Painettu elekt­ro­niikka on pian kaikkialla

– Täällä on inves­toitu merkit­tä­västi näiden tuot­tei­den kehit­tä­mi­seen, ja Suomi onkin yksi maail­man johta­vista maista tällä alalla, kertoo VTT:n asian­tun­tija Antti Kemp­pai­nen.

VTT:n paine­tun elekt­ro­nii­kan pilot­ti­teh­das Prin­toCent sijait­see Oulussa. Sen labo­ra­to­rioissa voidaan valmis­taa ja testata tuot­tei­den proto­tyyp­pejä. Tutki­mus­työssä on mukana yli sata suoma­laista asiantuntijaa.

– Tutki­mus alkoi vuosi­tu­han­nen vaih­teessa paperi- ja paino­teol­li­suu­den ja VTT:n yhteis­työnä. Uudet paino­me­ne­tel­mät mahdol­lis­ta­vat, että tuot­teita voidaan tulos­taa jatku­vassa rulla­pro­ses­sissa. Niiden avulla elekt­ro­niik­ka­lait­teita voidaan sulaut­taa erilais­ten mate­ri­aa­lien kuten muovin, lasin, teks­tii­lien ja raken­nus­ma­te­ri­aa­lin sisään.

Tutki­mus alkoi vuosi­tu­han­nen vaih­teessa paperi- ja paino­teol­li­suu­den ja VTT:n yhteistyönä.

Vuosit­tai­nen tutki­mus- ja kehi­tys­so­pi­mus kattaa lähes sata yritystä neljässä eri maan­osassa. Kaik­ki­aan VTT tekee yhteis­työtä paine­tussa elekt­ro­nii­kassa eri hanke­muo­doissa noin kahden­sa­dan yrityk­sen kanssa.

– Elekt­ro­niik­ka­lait­teissa perin­tei­sesti käyte­tyt vihreät, paksut ja jäykät piiri­le­vyt ovat sekoi­tus lasi­kui­tua, hart­sia ja metal­lia. Mutta nyt meillä on käytössä uuden­lai­sia mate­ri­aa­leja, joiden ympä­ris­tö­kuor­mi­tus on aiem­paa pienempi. Fossii­li­poh­jai­set mate­ri­aa­lit voidaan korvata kevyem­millä, biopoh­jai­silla tai jopa bioha­joa­villa mate­ri­aa­leilla, Kemp­pai­nen toteaa.

Eräs ala, jossa painet­tua elekt­ro­niik­kaa voidaan hyödyn­tää paljon, on terveys­tek­no­lo­gia. Ajatuk­sena on valmis­taa kevyitä ja ohuita tuotteita.

– Hyvä esimerkki on älylaas­tari, jonka tapai­sia ihoon liimat­ta­via mitta­lait­teita tulee mark­ki­noille koko ajan enem­män. Sen avulla voidaan seurata ja mitata vaikka sydän­käy­rää sairaa­lan ulko­puo­lella, Kemp­pai­nen toteaa.

– Tieto voi siir­tyä älypu­he­li­men kautta pilvi­jär­jes­tel­mään ja sieltä eteen­päin lääkä­rille. Pika­diag­noo­sit iholta, syljestä tai hiestä sääs­tä­vät tervey­den­huol­lon resurs­seja tulevaisuudessa.