Suomen työnte­ki­jöille sataa tukea kamppai­lussa heiken­nyksiä vastaan

Euroopan rakennus‑, puu‑, ja metsä­alan työnte­ki­jöiden federaa­tion EFBWW:n kongressi kokoontuu Helsin­gissä 12.12.–14.12. Kokous kokoaa yli 300 ay-ihmistä Helsingin Scandic Grand Marina kokouskeskukseen.

Brysse­lissä päämajaa pitävään järjes­töön kuuluu yhteensä 77 ammat­ti­liittoa 36 eri maasta. EFBWW:n pääsih­teeri, belgia­lainen Tom Deleu, pitää Suomea onnis­tu­neena valin­tana neljän­nelle kongressille.

– Lupasimme osallis­tu­jille lunta ja pakkasta – ja olemme pitäneet lupauk­semme, Deleu toteaa.

Kylmää on kyyti muutenkin. Maail­malla laajasti arvos­tettua pohjois­maista yhteis­kunta- ja työmark­ki­na­mallia haaste­taan Suomes­sakin halli­tuksen toimesta. Halli­tuksen työelä­mä­hei­ken­nykset ja sosiaa­li­tur­va­leik­kaukset eivät ole jääneet Euroopan ay-liikkeeltä huomaamatta.

– Haluan tehdä tämän täysin selväksi. Suoma­lai­sella ay-liikkeellä on euroop­pa­laisen liikkeen täysi tuki kamppai­lussa halli­tuksen työelä­mä­hei­ken­nyksiä ja leikkauksia vastaan, Deleu sanoo.

EFWBB:n yleis­ko­kous tulee myös torstaina 14.12 esitte­le­mään yhteisen julki­lausu­mansa Suomen tilan­tee­seen liittyen. Suomen halli­tuksen kaavai­lemat heiken­nykset työnte­ki­jöiden oikeuk­siin ja toimeen­tu­loon tuomi­taan jyrkästi.

Suoma­lai­sella ay-liikkeellä on euroop­pa­laisen liikkeen täysi tuki kamppai­lussa halli­tuksen työelä­mä­hei­ken­nyksiä ja leikkauksia vastaan.

Deleu näkee Suomen tilan­teen osana yleiseu­roop­pa­laista trendiä.

Alanko­maiden parla­ment­ti­vaa­leissa suurim­maksi puolu­eeksi nousi oikeis­to­po­pu­listi Geert Wildersin Vapauspuolue.

Unkari on jo vuosia kulkenut omaa tietään oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teista tai vaikka ay-liikkeen toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sista piittaa­matta. Ruotsis­sakin populis­tien avulla pystyssä pysyvä oikeis­to­hal­litus leikkaa työnte­ki­jöiden toimeentulosta.

Deleu muistut­taakin kesäkuun EU-vaalien tärkey­destä. Työnte­ki­jöiden äänen on kuulut­tava Euroopan unionin päättä­vissä elimissä, mutta työnte­ki­jöiden äänes­ty­sin­nok­kuus on heikon­laista kaikissa jäsenmaissa.

– Jos totta puhutaan, niin eihän tilanne kovin hyvältä näytä tällä hetkellä. Meitä haaste­taan – ja meidän on pystyt­tävä vastaa­maan haastee­seen. Perus­asiois­tahan tässä on kuitenkin pitkälti kyse. Ay-liikkeen on oltava aktii­vinen työpai­koilla keskus­te­le­massa työeh­doista – ja myös yhteis­kun­nal­li­sesta tilanteesta.

Jos totta puhutaan, niin eihän tilanne kovin hyvältä näytä tällä hetkellä.

Deleun mielestä monelle euroop­pa­lai­selle työnte­ki­jälle on yhteistä tunne siitä, että heitä ei kuunnella ja että heidät on jätetty jälkeen. Pääsih­teerin mielestä talous­ku­ri­puhe- ja politikka on tehnyt tehtävänsä.

– Kolme vuosi­kym­mentä uusli­be­ra­lis­tista talous­po­li­tiikka on johtanut epävar­moihin työsuh­tei­siin ja heikke­ne­viin työeh­toihin. Tilanne aiheuttaa yhteis­kun­nal­lista levot­to­muutta. Siksikin on tärkeää panostaa työnte­ki­jöiden järjes­täy­ty­mi­seen, Deleu sanoo.

FAKE NEWSIA LIIKKEELLÄ

Suomessa halli­tuksen edustajat ja ay-liikkee­seen penseästi suhtau­tuvat mieli­pi­de­vai­kut­tajat ovat perus­tel­leet halli­tuksen leikkaus­linjaa muun muassa länsi­naa­pu­rimme Ruotsin esimerkillä.

Halli­tuksen puolelta on alusta asti kuulunut toiveita siirtyä ”pohjois­maisen työlli­syyden, pohjois­maisten työmark­ki­noiden ja pohjois­maisen sosiaa­li­turvan malliin”.

Tällä on perus­teltu niin lakko-oikeuden rajoit­ta­mista kuin työttömyysturvaheikennyksiäkin.

Rakennus‑, puu- ja metsä­alojen euroop­pa­fe­de­raa­tion EFBWW:n ja Ruotsin raken­nus­liiton Byggnadsin puheen­joh­taja Johan Lindholm ei niele perusteluja.

– Vaikut­taisi olevan ”fake newsiä”, valeuu­tisia, liikkeellä, Lindholm sanoo.

Kyllä Suomessa on hyvin tiedossa miltä ruotsa­lainen työmark­ki­na­malli näyttää.

Ruotsissa käytössä olevasta myötä­mää­rää­mi­soi­keu­desta, työnte­ki­jöiden lakisää­tei­sestä edustuk­sesta yritysten hallin­noissa, ammat­ti­liit­tojen itsenäi­sestä kanneoi­keu­desta ja muista työnte­ki­jöiden eduksi käänty­vistä pohjois­maisen mallin elemen­teistä on halli­tuksen puolelta kuulunut vähemmän puhetta.

– Kyllä Suomessa on hyvin tiedossa miltä ruotsa­lainen työmark­ki­na­malli näyttää ja mitä Ruotsissa on tehty niin lainsää­dännön kuin sopimusten puolella. Olisin hyvin yllät­tynyt, jos ei vähin­tään palkan­saa­ja­jär­jes­töjen edustajat olisi tästä halli­tusta informoinut.

Lindholm piti tiistaina kongressin avajais­pu­heen. Kongres­si­päivää varjosti kuitenkin Sundby­ber­gissä Tukholman pohjois­puo­lella tapah­tunut rakennusonnettomuus.

Onhan se ääret­tömän suuri tragedia, että vuosit­tain niin moni lähtee töihin eikä palaa.

Viisi ihmistä sai surmansa raken­nus­hissin pudottua yli 20 metriä. Tapah­tu­maan liittyen on syyttäjä aloit­tanut esitut­kinnan kuole­man­tuot­ta­muk­sesta ja työturvallisuusrikoksesta.

– Onhan se ääret­tömän suuri tragedia, että vuosit­tain niin moni lähtee töihin eikä palaa – ja siitä tulee ehkä korkein­taan pieni uutinen lehteen, Lindholm sanoo.

Lindholm ei halua speku­loida Sundby­bergin tapauk­sella, mutta mainitsee raken­nusa­lalla yleisen urakoiden ketjut­ta­misen vaikeut­tavan työsuo­je­lu­työtä ja valvontaa huomattavasti.

TEKIJÄT HAASTAVAT MAAILMAN RIKKAINTA MIESTÄ

Teolli­suuden ammat­ti­liitto IF Metall aloitti lokakuun lopussa lakon sähkö­au­to­val­mis­taja Teslan toimi­pis­teissä Ruotsissa Teslan kieltäy­dyttyä noudat­ta­masta autokor­jaa­moalan työehtosopimusta.

Yritys haluaa sopia työeh­doista jokaisen työntekijän kanssa erikseen. Lakko on jatkunut nyt yli kuusi viikkoa ja yhdeksän liittoa on aloit­tanut tukilakon.

Ruotsin Byggnadsin jäsenet eivät tällä hetkellä tee rakennus- tai korjaus­töitä Teslan toimi­pai­koissa, eivätkä esimer­kiksi maalarit lakkaa Tesla-merkkisiä autoja.

Suomessa Auto- ja kulje­tusalan työnte­ki­jä­liitto AKT liittyy IF Metallin pyynnöstä tukilak­koon joulun alla. Ahtaajat eivät Suomessa lastaa tai pura Ruotsiin kulje­tet­tavia Tesloja tai niiden kompo­nent­teja 20. joulu­kuuta alkaen.

Teslan omistaja, maailman tiettä­västi rikkain henkilö Elon Musk on omista­mas­saan sosiaa­lisen median palve­lussa X:ssä kutsunut Tesla-lakkoa ”mielen­vi­kai­seksi”.

– Pidän hemmetin kummal­li­sena, että tämä yritys­mag­naatti, joka kehus­kelee maksa­vansa parempaa palkkaa kuin kilpai­li­jansa ja tarjoa­vansa hyvät työn ehdot ei halua allekir­joittaa työeh­to­so­pi­musta. Nyt ei puhuta mistään pienestä salaat­ti­baa­rista tai kahvi­lasta vaan miljar­di­bis­nek­sestä, sähkö­au­toista, olennai­sesta osasta tulevai­suut­tamme, Lindholm sanoo.

Pohjois­maissa me istumme samaan pöytään, työnte­kijät ja työnan­tajat, ja neuvot­te­lemme työeh­to­so­pi­muk­sesta. Sitä saisi Elon Musk kunnioittaa.

Kysymys on liial­li­ses­takin pragma­tis­mista aika ajoin syyte­tylle ruotsa­lai­selle ay-liikkeelle ennen kaikkea periaatteellinen.

– Maassa maan tavalla, sanoisin. Pohjois­maissa me istumme samaan pöytään, työnte­kijät ja työnan­tajat, ja neuvot­te­lemme työeh­to­so­pi­muk­sesta. Sitä saisi Elon Musk kunnioittaa, Lindholm sanoo.

– Seuraukset voisivat ruotsa­lai­silla työmark­ki­noilla olla kohta­lok­kaat, jos Muskin tyyppinen miljar­dööri voittaisi tämän taistelun. Hän ei yksin­ker­tai­sesti saa voittaa.

Ensim­mäisen kongres­si­päivän aikana järjes­tet­tiin kolme sivuta­pah­tumaa. Sukupuolten tasa-arvoon keskit­ty­vässä tapah­tu­massa julkis­tet­tiin työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­li­joille käytännön opas, johon kuuluu työka­lu­pakki sukupuo­li­nä­kö­koh­tien huomioi­misen hyvistä käytän­nöistä tes-neuvotteluissa.

Ensim­mäi­senä päivänä EFWBB:n kongressi osoitti tukensa Ukrai­nalle ja oikeu­den­mu­kai­selle jälleen­ra­ken­ta­mi­selle. Ukrainan rakennus- ja puuliiton puheen­joh­taja Vasyl Andrejev muistutti puhees­saan, että valtavan suuri osa Ukrainan työnte­ki­jöistä on rinta­malla tai maanpaossa. Tämä saattaa hidastaa esimer­kiksi Venäjän ilmais­kujen aiheut­ta­mien tuhojen korjaamista.

Rahan on mentävä sosiaa­li­seen kehityk­seen ja parem­piin työpaik­koihin, ei korruptioon.

– Ukrainan jälleen­ra­ken­ta­minen on tärkeää ja euroop­pa­laiset rakennus- ja puualan ammat­ti­liitot haluavat olla mukana. Rahan on mentävä sosiaa­li­seen kehityk­seen ja parem­piin työpaik­koihin, ei korrup­tioon, sanoi EFBWW:n pääsih­teeri Tom Deleu.

EFWBB-kongressin verkko­si­vuille päivi­te­tään uutisia, kuvia, videoita ja tekstejä eri tapah­tu­mista. Tapah­tumaa voi myös seurata sosiaa­li­sessa mediassa Faceboo­kissa, Insta­gra­missa ja aiemmin Twitte­rinä tunne­tussa X:ssä.