"Haluan tehdä tämän täysin selväksi. Suomalaisella ay-liikkeellä on eurooppalaisen liikkeen täysi tuki kamppailussa hallituksen työelämäheikennyksiä ja leikkauksia vastaan", Euroopan rakennus- ja puutyöntekijöiden liiton pääsihteeri Tom Deleu sanoo.

Suomen työn­te­ki­jöille sataa tukea kamp­pai­lussa heiken­nyk­siä vastaan

13.12.2023

TEKSTI JOHANNES WARIS
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM

”Työn­te­ki­jät eivät tule anta­maan periksi epäoi­keu­den­mu­kai­sille vaati­muk­sille. Suomen halli­tuk­sen on ymmär­ret­tävä se”, Euroo­pan raken­nus- ja puutyön­te­ki­jöi­den liiton pääsih­teeri Tom Deleu sanoo.

Euroo­pan rakennus‑, puu‑, ja metsä­alan työn­te­ki­jöi­den fede­raa­tion EFBWW:n kongressi kokoon­tuu Helsin­gissä 12.12.–14.12. Kokous kokoaa yli 300 ay-ihmistä Helsin­gin Scan­dic Grand Marina kokouskeskukseen.

Brys­se­lissä pääma­jaa pitä­vään järjes­töön kuuluu yhteensä 77 ammat­ti­liit­toa 36 eri maasta. EFBWW:n pääsih­teeri, belgia­lai­nen Tom Deleu, pitää Suomea onnis­tu­neena valin­tana neljän­nelle kongressille.

– Lupa­simme osal­lis­tu­jille lunta ja pakkasta – ja olemme pitä­neet lupauk­semme, Deleu toteaa.

”Kolme vuosi­kym­mentä uusli­be­ra­lis­tista talous­po­li­tiikka on johta­nut epävar­moi­hin työsuh­tei­siin ja heik­ke­ne­viin työeh­toi­hin. Tilanne aiheut­taa yhteis­kun­nal­lista levot­to­muutta. Siksi­kin on tärkeää panos­taa työn­te­ki­jöi­den järjes­täy­ty­mi­seen”, Tom Deleu sanoo.

Kylmää on kyyti muuten­kin. Maail­malla laajasti arvos­tet­tua pohjois­maista yhteis­kunta- ja työmark­ki­na­mal­lia haas­te­taan Suomes­sa­kin halli­tuk­sen toimesta. Halli­tuk­sen työelä­mä­hei­ken­nyk­set ja sosi­aa­li­tur­va­leik­kauk­set eivät ole jääneet Euroo­pan ay-liik­keeltä huomaamatta.

– Haluan tehdä tämän täysin selväksi. Suoma­lai­sella ay-liik­keellä on euroop­pa­lai­sen liik­keen täysi tuki kamp­pai­lussa halli­tuk­sen työelä­mä­hei­ken­nyk­siä ja leik­kauk­sia vastaan, Deleu sanoo.

EFWBB:n yleis­ko­kous tulee myös tors­taina 14.12 esit­te­le­mään yhtei­sen julki­lausu­mansa Suomen tilan­tee­seen liit­tyen. Suomen halli­tuk­sen kaavai­le­mat heiken­nyk­set työn­te­ki­jöi­den oikeuk­siin ja toimeen­tu­loon tuomi­taan jyrkästi.

Suoma­lai­sella ay-liik­keellä on euroop­pa­lai­sen liik­keen täysi tuki kamp­pai­lussa halli­tuk­sen työelä­mä­hei­ken­nyk­siä ja leik­kauk­sia vastaan.

Deleu näkee Suomen tilan­teen osana ylei­seu­roop­pa­laista trendiä.

Alan­ko­mai­den parla­ment­ti­vaa­leissa suurim­maksi puolu­eeksi nousi oikeis­to­po­pu­listi Geert Wilder­sin Vapauspuolue.

Unkari on jo vuosia kulke­nut omaa tietään oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teista tai vaikka ay-liik­keen toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sista piit­taa­matta. Ruot­sis­sa­kin popu­lis­tien avulla pystyssä pysyvä oikeis­to­hal­li­tus leik­kaa työn­te­ki­jöi­den toimeentulosta.

Oikeu­den­mu­kai­nen vihreä siir­tymä on tape­tilla EFWBB:n kongres­sissa Helsingissä.

Deleu muis­tut­taa­kin kesä­kuun EU-vaalien tärkey­destä. Työn­te­ki­jöi­den äänen on kuulut­tava Euroo­pan unio­nin päät­tä­vissä elimissä, mutta työn­te­ki­jöi­den äänes­ty­sin­nok­kuus on heikon­laista kaikissa jäsenmaissa.

– Jos totta puhu­taan, niin eihän tilanne kovin hyvältä näytä tällä hetkellä. Meitä haas­te­taan – ja meidän on pystyt­tävä vastaa­maan haas­tee­seen. Perus­asiois­ta­han tässä on kuiten­kin pitkälti kyse. Ay-liik­keen on oltava aktii­vi­nen työpai­koilla keskus­te­le­massa työeh­doista – ja myös yhteis­kun­nal­li­sesta tilanteesta.

Jos totta puhu­taan, niin eihän tilanne kovin hyvältä näytä tällä hetkellä.

Deleun mielestä monelle euroop­pa­lai­selle työn­te­ki­jälle on yhteistä tunne siitä, että heitä ei kuun­nella ja että heidät on jätetty jälkeen. Pääsih­tee­rin mielestä talous­ku­ri­puhe- ja poli­tikka on tehnyt tehtävänsä.

– Kolme vuosi­kym­mentä uusli­be­ra­lis­tista talous­po­li­tiikka on johta­nut epävar­moi­hin työsuh­tei­siin ja heik­ke­ne­viin työeh­toi­hin. Tilanne aiheut­taa yhteis­kun­nal­lista levot­to­muutta. Siksi­kin on tärkeää panos­taa työn­te­ki­jöi­den järjes­täy­ty­mi­seen, Deleu sanoo.

FAKE NEWSIA LIIKKEELLÄ

Suomessa halli­tuk­sen edus­ta­jat ja ay-liik­kee­seen penseästi suhtau­tu­vat mieli­pi­de­vai­kut­ta­jat ovat perus­tel­leet halli­tuk­sen leik­kaus­lin­jaa muun muassa länsi­naa­pu­rimme Ruot­sin esimerkillä.

Halli­tuk­sen puolelta on alusta asti kuulu­nut toiveita siir­tyä ”pohjois­mai­sen työl­li­syy­den, pohjois­mais­ten työmark­ki­noi­den ja pohjois­mai­sen sosi­aa­li­tur­van malliin”.

Tällä on perus­teltu niin lakko-oikeu­den rajoit­ta­mista kuin työttömyysturvaheikennyksiäkin.

EFWBB:n puheen­joh­taja, ruot­sa­lai­nen Johan Lind­holm alusti Pohjois­mai­den osal­lis­tu­jien esiko­kouk­sessa ennen itse kongressia.

Rakennus‑, puu- ja metsä­alo­jen euroop­pa­fe­de­raa­tion EFBWW:n ja Ruot­sin raken­nus­lii­ton Bygg­nad­sin puheen­joh­taja Johan Lind­holm ei niele perusteluja.

– Vaikut­taisi olevan ”fake newsiä”, vale­uu­ti­sia, liik­keellä, Lind­holm sanoo.

Kyllä Suomessa on hyvin tiedossa miltä ruot­sa­lai­nen työmark­ki­na­malli näyttää.

Ruot­sissa käytössä olevasta myötä­mää­rää­mi­soi­keu­desta, työn­te­ki­jöi­den laki­sää­tei­sestä edus­tuk­sesta yritys­ten hallin­noissa, ammat­ti­liit­to­jen itse­näi­sestä kanneoi­keu­desta ja muista työn­te­ki­jöi­den eduksi kään­ty­vistä pohjois­mai­sen mallin elemen­teistä on halli­tuk­sen puolelta kuulu­nut vähem­män puhetta.

”Meidän on saatava yrityk­set ja maidemme poli­tii­kot ymmär­tä­mään, että oikeu­den­mu­kai­nen vihreä siir­tymä alkaa työpai­koilta ja työn­te­ki­jöitä on kuun­nel­tava”,  EFWBB:n valittu puheen­joh­taja Johan Lind­holm sanoo.

– Kyllä Suomessa on hyvin tiedossa miltä ruot­sa­lai­nen työmark­ki­na­malli näyt­tää ja mitä Ruot­sissa on tehty niin lain­sää­dän­nön kuin sopi­mus­ten puolella. Olisin hyvin yllät­ty­nyt, jos ei vähin­tään palkan­saa­ja­jär­jes­tö­jen edus­ta­jat olisi tästä halli­tusta informoinut.

Lind­holm piti tiis­taina kongres­sin avajais­pu­heen. Kongres­si­päi­vää varjosti kuiten­kin Sund­by­ber­gissä Tukhol­man pohjois­puo­lella tapah­tu­nut rakennusonnettomuus.

Onhan se ääret­tö­män suuri trage­dia, että vuosit­tain niin moni lähtee töihin eikä palaa.

Viisi ihmistä sai surmansa raken­nus­his­sin pudot­tua yli 20 metriä. Tapah­tu­maan liit­tyen on syyt­täjä aloit­ta­nut esitut­kin­nan kuole­man­tuot­ta­muk­sesta ja työturvallisuusrikoksesta.

– Onhan se ääret­tö­män suuri trage­dia, että vuosit­tain niin moni lähtee töihin eikä palaa – ja siitä tulee ehkä korkein­taan pieni uuti­nen lehteen, Lind­holm sanoo.

Lind­holm ei halua speku­loida Sund­by­ber­gin tapauk­sella, mutta mainit­see raken­nusa­lalla ylei­sen urakoi­den ketjut­ta­mi­sen vaikeut­ta­van työsuo­je­lu­työtä ja valvon­taa huomattavasti.

TEKIJÄT HAASTAVAT MAAILMAN RIKKAINTA MIESTÄ

Teol­li­suu­den ammat­ti­liitto IF Metall aloitti loka­kuun lopussa lakon sähkö­au­to­val­mis­taja Teslan toimi­pis­teissä Ruot­sissa Teslan kiel­täy­dyt­tyä noudat­ta­masta auto­kor­jaa­moa­lan työehtosopimusta.

Yritys haluaa sopia työeh­doista jokai­sen työn­tekijän kanssa erik­seen. Lakko on jatku­nut nyt yli kuusi viik­koa ja yhdek­sän liit­toa on aloit­ta­nut tukilakon.

Ruot­sin Bygg­nad­sin jäse­net eivät tällä hetkellä tee raken­nus- tai korjaus­töitä Teslan toimi­pai­koissa, eivätkä esimer­kiksi maala­rit lakkaa Tesla-merk­ki­siä autoja.

Suomessa Auto- ja kulje­tusa­lan työn­te­ki­jä­liitto AKT liit­tyy IF Metal­lin pyyn­nöstä tuki­lak­koon joulun alla. Ahtaa­jat eivät Suomessa lastaa tai pura Ruot­siin kulje­tet­ta­via Tesloja tai niiden kompo­nent­teja 20. joulu­kuuta alkaen.

”Seurauk­set voivat ruot­sa­lai­silla työmark­ki­noilla olla kohta­lok­kaat, jos Muskin tyyp­pi­nen miljar­dööri voit­taisi tämän tais­te­lun. Hän ei yksin­ker­tai­sesti saa voit­taa”, Johan Lind­holm sanoo.

Teslan omis­taja, maail­man tiet­tä­västi rikkain henkilö Elon Musk on omis­ta­mas­saan sosi­aa­li­sen median palve­lussa X:ssä kutsu­nut Tesla-lakkoa ”mielen­vi­kai­seksi”.

– Pidän hemme­tin kummal­li­sena, että tämä yritys­mag­naatti, joka kehus­ke­lee maksa­vansa parem­paa palk­kaa kuin kilpai­li­jansa ja tarjoa­vansa hyvät työn ehdot ei halua alle­kir­joit­taa työeh­to­so­pi­musta. Nyt ei puhuta mistään pienestä salaat­ti­baa­rista tai kahvi­lasta vaan miljar­di­bis­nek­sestä, sähkö­au­toista, olen­nai­sesta osasta tule­vai­suut­tamme, Lind­holm sanoo.

Pohjois­maissa me istumme samaan pöytään, työn­te­ki­jät ja työnan­ta­jat, ja neuvot­te­lemme työeh­to­so­pi­muk­sesta. Sitä saisi Elon Musk kunnioittaa.

Kysy­mys on liial­li­ses­ta­kin prag­ma­tis­mista aika ajoin syyte­tylle ruot­sa­lai­selle ay-liik­keelle ennen kaik­kea periaatteellinen.

– Maassa maan tavalla, sanoi­sin. Pohjois­maissa me istumme samaan pöytään, työn­te­ki­jät ja työnan­ta­jat, ja neuvot­te­lemme työeh­to­so­pi­muk­sesta. Sitä saisi Elon Musk kunnioit­taa, Lind­holm sanoo.

– Seurauk­set voisi­vat ruot­sa­lai­silla työmark­ki­noilla olla kohta­lok­kaat, jos Muskin tyyp­pi­nen miljar­dööri voit­taisi tämän tais­te­lun. Hän ei yksin­ker­tai­sesti saa voittaa.

Ensim­mäi­sen kongres­si­päi­vän aikana järjes­tet­tiin kolme sivu­ta­pah­tu­maa. Suku­puol­ten tasa-arvoon keskit­ty­vässä tapah­tu­massa julkis­tet­tiin työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­li­joille käytän­nön opas, johon kuuluu työka­lu­pakki suku­puo­li­nä­kö­koh­tien huomioi­mi­sen hyvistä käytän­nöistä tes-neuvotteluissa.

Ukrai­nan raken­nus- ja puulii­ton puheen­joh­taja Vasyl Andre­jev ja EFWBB:n pääsih­teeri Tom Deleu.

Ensim­mäi­senä päivänä EFWBB:n kongressi osoitti tukensa Ukrai­nalle ja oikeu­den­mu­kai­selle jälleen­ra­ken­ta­mi­selle. Ukrai­nan raken­nus- ja puulii­ton puheen­joh­taja Vasyl Andre­jev muis­tutti puhees­saan, että valta­van suuri osa Ukrai­nan työn­te­ki­jöistä on rinta­malla tai maan­paossa. Tämä saat­taa hidas­taa esimer­kiksi Venä­jän ilmais­ku­jen aiheut­ta­mien tuho­jen korjaamista.

Rahan on mentävä sosi­aa­li­seen kehi­tyk­seen ja parem­piin työpaik­koi­hin, ei korruptioon.

– Ukrai­nan jälleen­ra­ken­ta­mi­nen on tärkeää ja euroop­pa­lai­set raken­nus- ja puualan ammat­ti­lii­tot halua­vat olla mukana. Rahan on mentävä sosi­aa­li­seen kehi­tyk­seen ja parem­piin työpaik­koi­hin, ei korrup­tioon, sanoi EFBWW:n pääsih­teeri Tom Deleu.

EFWBB-kongres­sin verk­ko­si­vuille päivi­te­tään uuti­sia, kuvia, videoita ja teks­tejä eri tapah­tu­mista. Tapah­tu­maa voi myös seurata sosi­aa­li­sessa mediassa Face­boo­kissa, Insta­gra­missa ja aiem­min Twit­te­rinä tunne­tussa X:ssä.