USA:n saunat­rendi luo työtä Hankoon

Syksyinen viima puhaltaa mereltä ja pureutuu luihin ja ytimiin. Mieli tekisi saunaan.

Täällä Hangon Tulli­nie­mellä on eri nimien alla valmis­tettu sauna­kiu­kaita jo yli 60 vuotta. Suoma­lai­sille tutuin lienee Helo. Paikal­liset kutsu­vatkin tehtaan vieressä kulkevaa ranta­kais­ta­letta nimellä Helonranta.

Varapää­luot­ta­mus­mies Eeva Kärkkäinen, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Eija Lehtola ja tehtaan­joh­taja Ben Jansson ovat lupau­tu­neet esitte­le­mään tehdasta Tekijälle.

Kärkkäinen aloitti työt silloi­sella Helolla vuonna 1987 ja Lehto­lal­lakin on jo kymme­nisen vuotta takanaan firmassa.

Tehtaan­joh­taja Jansson on melko uusi vahvistus tehtaalla. Hän aloitti sauna­työt vuosi sitten.

Tällä hetkellä tilanne näyttää parem­malta kuin aikoihin.

Hangossa puhaltaa kuvain­nol­li­ses­tikin uudet tuulet. Viime kesänä tehdas sai uuden omistajan amerik­ka­lai­sesta hyvin­voin­ti­kon­serni Watkins Wellnes­sistä. Kyseessä on valmis­tus­jätti Mascon tytäryhtiö.

– Tällä hetkellä tilanne näyttää parem­malta kuin aikoihin, tuotannon työntekijä Björn Gustafsson toteaa kasates­saan Kastor-merkkistä puukiu­asta. Gustafsson esittelee itsensä tehtaan jokapaikanhöylänä.

Työvuo­siakin on kertynyt kaksikymmentäkolme.

Johdon mukaan omistus­jär­jes­telyt eivät uhkaa Hangon tehtaan olemas­saoloa. Päinvas­toin tehtaa­seen on tarkoitus investoida.

Esimer­kiksi tehtaan yhtey­teen on määrä rakentaa pelle­teillä toimiva lämpö­jär­jes­telmä. Järjes­telmän valmis­tuttua tehtaalla ei olisi tarvetta öljylämmitykselle.

Suoma­laiset rakas­tavat saunaansa, mutta harva täällä valmis­tettu kiuas jää maahan vaan matkaa ”kaikkiin maailman kolkkiin”.

– Joskus tulee kyllä ihmeteltyä, että mitä ihmettä ne saunalla tekevät tuolla jossain, missä on muutenkin niin kuuma, Lehtola sanoo.

2000-luvun alusta alkaen Venäjän vienti veti hyvin ja itänaa­purin osuus myynnistä kasvoi tasai­sesti. Varsinkin puukiu­kaat olivat venäläis­ku­lut­ta­jien mieleen. Venäjän aloitettua täysi­mit­taisen hyökkäyksen Ukrai­naan on vienti ollut jäissä.

Yrityk­sessä odote­taan kasvua etenkin Yhdys­val­loissa, missä jonki­nas­teinen sauna­buumi on ollut käynnissä jo jonkin aikaa.

Yhtiöllä on tehdas Minne­sotan Cokatossa, keskellä Suurten järvien alueen ”sauna­vyö­hy­kettä”, missä suoma­lais­taus­taisia amerik­ka­laisia asuu runsain määrin.

Sauna360 toivoo voivansa ratsastaa yleisellä hyvin­voin­tit­ren­dillä. Yhdys­val­loissa terveys­vai­ku­tukset ovatkin usein markki­noinnin kärkenä, mistä kielii se, että monet julkkik­setkin ovat kerto­neet viihty­vänsä saunassa.

Lisänä­ky­vyyttä loi suoma­laisen sauna­pe­rin­teen nosta­minen Suomen ensim­mäi­seksi kohteeksi Unescon Ihmis­kunnan aineet­toman kulttuu­ri­pe­rinnön luette­loon kolmisen vuotta sitten.

Ikiai­kai­selta tuntu­vassa sauno­mi­ses­sakin trendit ohjaavat.

Kiukaiden värit ovat siirty­neet yhä enemmän kohti mustaa ja kromia, kun taas takavuo­sien suosikit, punaiset ja vihreät kiukaat, ovat lähes­tul­koon katoa­massa valikoi­mista, tehtaalla kerrotaan.

Hangossa valmis­te­taan kiukaiden lisäksi kiukaiden elekt­ro­nisia etäoh­jaus­jär­jes­telmiä, joiden suosio on kasvanut tasai­sesti, mutta mistään myynti­hi­tistä ei ole kyse.

– Ihmiset kuitenkin tykkäävät itse napsauttaa saunan päälle, kun aikovat saunoa. Sitä paitsi erilaiset saunaa halli­noivat mobii­li­so­vel­lukset yleis­tyvät koko ajan, Jansson kertoo.

TÄÄLLÄ KUULUTAAN LIITTOON

Tällä hetkellä tuotannon puolella työsken­telee noin 20 henkilöä. Se on huomat­ta­vasti vähemmän kuin 1990-luvun ”hulluina vuosina”, varapää­luot­ta­mus­mies Kärkkäinen kertoo. Silloin työnte­ki­jöitä oli yli sata.

– Meillä oli toinen yksikkö Hanko-Pohjoi­sessa. Siellä tehtiin kahdessa vuorossa höyrys­timiä, Kärkkäinen kertoo.

Nykyään tehtaalla työsken­nel­lään yhdessä vuorossa aamuseit­semän ja puoli neljän välillä.

Satu Hedback ja Heidi Henriksson paiskivat töitä niin sanotulla ”seinä­nau­halla”. Linjalla kootaan pienempiä seinään kiinni­tet­täviä sähkö­kiu­kaita. Työpa­rilla on yhteen­las­ket­tuna reilut 40 vuotta työhis­to­riaa tehtaalla.

– En tiedä johtuuko se uudesta omista­jasta, mutta olen huomannut, että näitä jenkki­kiu­kaita menee nyt paljon, Hedback sanoo. Hän arvioi kokoa­vansa yli 50 kiuasta päivässä.

Turval­li­suus­mää­räykset sauna­kiu­kaiden suhteen ovat Pohjois-Ameri­kassa Suomeen verrat­tuna tiukan­puo­leiset. Esimer­kiksi vastusten suojana pitää olla erillinen suojaritilä.

Tuotannon työnte­kijät ovat saaneet vuosien mittaan tottua ylä- ja alamä­kiin. Osittain tästäkin syystä järjes­täy­ty­mi­saste on perin­tei­sesti tehtaalla ollut korkea.

– Melkein kaikki täällä kuuluvat liittoon. Se on hyvä, koska olemme olleet lomau­tet­tuina aika usein, Henriksson sanoo.

Hedback ja Henriksson sanovat kuulu­vansa poruk­kaan joka ”ei lähde tehtaalta kulumallakaan”.

– Palkka voisi tietenkin aina olla isompi, mutta toisaalta meillähän ei ole töitä iltaisin eikä viikon­lop­puisin. Urakoita meillä on joskus ollut, mutta ei pitkään aikaan, Hedback sanoo.

Isossa kuvassa tuotan­nossa on menty valmis­tuk­sesta enemmän kohti kokoon­panoa. Koneetkin ovat kevyempiä kuin takavuo­sina, mikä osittain selittää henki­lös­tö­määrän pienen­ty­misen vuosi­kym­menten mittaan.

– Töissä tarvi­taan koko ajan enemmän monipuo­lista osaamista tuotan­to­puo­lella. Tietysti on aina heitä, jotka mieluummin tekevät samaa työtä koko ajan, Kärkkäinen sanoo.

Tarvi­taan koko ajan enemmän monipuo­lista osaamista tuotantopuolella.

Kivet ovat luonnol­li­sesti tärkeä osa sauna­ko­ke­musta. Asiaan vihkiy­ty­neet ja vihkiy­ty­mät­tö­mätkin väitte­levät parhaasta sauna­ki­vi­laa­dusta ja etenkin siitä, kuinka usein kiukaan kivet pitää vaihtaa.

– Hangon graniitti on kauniin punaista, mutta valitet­ta­vasti se ei kestä lämpö­ti­lan­vaih­telua kovin­kaan hyvin ja halkeilee helposti, Ben Jansson kertoo.

Kotimainen vulka­niitti onkin siksi todettu parem­maksi vaihtoehdoksi.

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Eija Lehtola kertoo yhteis­työn työnan­tajan kanssa työsuo­je­lu­asioissa sujuvan hyvin. Seinällä korei­leva taulu kertoo viimei­sim­mästä työta­pa­tur­masta olevan yli 500 päivää.

Tällä hetkellä työn alla on esimer­kiksi erottaa trukki- ja henki­lö­lii­kenne tuotannon puolella. Siinä on jonkin verran suunnit­te­lu­työtä vielä tehtävänä.

Saunon itse mieluiten puusaunassa.

Jaksaako sitä sitten töiden jälkeen saunoa, kun on koonnut kiukaita koko päivän?

– Meillä on taloyh­tiössä sauna, mutta enpä ole siellä tainnut edes koskaan käydä. Saunon sen sijaan aina kun käyn tapaa­massa lapsia ja lapsen­lapsia, Kärkkäinen sanoo.

– Saunon itse mieluiten puusau­nassa. Siinä on ihan omanlai­sensa fiilis, Lehtola sanoo.