Suodatettu työskentelemään yhtenä perheenä

Harmaa muovinen lattia kiiltää. Edessä avautuu suuri tehdashalli. Tuulettimet puhaltavat ja iso kone käy. On pidettävä korvatulpat korvissa.

Helposti mieleen nousee ajatus, että tämähän on taas yksi monista tehdashalleista, joita Suomessa ja hallin lähinaapurissakin on useita. Mutta tässä hallissa ja tällä työpaikalla on monta ainutlaatuista asiaa.

Olemme tulleet Tampereen Lahdesjärvelle Ahlstromin Tampereen tehtaaseen. Silmien eteen avautuva valtava, paperikonetta muistuttava kone on ainoa laatuaan maailmassa.

Prosessina suodatinkankaan valmistus muistuttaa paljon paperinvalmistusta. Tehtaan ainutlaatuinen konekin on paperikoneesta muokattu.

Todistetusti myös työpaikkana Ahlstromin Tampereen tehdas on ainutlaatuinen. Se valittiin Teollisuusliiton kilpailussa Suomen parhaimmaksi TES-työpaikaksi vuonna 2022. Tehtaalla asiat on hoidettu sekä työntekijöiden että työnantajan näkökulmasta prikulleen oikein.

– On todella iso asia, että viihtyy työssään. Täällä on erittäin hyvät työnkaverit, joiden kanssa on mukavaa tehdä töitä. Vaikka työpäivät välillä voivat olla pahojakin, hurtilla huumorilla päivä muuttuu valoisaksi, pääluottamusmies Niko Leinonen kuvailee työporukkaansa.

Pelkällä huulenheitolla Teollisuusliiton alojen parhaimmaksi TES-työpaikaksi ei kuitenkaan pääse. Yhteistoiminta työpaikalla on oltava työnantajan kanssa mutkatonta ja pääluottamusmies toimii työntekijöiden edustajana. Näin asiat ovat Tampereella.

HILJAISTEN AIKOJEN YLI YHTEISTYÖLLÄ

Leinosen mukaan konkreettisesti työntekijöiden ja työnantajan välinen välitön yhteistyö näkyy muun muassa siten, että tehtaanjohtaja Mads Kiilerichin työhuoneen ovi on aina avoinna ja aina voi mennä juttelemaan asioista, jotka painavat mieltä tai jotka olisi syytä korjata.

– Milloinkaan ei ole tullut pelkotilaa, että voinkohan mennä kysymään ja puhumaan asioista. Tämä on mielestäni iso asia, Leinonen sanoo.

– Vaikka mielipide-eroja on, aina voidaan keskustella rakentavasti ja löytää ratkaisuja asioihin. Vastakkainasetteluja ei tule.

Milloinkaan ei ole tullut pelkotilaa, että voinkohan mennä kysymään ja puhumaan asioista.

Halusta löytää yhteisiä ratkaisuja kertoo sekin, että tehtaalla on töiden suhteen hiljaisempi aika ja tuotantoa on jouduttu supistamaan. Yhdessä neuvotellen luottamusmiehet ja johto löysivät ratkaisun.

– Meillä on tammikuulle asti sovittu tietty määrä päiviä, jotka voidaan pitää “lomautuspäivinä”. Palkkaa maksetaan näiltä päiviltä työttömyyskassan maksamaa korvausta paremmin, Leinonen selittää järjestelmää.

– Koska tilauskantamme aaltoilee paljon, järjestelmän vuoksi saamme työntekijät nopeastikin töihin ja saamme kuitenkin turvattua kaikille ansiotulot.

Järjestelmä on kestänyt nyt muutaman kuukauden ja vielä muutama on jäljellä. Sopimuksen ansiosta palkkaa työntekijät saavat selvästi enemmän kuin he saisivat ansiosidonnaisella. Sitä Leinosen mukaan työntekijät ovat pitäneet hyvänä asiana. Lisäksi palkka juoksee koko ajan, eikä karenssipäivistä tarvitse huolehtia.

– Tämä on toimiva ja hyvä malli. Se on myös joustava. Malli istuu juuri hyvin meidän tarpeisiimme, Leinonen sanoo.

VAIHDOKSET PUHDISTIVAT ILMAA

Ahlstromin Tampereen tehtaalla työntekijöiden ja työnantajan välinen yhteistyö ei aina ole ollut yhtä sujuvaa. Sen eteen on tehty työtä.

Pääluottamusmies Leinonen kertoo tulleensa tehtaalle vuonna 2009. Suulaana kotkalaisena aluksi tuntui, että ilmapiiri oli hieman kankea. Samaa sanoo varapääluottamusmies Jouni Heikkilä. Hän on ollut tehtaalla töissä 15 vuotta.

Pääluottamusmies Leinosen mukaan tehtaalla ihmiset ovat vaihtuneet ja sen ansiosta yhteistyökin on parantunut.

– Muutokset ovat mielestäni avanneet tätä tiimiä, Leinonen sanoo.

Nykyään pystyy johdon kanssa puhumaan asioista kuin asioista.

– Meillä on vaihtunut sekä tehtaanjohto että henkilöstöpäällikkö. Nykyään pystyy johdon kanssa puhumaan asioista kuin asioista, varapääluottamusmies Heikkilä lisää.

Heikkilä on kokenut tehtaalla niin ranskalaista, suomalaista kuin tanskalaista tehtaanjohtamista. Etenkin hiljaisempina aikoina mutkaton ja välitön neuvottelusuhde johtoon on Heikkilän mukaan ensiarvoisen tärkeää. Näin pystytään yhdessä löytämään luovia ja joustavia ratkaisuja, josta hyötyvät sekä työntekijät että yhtiö.

KORONA TOI UUTTA

Ahlstromin Tampereen tehtaan tuotannon hiljaisempi jakso on seurausta maailmalla vallitsevasta laimeasta markkinatilanteesta. Tehtaan tuotannosta noin 90 prosenttia menee vientiin.

Tampereella tuotetaan märkämenetelmällä valmistettua kolmikerroksista kuitukangasta, jonka tuotantomenetelmä on patentoitu.

Rullametreittäin tuotetusta kankaasta tehtaan asiakkaat jatkojalostavat vaikkapa autojen öljynsuodattimia, märkäsuodattimia nesteiden suodattamiseen tai suurten tilojen ilmanvaihtosuodattimia.

– Meidän etumme on, että olemme hyvin ketteriä. Reseptistä toiseen voidaan vaihtaa noin 20 minuutissa. Reseptejä on 200–300, luottamusmies Leinonen kertoo.

Kone pyörii yllättävän pienellä miehistöllä. Kerralla tarvitaan vain kuusi henkeä märkäpäästä leikkurille, jotta haluttu tuote oikean mittaisena on valmis pakattavaksi.

Tampereen tehtaalle korona-aika oli hyvä. Hyvin nopealla aikataululla tehtaalla saatiin kehitettyä ja tuotettua kuitukangasta pandemian aikana tarvittujen hengityssuojainten valmistamiseen.

Korona-aika kasvatti myös tehokkaan ilmansuodatuksen merkitystä. Yhä enemmän suurissa rakennuksissa, kuten kauppakeskuksissa tai suurissa suljetuissa tiloissa, kuten lentokoneissa, panostetaan siihen, että tiloissa oleva ilma olisi mahdollisimman puhdasta. Siihen tarvitaan myös tehokkaita ilmansuodattimia.

TEHTAALLE VAIN KOULUN KAUTTA

Tampereella tehdään töitä 12 tunnin työvuoroissa. Pääluottamusmies Leinosen ja varapääluottamusmies Heikkilän mielestä järjestelmä on hyvä.

Leinonen sanoo harmitelleensa keväistä polviturmaansa, kun sen vuoksi hän joutui tekemään pelkkää päivävuoroa muutaman kuukauden.

– Ikinä en vaihtaisi päivätöihin. Itsekin kun paljon harrastan, näin saan arkivapaita, jolloin on omaa aikaa harrastuksille. Päivätöissä illat menisivät perheellisellä kotitöihin, Heikkilä perustelee vuorotyön mielekkyyttä.

Uutta verta tehtaalle tulee pääosin Tampereen seudun ammattiopiston eli Tredun kautta. Sieltä tehdas saa harjoittelijoita.

– Meille tulee tänne vain prosessiteollisuuden harjoittelijoita. Ei meille muita otetakaan. Ennen kuin tänne pääsee, on pitänyt opiskella prosessiteollisuuden perustutkintoa varten, Heikkilä sanoo.

– Aika nopeastihan sen sitten näkee, kuka näihin hommiin soveltuu ja kuka ei. Kaikille nämä hommat eivät käy, vaikka asenne olisi kohdillaan.

TYÖT MUUTTUVAT, TUOTTEET VAIHTUVAT

Sekä Leinonen että Heikkilä kertovat, että työ tehtaalla on heidänkin 15 vuoden työuran aikana muuttunut paljon. Tuotettavat tuotteet ovat uusiutuneet lähes täysin.

Enää koneella ei ajateta juurikaan täyteajoa, vaan kaikki on asiakkaiden korkean vaatimustason laatuja. Tämä kehitys jatkuu.

– Toki muutoksia työhön varmasti tulee jatkossakin. Uusia laatujakin kehitellään jatkuvasti, Heikkilä sanoo.

Kehitystyötä tehtaalla tehdään muun muassa autoteollisuuden eteen. Autot sähköistyvät ja polttomoottorit siirtyvät historiaan. Samalla Tampereen tehtaan merkittävän asiakaskunnan eli öljynsuodattimien valmistajien on keksittävä muuta suodatettavaa.

Heikkilä kuitenkin muistuttaa, että siirtyminen polttomoottoriautoista sähköautoihin on pitkä.

– Liikenteessä on edelleen paljon polttomoottoriautoja, joihin öljynsuodattimia tarvitaan edelleen. Menee vielä pitkä aika ennen kuin se tarve loppuu, Heikkilä huomauttaa.

– Sähköautoihin taas tarvitaan raitisilmasuodattimia, joihin meillä varmasti on tarjota tulevaisuudessa materiaalia.

”Onnistumisemme on kiinni meistä itsestämme”

Myös johto on vaihtunut Tampereen tehtaalla useasti. Kaksi vuotta sitten johtoon valittiin tanskalainen Mads Kiilerich.

Ahlstromin Tampereen tehdas on pieni osanen isoa ja globaalia Ahlstrom-konsernia. Tampereella on kuitenkin aina toimittu perheyhtiömäisesti ja se on Kiilerichin mukaan myös yksi tehtaan vahvuuksista.

– Vaikka olemme osa isoa, globaalia liiketoimintaa ja liiketoimintayksikköä, meillä täällä toimitaan me-hengessä, Kiilerich sanoo.

– Meidän onnistumisemme on hyvin paljon kiinni meistä itsestämme. Meillä on esimerkiksi omaa tuotekehitystä, joka tuottaa tuotteita vain meille.

Kiilerich sanoo olleensa erittäin iloinen, että työntekijät oma-aloitteisesti hakivat Teollisuusliiton Suomen paras TES-työpaikka -kilpailuun. Johto kuuli osallistumisesta vasta, kun voitto tuli.

Palkinto kertoo, että työpaikalla asiat hoidetaan hyvin niin työntekijöiden ja työnantajan näkökulmasta.

Meillä on omaa tuotekehitystä, joka tuottaa tuotteita vain meille.

Kiilerich on halunnut tuoda organisaatioon lisää kuuntelevaa ja keskustelevaa kulttuuria. Hänen mukaansa pienessä, alle sadan hengen organisaatiossa on tärkeää, että johto tuntee kaikki työntekijät. Keskustelut on hyvä käydä kasvotusten mieluummin kuin vaikka sähköpostilla.

– Uskon, että olen parempi esimies, kun en itse tiedä vastausta kaikkeen. Yritän niin, että kuuntelen organisaatiota.

Ahlstromin Tampereen tehtaalla on tuotannossa nyt hiljaisempi aika, joka Kiilerichin mukaan on ohimenevä. Kun tuotteita tuotetaan usealle teollisuuden alalle, yhden heikkous ei ole tehtaalle suuri katastrofi. Ainutlaatuisen konekannan ansiosta Tampereella pystytään tuottamaan tuotteita, joihin muut eivät kykene.

– Pitkällä tulevaisuudessa näemme toki, että autoteollisuuden sähköistyminen tarkoittaa, että menetämme asemamme öljynsuodattimissa. Mutta sitä vastoin ilmansuodatus on suuri kasvava liiketoiminta-alue, Kiilerich luonnehtii tulevaisuuden näkymiä.

– Sähköautojen raikasilmasuodatukseen ollaan divisioonatasolla kehittämässä uusia tuotteita. Samoin iso trendi tulevat olemaan veden suodatukseen tarvittavat suodattimet.