USA:n saunatrendi luo työtä Hankoon

Syksyinen viima puhaltaa mereltä ja pureutuu luihin ja ytimiin. Mieli tekisi saunaan.

Täällä Hangon Tulliniemellä on eri nimien alla valmistettu saunakiukaita jo yli 60 vuotta. Suomalaisille tutuin lienee Helo. Paikalliset kutsuvatkin tehtaan vieressä kulkevaa rantakaistaletta nimellä Helonranta.

Varapääluottamusmies Eeva Kärkkäinen, työsuojeluvaltuutettu Eija Lehtola ja tehtaanjohtaja Ben Jansson ovat lupautuneet esittelemään tehdasta Tekijälle.

Kärkkäinen aloitti työt silloisella Helolla vuonna 1987 ja Lehtolallakin on jo kymmenisen vuotta takanaan firmassa.

Tehtaanjohtaja Jansson on melko uusi vahvistus tehtaalla. Hän aloitti saunatyöt vuosi sitten.

Tällä hetkellä tilanne näyttää paremmalta kuin aikoihin.

Hangossa puhaltaa kuvainnollisestikin uudet tuulet. Viime kesänä tehdas sai uuden omistajan amerikkalaisesta hyvinvointikonserni Watkins Wellnessistä. Kyseessä on valmistusjätti Mascon tytäryhtiö.

– Tällä hetkellä tilanne näyttää paremmalta kuin aikoihin, tuotannon työntekijä Björn Gustafsson toteaa kasatessaan Kastor-merkkistä puukiuasta. Gustafsson esittelee itsensä tehtaan jokapaikanhöylänä.

Työvuosiakin on kertynyt kaksikymmentäkolme.

Johdon mukaan omistusjärjestelyt eivät uhkaa Hangon tehtaan olemassaoloa. Päinvastoin tehtaaseen on tarkoitus investoida.

Esimerkiksi tehtaan yhteyteen on määrä rakentaa pelleteillä toimiva lämpöjärjestelmä. Järjestelmän valmistuttua tehtaalla ei olisi tarvetta öljylämmitykselle.

Suomalaiset rakastavat saunaansa, mutta harva täällä valmistettu kiuas jää maahan vaan matkaa ”kaikkiin maailman kolkkiin”.

– Joskus tulee kyllä ihmeteltyä, että mitä ihmettä ne saunalla tekevät tuolla jossain, missä on muutenkin niin kuuma, Lehtola sanoo.

2000-luvun alusta alkaen Venäjän vienti veti hyvin ja itänaapurin osuus myynnistä kasvoi tasaisesti. Varsinkin puukiukaat olivat venäläiskuluttajien mieleen. Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan on vienti ollut jäissä.

Yrityksessä odotetaan kasvua etenkin Yhdysvalloissa, missä jonkinasteinen saunabuumi on ollut käynnissä jo jonkin aikaa.

Yhtiöllä on tehdas Minnesotan Cokatossa, keskellä Suurten järvien alueen ”saunavyöhykettä”, missä suomalaistaustaisia amerikkalaisia asuu runsain määrin.

Sauna360 toivoo voivansa ratsastaa yleisellä hyvinvointitrendillä. Yhdysvalloissa terveysvaikutukset ovatkin usein markkinoinnin kärkenä, mistä kielii se, että monet julkkiksetkin ovat kertoneet viihtyvänsä saunassa.

Lisänäkyvyyttä loi suomalaisen saunaperinteen nostaminen Suomen ensimmäiseksi kohteeksi Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kolmisen vuotta sitten.

Ikiaikaiselta tuntuvassa saunomisessakin trendit ohjaavat.

Kiukaiden värit ovat siirtyneet yhä enemmän kohti mustaa ja kromia, kun taas takavuosien suosikit, punaiset ja vihreät kiukaat, ovat lähestulkoon katoamassa valikoimista, tehtaalla kerrotaan.

Hangossa valmistetaan kiukaiden lisäksi kiukaiden elektronisia etäohjausjärjestelmiä, joiden suosio on kasvanut tasaisesti, mutta mistään myyntihitistä ei ole kyse.

– Ihmiset kuitenkin tykkäävät itse napsauttaa saunan päälle, kun aikovat saunoa. Sitä paitsi erilaiset saunaa hallinoivat mobiilisovellukset yleistyvät koko ajan, Jansson kertoo.

TÄÄLLÄ KUULUTAAN LIITTOON

Tällä hetkellä tuotannon puolella työskentelee noin 20 henkilöä. Se on huomattavasti vähemmän kuin 1990-luvun ”hulluina vuosina”, varapääluottamusmies Kärkkäinen kertoo. Silloin työntekijöitä oli yli sata.

– Meillä oli toinen yksikkö Hanko-Pohjoisessa. Siellä tehtiin kahdessa vuorossa höyrystimiä, Kärkkäinen kertoo.

Nykyään tehtaalla työskennellään yhdessä vuorossa aamuseitsemän ja puoli neljän välillä.

Satu Hedback ja Heidi Henriksson paiskivat töitä niin sanotulla ”seinänauhalla”. Linjalla kootaan pienempiä seinään kiinnitettäviä sähkökiukaita. Työparilla on yhteenlaskettuna reilut 40 vuotta työhistoriaa tehtaalla.

– En tiedä johtuuko se uudesta omistajasta, mutta olen huomannut, että näitä jenkkikiukaita menee nyt paljon, Hedback sanoo. Hän arvioi kokoavansa yli 50 kiuasta päivässä.

Turvallisuusmääräykset saunakiukaiden suhteen ovat Pohjois-Amerikassa Suomeen verrattuna tiukanpuoleiset. Esimerkiksi vastusten suojana pitää olla erillinen suojaritilä.

Tuotannon työntekijät ovat saaneet vuosien mittaan tottua ylä- ja alamäkiin. Osittain tästäkin syystä järjestäytymisaste on perinteisesti tehtaalla ollut korkea.

– Melkein kaikki täällä kuuluvat liittoon. Se on hyvä, koska olemme olleet lomautettuina aika usein, Henriksson sanoo.

Hedback ja Henriksson sanovat kuuluvansa porukkaan joka ”ei lähde tehtaalta kulumallakaan”.

– Palkka voisi tietenkin aina olla isompi, mutta toisaalta meillähän ei ole töitä iltaisin eikä viikonloppuisin. Urakoita meillä on joskus ollut, mutta ei pitkään aikaan, Hedback sanoo.

Isossa kuvassa tuotannossa on menty valmistuksesta enemmän kohti kokoonpanoa. Koneetkin ovat kevyempiä kuin takavuosina, mikä osittain selittää henkilöstömäärän pienentymisen vuosikymmenten mittaan.

– Töissä tarvitaan koko ajan enemmän monipuolista osaamista tuotantopuolella. Tietysti on aina heitä, jotka mieluummin tekevät samaa työtä koko ajan, Kärkkäinen sanoo.

Tarvitaan koko ajan enemmän monipuolista osaamista tuotantopuolella.

Kivet ovat luonnollisesti tärkeä osa saunakokemusta. Asiaan vihkiytyneet ja vihkiytymättömätkin väittelevät parhaasta saunakivilaadusta ja etenkin siitä, kuinka usein kiukaan kivet pitää vaihtaa.

– Hangon graniitti on kauniin punaista, mutta valitettavasti se ei kestä lämpötilanvaihtelua kovinkaan hyvin ja halkeilee helposti, Ben Jansson kertoo.

Kotimainen vulkaniitti onkin siksi todettu paremmaksi vaihtoehdoksi.

Työsuojeluvaltuutettu Eija Lehtola kertoo yhteistyön työnantajan kanssa työsuojeluasioissa sujuvan hyvin. Seinällä koreileva taulu kertoo viimeisimmästä työtapaturmasta olevan yli 500 päivää.

Tällä hetkellä työn alla on esimerkiksi erottaa trukki- ja henkilöliikenne tuotannon puolella. Siinä on jonkin verran suunnittelutyötä vielä tehtävänä.

Saunon itse mieluiten puusaunassa.

Jaksaako sitä sitten töiden jälkeen saunoa, kun on koonnut kiukaita koko päivän?

– Meillä on taloyhtiössä sauna, mutta enpä ole siellä tainnut edes koskaan käydä. Saunon sen sijaan aina kun käyn tapaamassa lapsia ja lapsenlapsia, Kärkkäinen sanoo.

– Saunon itse mieluiten puusaunassa. Siinä on ihan omanlaisensa fiilis, Lehtola sanoo.