Suomalaiset työntekijät ovat ehkä unohtaneet, että kaikki tämä hyvä on saatu ay-liikkeen taistelulla”, Ambet Yuson sanoo. KUVA STR/LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

Pääsih­teeri Ambet Yuson: Älkää lähtekö Qata­rin tielle

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

Miljoo­nan siir­to­työ­läi­sen hyväk­si­käy­tetty joukko rakensi jalka­pal­lon MM-kiso­jen aree­nat ja infra­struk­tuu­rin Qata­riin surkeilla palkoilla ja ilman oikeutta järjes­täy­tyä ammat­ti­liit­toon. Monet saivat surmansa. Raken­nus- ja puutyö­väen maail­man­lii­ton pääsih­teeri Ambet Yuson varoit­taa, että Euroo­pan ei pidä lähteä Qata­rin tielle.

Teol­li­suus­lii­ton liit­to­ko­kousta seurasi vierai­li­jana raken­nus- ja puutyö­väen maail­man­lii­ton BWI:n pääsih­teeri Ambet Yuson. Hän kehot­taa voimak­kaasti myös Suomen ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä avaa­maan ovensa maahan­muut­ta­jina Suomeen saapu­ville vierastyöläisille.

– Pääoman ja suuryh­tiöi­den stra­te­giana on saada paikal­li­set työn­te­ki­jät ja vieras­työ­läi­set tais­te­le­maan keske­nään. Suuryh­tiöt halua­vat halpaa työvoi­maa. Se mitä tapah­tui Qata­rissa, voi tapah­tua myös Euroo­passa. Ja poliit­ti­nen oikeisto haluaa lyödä kiilaa työläis­ten väliin, Yuson toteaa.

Todel­li­suu­dessa kaik­kien mait­ten työläis­ten edut ovat yhte­ne­väi­set. Globaali maail­man­ta­lous vaatii ay-liik­keel­tä­kin globaa­leja verkos­toja ja maail­man­laa­jui­sia soli­daa­ri­suu­den tekoja. Suomen kaltai­sessa maassa on puoles­taan tärkeä saada maahan­muut­ta­jat järjes­täy­ty­mään ammattiliittoon.

PALKATKAA MAAHANMUUTTAJIA!

– Ihmi­nen tuntee itsensä terve­tul­leeksi, kun hän näkee järjes­tössä myös itsensä kaltai­sia ihmi­siä, Yuson toteaa.

Pääsih­teeri kehot­taa­kin suoma­laista ay-liikettä palk­kaa­maan maahan­muut­ta­ja­taus­tai­sia henki­löitä järjes­tä­mis­työtä teke­mään. Kieli­kään ei ole vain kieltä vaan myös kult­tuu­ria. Maahan­muut­taja löytää samais­tu­mis­pin­taa, kun hän näkee maan­mie­hensä tai ‑naisensa tarjoa­massa ammat­ti­lii­ton jäsenyyttä.

– Yhdys­val­lat on synty­nyt maahan­muut­ta­jien työstä. Maahan­muut­ta­jat raken­ta­vat kansa­kun­tia, Yuson painottaa.

Ihmi­nen tuntee itsensä terve­tul­leeksi, kun hän näkee järjes­tössä myös itsensä kaltai­sia ihmisiä.

– Soli­daa­ri­suus rikas­tut­taa, Yuson toteaa vielä siitä loppu­tu­le­masta, kun työn­te­ki­jät yhdis­tä­vät voimansa saman palkan ja samo­jen oikeuk­sien puolus­ta­mi­sesta kaikille.

Suomeen yrite­tään raken­taa oikeis­to­hal­li­tusta. Suoma­lai­nen ay-liike tarvit­see Yuso­nista tällä hetkellä kaikki voimat puolus­ta­maan ammat­tiyh­dis­ty­soi­keuk­sia, sääl­li­siä palk­koja ja hyviä työehtoja.

– Suoma­lai­set työn­te­ki­jät ovat ehkä unoh­ta­neet, että kaikki tämä hyvä on saatu vain ja ainoas­taan ay-liik­keen tais­te­lulla menneinä vuosina. Mutta oikeis­to­hal­li­tus voi ottaa sen kaiken pois.

Liit­to­ko­kouk­sen kansain­vä­li­siä vieraita haastatteluissa.

KENEN AY-LIIKE?

Joulu­kuussa 2022 Belgian poliisi pidätti useita EU:n parla­ment­tiin linkit­ty­viä ihmi­siä epäil­len heidän saaneen ja jaka­neen Qata­rista ja Maro­kosta peräi­sin olevia lahjuk­sia. Yksi pidä­te­tyistä oli maail­man ay-liik­keen katto­jär­jestö ITUC:n tuore pääsih­teeri, italia­lai­nen Luca Visen­tini.

– Vali­tet­tava tapaus. Qata­rilla on niin paljon rahaa, että maa ajat­te­lee voivansa ostaa mitä tahansa. Visen­tini petti työläi­set Qatarissa.

Yuson painot­taa, että ay-liike voi käydä keskus­te­luja kenen toimi­jan kanssa tahansa, mutta omia peri­aat­tei­taan se ei saa pettää. Qata­rissa ei ole oikeutta järjes­täy­tyä ammat­ti­liit­toon. Ei siis riitä, että ay-liike puhuisi siellä vain palk­ko­jen nosta­mi­sesta. Ay-liik­keen on vaadit­tava järjes­täy­ty­mi­soi­keutta Qata­riin, Yuson toteaa.

– Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen on aina oltava lähellä jäse­ni­ään. Minusta ammat­ti­lii­ton johta­jan palkka ei saisi olla enin­tään kuin kaksin- tai kolmin­ker­tai­nen verrat­tuna jäsen­ten keski­mää­räi­seen palk­kaan. Ay-johta­jan pitäisi käydä samoissa ruoka­kau­poissa ja tuntea samat elämi­sen ongel­mat kuin jäsen­ten­kin, Yuson sanoo.

”Tuemme uuden­lai­sia lähes­ty­mis­ta­poja järjes­tä­mis­työ­hön”, kertoo Ildikó Krén. KUVA JYRKI LUUKKONEN

JÄRJESTÄMISTÄ YLI RAJOJEN

Stra­te­gi­sesta järjes­tä­mis­työstä vastaava Ildikó Krén kertoo, että industriAll Euro­pen ja viiden eri Itä- ja Keski-Euroo­pan maan ammat­ti­liit­to­jen kesken on menossa yhtei­sesti rahoi­tettu hanke.

– Me tuemme uuden­lai­sia lähes­ty­mis­ta­poja järjes­tä­mis­työ­hön, Krén huomaut­taa ja sanoo olleensa vaikut­tu­nut Teol­li­suus­lii­ton toimin­nasta tässä asiassa.

Saksan vaiku­tus­val­tai­nen teol­li­suus­liitto, IG Metall, on lähte­nyt sekin sanan­mu­kai­sesti rajat ylit­tä­vään järjes­tä­mis­työ­hön. Kansain­vä­lis­ten asioi­den pääl­likkö Jochen Schroth kertoo, että kun auto­jätti BMW päätti raken­taa uuden tehtaansa Unka­riin, IG Metall ryhtyi tiivii­seen yhteis­työn unka­ri­lai­sen sisar­lii­ton VASAS:in kanssa.

BMW:n tehdas tulee Debrece­nin kaupun­kiin, ja tehtaan viereen perus­tet­tiin ammat­ti­lii­ton toimisto. Unka­ri­lai­sia työn­te­ki­jöitä saapui BMW:n tehtai­siin Saksaan harjoit­te­le­maan. Näiden tehtai­den pääluot­ta­mus­mie­het pyysi­vät unka­ri­lai­sia liit­ty­mään ammattiliittoon.

– Olemme jo saavut­ta­neet ensim­mäi­set voit­tomme, sillä nyt suurin osa unka­ri­lai­sista on sekä IG Metal­lin että VASAS:n jäse­niä, Schroth kertoo.

”Kaikki on pidet­tävä mukana muutok­sessa, ja silloin on puhut­tava koulu­tuk­sesta”, muis­tut­taa Jochen Schroth. KUVA JYRKI LUUKKONEN

Kansain­vä­lis­ten asioi­den pääl­likkö painot­taa myös sitä, että tämä menes­tys ei olisi ollut mahdol­lista, ellei­vät liitot olisi käyt­tä­neet tulk­keja järjestämistyössään.

Schroth sanoo, että ay-liik­keen on oltava mukana myös niin sano­tussa vihreässä siir­ty­mässä ja vahdit­tava sitä, että siir­tymä tapah­tuu työn­te­ki­jöi­den kannalta suotui­salla tavalla.

– Kaikki on pidet­tävä mukana muutok­sessa, ja silloin meidän on puhut­tava ennen kaik­kea koulutuksesta.

Schrot­hin mielestä ay-liik­keen on enna­koi­tava viher­ty­vän teol­li­suu­den muutok­set. Koska liit­to­ko­kouk­sen aikaan Tampere kohisi jääkie­kon MM-kisa­huu­maa, Schroth haluaa nouk­kia asiassa vertauk­sen nime­no­maan jääkiek­ko­le­genda Wayne Gretz­kyn sanonnoista.

– Luis­te­len sinne, minne kiekko on menossa, en sinne missä se on ollut.