Fotoniikkaan pohjautuva demo VTT:n kehittämästä älylaastarista.

Painettu elektroniikka on pian kaikkialla

29.9.2023

TEKSTI RIITTA SAARINEN
KUVA VTT

Ohuita, kevyitä, joustavia ja venyviä. Sellaisia ovat uudet painetun elektroniikan tuotteet, joita VTT on kehittänyt yhdessä suomalaisten yliopistojen ja yritysten kanssa parinkymmenen vuoden ajan.

– Täällä on investoitu merkittävästi näiden tuotteiden kehittämiseen, ja Suomi onkin yksi maailman johtavista maista tällä alalla, kertoo VTT:n asiantuntija Antti Kemppainen.

VTT:n painetun elektroniikan pilottitehdas PrintoCent sijaitsee Oulussa. Sen laboratorioissa voidaan valmistaa ja testata tuotteiden prototyyppejä. Tutkimustyössä on mukana yli sata suomalaista asiantuntijaa.

– Tutkimus alkoi vuosituhannen vaihteessa paperi- ja painoteollisuuden ja VTT:n yhteistyönä. Uudet painomenetelmät mahdollistavat, että tuotteita voidaan tulostaa jatkuvassa rullaprosessissa. Niiden avulla elektroniikkalaitteita voidaan sulauttaa erilaisten materiaalien kuten muovin, lasin, tekstiilien ja rakennusmateriaalin sisään.

Tutkimus alkoi vuosituhannen vaihteessa paperi- ja painoteollisuuden ja VTT:n yhteistyönä.

Vuosittainen tutkimus- ja kehityssopimus kattaa lähes sata yritystä neljässä eri maanosassa. Kaikkiaan VTT tekee yhteistyötä painetussa elektroniikassa eri hankemuodoissa noin kahdensadan yrityksen kanssa.

– Elektroniikkalaitteissa perinteisesti käytetyt vihreät, paksut ja jäykät piirilevyt ovat sekoitus lasikuitua, hartsia ja metallia. Mutta nyt meillä on käytössä uudenlaisia materiaaleja, joiden ympäristökuormitus on aiempaa pienempi. Fossiilipohjaiset materiaalit voidaan korvata kevyemmillä, biopohjaisilla tai jopa biohajoavilla materiaaleilla, Kemppainen toteaa.

Eräs ala, jossa painettua elektroniikkaa voidaan hyödyntää paljon, on terveysteknologia. Ajatuksena on valmistaa kevyitä ja ohuita tuotteita.

– Hyvä esimerkki on älylaastari, jonka tapaisia ihoon liimattavia mittalaitteita tulee markkinoille koko ajan enemmän. Sen avulla voidaan seurata ja mitata vaikka sydänkäyrää sairaalan ulkopuolella, Kemppainen toteaa.

– Tieto voi siirtyä älypuhelimen kautta pilvijärjestelmään ja sieltä eteenpäin lääkärille. Pikadiagnoosit iholta, syljestä tai hiestä säästävät terveydenhuollon resursseja tulevaisuudessa.