomen hallituksen kaavailemat heikennykset työntekijöiden oikeuksiin ja toimeentuloon tuomitaan jyrkästi.
Suomalaisella ay-liikkeellä on eurooppalaisen liikkeen täysi tuki kamppailussa hallituksen työelämäheikennyksiä ja leikkauksia vastaan.
Deleu näkee Suomen tilanteen osana yleiseurooppalaista trendiä.
Alankomaiden parlamenttivaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi oikeistopopulisti Geert Wildersin Vapauspuolue.
Unkari on jo vuosia kulkenut omaa tietään oikeusvaltioperiaatteista tai vaikka ay-liikkeen toimintamahdollisuuksista piittaamatta. Ruotsissakin populistien avulla pystyssä pysyvä oikeistohallitus leikkaa työntekijöiden toimeentulosta.
Deleu muistuttaakin kesäkuun EU-vaalien tärkeydestä. Työntekijöiden äänen on kuuluttava Euroopan unionin päättävissä elimissä, mutta työntekijöiden äänestysinnokkuus on heikonlaista kaikissa jäsenmaissa.
– Jos totta puhutaan, niin eihän tilanne kovin hyvältä näytä tällä hetkellä. Meitä haastetaan – ja meidän on pystyttävä vastaamaan haasteeseen. Perusasioistahan tässä on kuitenkin pitkälti kyse. Ay-liikkeen on oltava aktiivinen työpaikoilla keskustelemassa työehdoista – ja myös yhteiskunnallisesta tilanteesta.
Jos totta puhutaan, niin eihän tilanne kovin hyvältä näytä tällä hetkellä.
Deleun mielestä monelle eurooppalaiselle työntekijälle on yhteistä tunne siitä, että heitä ei kuunnella ja että heidät on jätetty jälkeen. Pääsihteerin mielestä talouskuripuhe- ja politikka on tehnyt tehtävänsä.
– Kolme vuosikymmentä uusliberalistista talouspolitiikka on johtanut epävarmoihin työsuhteisiin ja heikkeneviin työehtoihin. Tilanne aiheuttaa yhteiskunnallista levottomuutta. Siksikin on tärkeää panostaa työntekijöiden järjestäytymiseen, Deleu sanoo.
FAKE NEWSIA LIIKKEELLÄ
Suomessa hallituksen edustajat ja ay-liikkeeseen penseästi suhtautuvat mielipidevaikuttajat ovat perustelleet hallituksen leikkauslinjaa muun muassa länsinaapurimme Ruotsin esimerkillä.
Hallituksen puolelta on alusta asti kuulunut toiveita siirtyä ”pohjoismaisen työllisyyden, pohjoismaisten työmarkkinoiden ja pohjoismaisen sosiaaliturvan malliin”.
Tällä on perusteltu niin lakko-oikeuden rajoittamista kuin työttömyysturvaheikennyksiäkin.
Rakennus-, puu- ja metsäalojen eurooppafederaation EFBWW:n ja Ruotsin rakennusliiton Byggnadsin puheenjohtaja Johan Lindholm ei niele perusteluja.
– Vaikuttaisi olevan ”fake newsiä”, valeuutisia, liikkeellä, Lindholm sanoo.
Kyllä Suomessa on hyvin tiedossa miltä ruotsalainen työmarkkinamalli näyttää.
Ruotsissa käytössä olevasta myötämääräämisoikeudesta, työntekijöiden lakisääteisestä edustuksesta yritysten hallinnoissa, ammattiliittojen itsenäisestä kanneoikeudesta ja muista työntekijöiden eduksi kääntyvistä pohjoismaisen mallin elementeistä on hallituksen puolelta kuulunut vähemmän puhetta.
– Kyllä Suomessa on hyvin tiedossa miltä ruotsalainen työmarkkinamalli näyttää ja mitä Ruotsissa on tehty niin lainsäädännön kuin sopimusten puolella. Olisin hyvin yllättynyt, jos ei vähintään palkansaajajärjestöjen edustajat olisi tästä hallitusta informoinut.
Lindholm piti tiistaina kongressin avajaispuheen. Kongressipäivää varjosti kuitenkin Sundbybergissä Tukholman pohjoispuolella tapahtunut rakennusonnettomuus.
Onhan se äärettömän suuri tragedia, että vuosittain niin moni lähtee töihin eikä palaa.
Viisi ihmistä sai surmansa rakennushissin pudottua yli 20 metriä. Tapahtumaan liittyen on syyttäjä aloittanut esitutkinnan kuolemantuottamuksesta ja työturvallisuusrikoksesta.
– Onhan se äärettömän suuri tragedia, että vuosittain niin moni lähtee töihin eikä palaa – ja siitä tulee ehkä korkeintaan pieni uutinen lehteen, Lindholm sanoo.
Lindholm ei halua spekuloida Sundbybergin tapauksella, mutta mainitsee rakennusalalla yleisen urakoiden ketjuttamisen vaikeuttavan työsuojelutyötä ja valvontaa huomattavasti.
TEKIJÄT HAASTAVAT MAAILMAN RIKKAINTA MIESTÄ
Teollisuuden ammattiliitto IF Metall aloitti lokakuun lopussa lakon sähköautovalmistaja Teslan toimipisteissä Ruotsissa Teslan kieltäydyttyä noudattamasta autokorjaamoalan työehtosopimusta.
Yritys haluaa sopia työehdoista jokaisen työntekijän kanssa erikseen. Lakko on jatkunut nyt yli kuusi viikkoa ja yhdeksän liittoa on aloittanut tukilakon.
Ruotsin Byggnadsin jäsenet eivät tällä hetkellä tee rakennus- tai korjaustöitä Teslan toimipaikoissa, eivätkä esimerkiksi maalarit lakkaa Tesla-merkkisiä autoja.
Suomessa Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT liittyy IF Metallin pyynnöstä tukilakkoon joulun alla. Ahtaajat eivät Suomessa lastaa tai pura Ruotsiin kuljetettavia Tesloja tai niiden komponentteja 20. joulukuuta alkaen.
Teslan omistaja, maailman tiettävästi rikkain henkilö Elon Musk on omistamassaan sosiaalisen median palvelussa X:ssä kutsunut Tesla-lakkoa ”mielenvikaiseksi”.
– Pidän hemmetin kummallisena, että tämä yritysmagnaatti, joka kehuskelee maksavansa parempaa palkkaa kuin kilpailijansa ja tarjoavansa hyvät työn ehdot ei halua allekirjoittaa työehtosopimusta. Nyt ei puhuta mistään pienestä salaattibaarista tai kahvilasta vaan miljardibisneksestä, sähköautoista, olennaisesta osasta tulevaisuuttamme, Lindholm sanoo.
Pohjoismaissa me istumme samaan pöytään, työntekijät ja työnantajat, ja neuvottelemme työehtosopimuksesta. Sitä saisi Elon Musk kunnioittaa.
Kysymys on liiallisestakin pragmatismista aika ajoin syytetylle ruotsalaiselle ay-liikkeelle ennen kaikkea periaatteellinen.
– Maassa maan tavalla, sanoisin. Pohjoismaissa me istumme samaan pöytään, työntekijät ja työnantajat, ja neuvottelemme työehtosopimuksesta. Sitä saisi Elon Musk kunnioittaa, Lindholm sanoo.
– Seuraukset voisivat ruotsalaisilla työmarkkinoilla olla kohtalokkaat, jos Muskin tyyppinen miljardööri voittaisi tämän taistelun. Hän ei yksinkertaisesti saa voittaa.
Ensimmäisen kongressipäivän aikana järjestettiin kolme sivutapahtumaa. Sukupuolten tasa-arvoon keskittyvässä tapahtumassa julkistettiin työehtosopimusneuvottelijoille käytännön opas, johon kuuluu työkalupakki sukupuolinäkökohtien huomioimisen hyvistä käytännöistä tes-neuvotteluissa.
Ensimmäisenä päivänä EFWBB:n kongressi osoitti tukensa Ukrainalle ja oikeudenmukaiselle jälleenrakentamiselle. Ukrainan rakennus- ja puuliiton puheenjohtaja Vasyl Andrejev muistutti puheessaan, että valtavan suuri osa Ukrainan työntekijöistä on rintamalla tai maanpaossa. Tämä saattaa hidastaa esimerkiksi Venäjän ilmaiskujen aiheuttamien tuhojen korjaamista.
Rahan on mentävä sosiaaliseen kehitykseen ja parempiin työpaikkoihin, ei korruptioon.
– Ukrainan jälleenrakentaminen on tärkeää ja eurooppalaiset rakennus- ja puualan ammattiliitot haluavat olla mukana. Rahan on mentävä sosiaaliseen kehitykseen ja parempiin työpaikkoihin, ei korruptioon, sanoi EFBWW:n pääsihteeri Tom Deleu.
EFWBB-kongressin verkkosivuille päivitetään uutisia, kuvia, videoita ja tekstejä eri tapahtumista. Tapahtumaa voi myös seurata sosiaalisessa mediassa Facebookissa, Instagramissa ja aiemmin Twitterinä tunnetussa X:ssä.