Työssä
Tavoitteena nollatulos – Kolmituote tarjoaa töitä heille, joilla on haasteita työllistymisessä
Teollisuusliiton liittokokouskassin sisältö koottiin kotimaisena työnä Salossa. Kolmituote Oy tuottaa monenlaista kädentaitoa vaativaa tavaraa. Mutta voittoa se ei tuota, eikä haluakaan.
Minna Lopemaan kädet käyvät vikkelästi työpöydällä. Tummansiniseen Sopii mulle ‑kassiin vilahtavat suihkusaippua, shampoo, bambuhammasharja ja hammastahnatuubi. Niillä raikastavat itseään kuumien kokouspäivien aluksi tai päätteeksi Teollisuusliiton jäsenten valitsemat liittokokousedustajat Tampereella.
Pussitus on Lopemaalle yksi työ monien muiden joukossa; hän on työskennellyt Kolmituotteessa elokuusta asti määräaikaisella sopimuksella ja ehtinyt tehdä jokseenkin kaikkea.
– Ledivaloja, pyydysmerkkejä kalaverkkoihin, säätöjalan kokoonpanoa, siementämistä… Siinä laitetaan kasvin siemeniä pieneen kapseliin, se on pikkutarkkaa hommaa. Ilmalämpöpumpun suojaritilöitä olen tehnyt myös ja ollut välillä puupuolellakin, hän luettelee.
YLEISHYÖDYLLINEN TYÖLLISTÄJÄ ON MYÖS LAADUKAS ALIHANKKIJA
Lopemaan työtehtävien lista on pitkä, ja niin on myös lista Kolmituotteen valmistamista asioista. Raaka-aineina on niin puuta, metallia kuin kangastakin. Yritys tekee esimerkiksi kylpytakkeja, krokettimailoja, koristetyynyjä, nukenkärryjä ja kirjahyllyjä. Ynnä muutamaa kymmentä muuta tuotetta.
Jokin toinen firma olisi epäilemättä ajat sitten karsinut toimintaansa ja keskittynyt muutamaan tuotteeseen, jotka tuovat kassaan eniten rahaa. Vaan Kolmituote ei olekaan tavallinen yritys.
– Me olemme yleishyödyllinen yhtiö, jonka tarkoituksena ei ole tuottaa omistajille voittoa. Tavoittelemme kyllä voittoa, mutta emme taloudellista, kertoo toimitusjohtaja Juha Talviniemi.
Tavoittelemme kyllä voittoa, mutta emme taloudellista.
Johtoajatuksena on tarjota töitä niille, joille työllistyminen on syystä tai toisesta haastavaa. Tähän tarkoitukseen Kolmituote saa palkkatukea työ- ja elinkeinotoimistosta sekä lisäksi Salon kaupungilta: osa henkilöstöstä on kaupungin palkkalistoilla olevia tukityöllistettyjä.
– On fyysisiä ja psyykkisiä vaivoja, masennusta, päihdetaustaa. Ja meidän ajatusmaailmassamme yksi työllistymisen este, vaikka se ei olekaan virallisissa kriteereissä, on pitkäaikaistyöttömyys. Se voi tuottaa esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa, jos on kauan poissa töistä.
Tietysti myös kielitaidon puute on merkittävä työllistymisen vaikeuttaja.
– Reilu viidesosa työntekijöistämme puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Heille me olemme maksaneet työpaikkasuomen kurssin.
Talviniemi korostaa, että kaikesta huolimatta yritys pystyy täyttämään asiakkaittensa toiveet ja toimittamaan tilaukset aikataulun mukaisesti. Ja mitä bisnesnäkökulmasta voisi luulla heikkoudeksi – että Kolmituote tekee niin monenlaisia asioita – onkin käännetty vahvuudeksi.
Olemme firmoille laadukas ja luotettava alihankkija.
– Olemme firmoille laadukas ja luotettava alihankkija, jolta tilataan pikkutarkkuutta vaativia töitä, kuten laaduntarkkailua. Juuri tarkkuudesta on asiakkailta tullutkin paljon kiitosta. Ja sitten toisessa ääripäässä meillä on krouvimpaa työtä niin kuin mopinkahvojen tekoa ja putkien poraamista.
JOKAISELTA KYKYJENSÄ MUKAAN
– Minulla on pikkuhiljaa näkö heikentynyt, ja se rajoittaa tekemistä. Mutta olen löytänyt itselleni semmoisia töitä, jotka luonnistuvat näilläkin silmillä, kertoo sohvan säätöjalkoja jengoilleen ruuvaava Visa Nikkanen.
Kaikissa yrityksissä korvaavan työn järjestyminen ei olisi itsestäänselvyys. Kolmituotteessa on kuitenkin totuttu siihen, että työ joustaa tekijöiden mukaan, mutta silti jokaiselle löytyy mielekästä tekemistä.
Niinpä 62-vuotiaan Nikkasenkaan ei tarvitse enää puuhata pikkutarkkuutta vaativissa hommissa, jossa käsitellään pienikokoisia esineitä ja komponentteja. Hän on ollut tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan viettävässä Kolmituotteessa lähes alusta saakka ja tehnyt etupäässä puu- ja metallitöitä.
– Nyt olen osa-aikaisella sairaseläkkeellä, mutta teen vielä täyttä viikkoa.
Nikkanen on myös noin 90 työntekijän pääluottamusmies. Sitä tehtävääkin hän on hoitanut lähes koko työuransa.
– Erittäin harvoin on ollut kiistatilanteita työnantajan kanssa vuosien varrella. Joskus on ollut lomautuksia, mutta sekin on ymmärrettävää. Työnantaja hoitaa asioita ihan hyvin niillä edellytyksillä, mitä meillä on.
Erittäin harvoin on ollut kiistatilanteita työnantajan kanssa vuosien varrella.
”Edellytyksillä” Nikkanen viittaa siihen, että Kolmituotteen työntekijöillä on monenlaisia taustoja.
– Tämä on monikulttuurinen yhteisö. Minultakin se vaatii sitä, että täytyy tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Olen mielestäni aika lailla onnistunut siinä.
Pääluottamusmies on Julkisen ja hyvinvointialojen liiton JHL:n jäsen, sillä Kolmituotteessa on perinteisesti noudatettu JHL:n ja Palvelualojen työnantajaliiton Paltan neuvottelemaa, työkeskuksia ja sosiaalisia yrityksiä koskevaa työehtosopimusta.
OMA TYÖHUONE MELUSTA KÄRSIVÄLLE
Tuire Nikunlassi ompelee Teollisuusliiton logoa Marimekon valmistamaan pussiin. Kuten Sopii mulle ‑kassit, sekin on menossa jaettavaksi Tampereen liittokokoukseen.
Nikunlassioli monen muun salolaisen tapaan töissä Nokian matkapuhelintehtaalla, joka sulki ovensa vuonna 2012,. Hän ehti viettää siellä lähes 25 vuotta.
– Sitten olin Viledan tehtaalla moppeja tekemässä, mutta huonon kuulon takia en pystynyt enää jatkamaan siellä, kun se oli niin meluisa paikka.
Kolmituotteeseen Nikunlassi tuli vuonna 2016. Hän kirjoitti paperisen kirjeen, jossa kertoi työhaluistaan.
– En halunnut soittaa tai lähettää sähköpostia. Mutta täältä sitten soitettiin takaisin, että tule nyt näyttämään itseäsi.
Ompelijan työt merkitsevät Nikunlassille ympyrän sulkeutumista, sillä 1980-luvulla hän kävi ammattikoulun ompelijalinjan ja teki alan töitä kuusi vuotta.
– Palkkahan ei ole samaa luokkaa kuin Nokialla, mutta täällä kyllä kuunnellaan kaikkia ja otetaan hyvin huomioon se, että meitä on erilaisia vaivaisia. Minäkin olin aluksi salin puolella, mutta sain sitten oman työhuoneen, että pääsin pois melusta. Se järjestyi helposti.
VERHOILIJA PÄÄSEE KÄYTTÄMÄÄN LUOVUUTTA
– Nämä menevät Osuuspankin Salon konttorille, kertoo tuoleja harmaalla kankaalla verhoileva puuseppä Suvi Harju.
Hän aloitti Kolmituotteessa viime vuoden talvella harjoittelijana, jatkoi sitten kesätyöläisenä ja on syksystä saakka ollut vakinaisella sopimuksella tekemässä lähinnä verhoilua, jonkin verran myös puutöitä. Oulun seudulta kotoisin oleva, Salossa nyt kolme vuotta asunut Harju on aikaisemmin ollut muun muassa talonmiehenä ja lähihoitajana sekä metallitöissä Suolahden traktoritehtaalla Keski-Suomessa.
– Verhoilu tuntuu eniten omalta. Tykkään varsinkin siitä, että tässä voi käyttää luovuutta. Usein asiakkaat antavat tekijälle vapaat kädet. Juuri vähän aikaa sitten verhoilin vanhaa tuolia, josta tehtiin oikein koristeellinen, taakse laitettiin sellaiset koristeniitit.
Vapaa-ajallaan Harju maalaa tauluja. Harrastusta on jatkunut parikymmentä vuotta.
– Öljyväreillä ja pastellikynillä teen akvarelleja, ja aika paljon maisemamaalausta. Ystäville teen tauluja valokuvista hiilitöinä. Aiemmilla asuinpaikkakunnilla minun töistäni on ollut näyttelyjäkin, mutta ei nyt ihan viime vuosina.
PAIKALLISTA SOPIMISTA TYÖNTEKIJÄN LÄHTÖKOHDISTA
Uusien työntekijöiden perehdytys vaatii Kolmituotteessa enemmän kuin tavallisella työpaikalla. Moni tulee taloon työkokeilun kautta.
– Jos on esimerkiksi nuori kaveri, joka on ollut koukussa tietokoneisiin tai konsolipeleihin ja kymmenen vuotta tottunut pelaamaan aamuyöhön asti, niin ei voi olettaa, että vuorokausirytmi kääntyy yhtäkkiä ja hän tulee seitsemäksi töihin ilman ongelmia, selittää toimitusjohtaja Talviniemi.
Siksi aamut ovat joustavia. Joku tulee seitsemältä, toinen aloittaa työt kello kahdeksan, joku vasta kymmeneltä.
– Myöhäisin aloitusaika on kello yksitoista. Meillä paikallinen sopiminen toimii työntekijän hyväksi, kertoo pääluottamusmies Nikkanen.
Ideana on tarjota uudelle työntekijälle onnistumisen kokemuksia heti ensimmäisestä päivästä alkaen.
– Tunne, että pärjää töissä, on tosi tärkeä, Nikkanen sanoo.
Pari vuotta Kolmituotteessa olleen Talviniemen tausta on ”normaalissa” liike-elämässä, jossa onnistumisen mittarina on raha, mutta hänen mielestään Kolmituotteen työntekijöiden motivaatio on ”tosi poikkeuksellinen”.
– Moni on matalapalkkainen ja toimeentulo tiukassa, mutta tulee silti hyvällä mielellä töihin. Näen, että silloin työnantajan vastuu kasvaa. Ei voi vain tuudittautua siihen, että totta kai ihmiset viihtyvät ja haluavat olla meillä. Koko ajan pitää olla hereillä.
Neljä vuosikymmentä vastuullista liiketoimintaa
Kolmituote perustettiin sairaalan tiloihin Halikkoon vuonna 1983 nimellä Salon Seudun Työkeskus Oy. Välillä tuotantoa oli myös Paimiossa, kunnes yritys muutti nykyisiin tiloihinsa Salon keskustaan vuonna 1998. Työkeskus-nimi yrityksellä on edelleen, joskin jokapäiväisessä kielenkäytössä markkinointinimi Kolmituote on vallitseva.
Yritys tuottaa työllistämis- ja kuntoutuspalveluita osatyökykyisille Varsinais-Suomen Työ- ja elinkeinotoimiston alueella. Vuonna 2015 Suomalaisen Työn Liitto myönsi Kolmituotteelle oikeuden käyttää yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä.
Tuotanto-osastoja Kolmituotteella on kolme: ompelimo, puupuoli ja kokoonpano. Kolmituote toimii yritysten alihankkijana ja tekee myös tilaustöitä yksityisasiakkaille. Lisäksi se valmistaa omia tuotteita tehtaanmyymäläänsä.
