Suomalaiset työntekijät ovat ehkä unohtaneet, että kaikki tämä hyvä on saatu ay-liikkeen taistelulla”, Ambet Yuson sanoo. KUVA STR/LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

Pääsih­teeri Ambet Yuson: Älkää lähtekö Qatarin tielle

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

Miljoonan siirto­työ­läisen hyväk­si­käy­tetty joukko rakensi jalka­pallon MM-kisojen areenat ja infra­struk­tuurin Qatariin surkeilla palkoilla ja ilman oikeutta järjes­täytyä ammat­ti­liit­toon. Monet saivat surmansa. Rakennus- ja puutyö­väen maail­man­liiton pääsih­teeri Ambet Yuson varoittaa, että Euroopan ei pidä lähteä Qatarin tielle.

Teolli­suus­liiton liitto­ko­kousta seurasi vierai­li­jana rakennus- ja puutyö­väen maail­man­liiton BWI:n pääsih­teeri Ambet Yuson. Hän kehottaa voimak­kaasti myös Suomen ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä avaamaan ovensa maahan­muut­ta­jina Suomeen saapu­ville vierastyöläisille.

– Pääoman ja suuryh­tiöiden strate­giana on saada paikal­liset työnte­kijät ja vieras­työ­läiset taiste­le­maan keske­nään. Suuryh­tiöt haluavat halpaa työvoimaa. Se mitä tapahtui Qatarissa, voi tapahtua myös Euroo­passa. Ja poliit­tinen oikeisto haluaa lyödä kiilaa työläisten väliin, Yuson toteaa.

Todel­li­suu­dessa kaikkien maitten työläisten edut ovat yhtene­väiset. Globaali maail­man­ta­lous vaatii ay-liikkeel­täkin globaa­leja verkos­toja ja maail­man­laa­juisia solidaa­ri­suuden tekoja. Suomen kaltai­sessa maassa on puoles­taan tärkeä saada maahan­muut­tajat järjes­täy­ty­mään ammattiliittoon.

PALKATKAA MAAHANMUUTTAJIA!

– Ihminen tuntee itsensä terve­tul­leeksi, kun hän näkee järjes­tössä myös itsensä kaltaisia ihmisiä, Yuson toteaa.

Pääsih­teeri kehot­taakin suoma­laista ay-liikettä palkkaa­maan maahan­muut­ta­ja­taus­taisia henki­löitä järjes­tä­mis­työtä tekemään. Kieli­kään ei ole vain kieltä vaan myös kulttuuria. Maahan­muut­taja löytää samais­tu­mis­pintaa, kun hän näkee maanmie­hensä tai ‑naisensa tarjoa­massa ammat­ti­liiton jäsenyyttä.

– Yhdys­vallat on syntynyt maahan­muut­ta­jien työstä. Maahan­muut­tajat raken­tavat kansa­kuntia, Yuson painottaa.

Ihminen tuntee itsensä terve­tul­leeksi, kun hän näkee järjes­tössä myös itsensä kaltaisia ihmisiä.

– Solidaa­ri­suus rikas­tuttaa, Yuson toteaa vielä siitä loppu­tu­le­masta, kun työnte­kijät yhdis­tävät voimansa saman palkan ja samojen oikeuk­sien puolus­ta­mi­sesta kaikille.

Suomeen yrite­tään rakentaa oikeis­to­hal­li­tusta. Suoma­lainen ay-liike tarvitsee Yusonista tällä hetkellä kaikki voimat puolus­ta­maan ammat­tiyh­dis­ty­soi­keuksia, säällisiä palkkoja ja hyviä työehtoja.

– Suoma­laiset työnte­kijät ovat ehkä unohta­neet, että kaikki tämä hyvä on saatu vain ja ainoas­taan ay-liikkeen taiste­lulla menneinä vuosina. Mutta oikeis­to­hal­litus voi ottaa sen kaiken pois.

Liitto­ko­kouksen kansain­vä­lisiä vieraita haastatteluissa.

KENEN AY-LIIKE?

Joulu­kuussa 2022 Belgian poliisi pidätti useita EU:n parla­ment­tiin linkit­tyviä ihmisiä epäillen heidän saaneen ja jakaneen Qatarista ja Marokosta peräisin olevia lahjuksia. Yksi pidäte­tyistä oli maailman ay-liikkeen katto­jär­jestö ITUC:n tuore pääsih­teeri, italia­lainen Luca Visen­tini.

– Valitet­tava tapaus. Qatarilla on niin paljon rahaa, että maa ajattelee voivansa ostaa mitä tahansa. Visen­tini petti työläiset Qatarissa.

Yuson painottaa, että ay-liike voi käydä keskus­te­luja kenen toimijan kanssa tahansa, mutta omia periaat­tei­taan se ei saa pettää. Qatarissa ei ole oikeutta järjes­täytyä ammat­ti­liit­toon. Ei siis riitä, että ay-liike puhuisi siellä vain palkkojen nosta­mi­sesta. Ay-liikkeen on vaadit­tava järjes­täy­ty­mi­soi­keutta Qatariin, Yuson toteaa.

– Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen on aina oltava lähellä jäseniään. Minusta ammat­ti­liiton johtajan palkka ei saisi olla enintään kuin kaksin- tai kolmin­ker­tainen verrat­tuna jäsenten keski­mää­räi­seen palkkaan. Ay-johtajan pitäisi käydä samoissa ruoka­kau­poissa ja tuntea samat elämisen ongelmat kuin jäsen­tenkin, Yuson sanoo.

”Tuemme uuden­laisia lähes­ty­mis­ta­poja järjes­tä­mis­työhön”, kertoo Ildikó Krén. KUVA JYRKI LUUKKONEN

JÄRJESTÄMISTÄ YLI RAJOJEN

Strate­gi­sesta järjes­tä­mis­työstä vastaava Ildikó Krén kertoo, että industriAll Europen ja viiden eri Itä- ja Keski-Euroopan maan ammat­ti­liit­tojen kesken on menossa yhtei­sesti rahoi­tettu hanke.

– Me tuemme uuden­laisia lähes­ty­mis­ta­poja järjes­tä­mis­työhön, Krén huomauttaa ja sanoo olleensa vaikut­tunut Teolli­suus­liiton toimin­nasta tässä asiassa.

Saksan vaiku­tus­val­tainen teolli­suus­liitto, IG Metall, on lähtenyt sekin sanan­mu­kai­sesti rajat ylittä­vään järjes­tä­mis­työhön. Kansain­vä­listen asioiden päällikkö Jochen Schroth kertoo, että kun autojätti BMW päätti rakentaa uuden tehtaansa Unkariin, IG Metall ryhtyi tiivii­seen yhteis­työn unkari­laisen sisar­liiton VASAS:in kanssa.

BMW:n tehdas tulee Debrecenin kaupun­kiin, ja tehtaan viereen perus­tet­tiin ammat­ti­liiton toimisto. Unkari­laisia työnte­ki­jöitä saapui BMW:n tehtai­siin Saksaan harjoit­te­le­maan. Näiden tehtaiden pääluot­ta­mus­miehet pyysivät unkari­laisia liitty­mään ammattiliittoon.

– Olemme jo saavut­ta­neet ensim­mäiset voittomme, sillä nyt suurin osa unkari­lai­sista on sekä IG Metallin että VASAS:n jäseniä, Schroth kertoo.

”Kaikki on pidet­tävä mukana muutok­sessa, ja silloin on puhut­tava koulu­tuk­sesta”, muistuttaa Jochen Schroth. KUVA JYRKI LUUKKONEN

Kansain­vä­listen asioiden päällikkö painottaa myös sitä, että tämä menestys ei olisi ollut mahdol­lista, elleivät liitot olisi käyttä­neet tulkkeja järjestämistyössään.

Schroth sanoo, että ay-liikkeen on oltava mukana myös niin sanotussa vihreässä siirty­mässä ja vahdit­tava sitä, että siirtymä tapahtuu työnte­ki­jöiden kannalta suotui­salla tavalla.

– Kaikki on pidet­tävä mukana muutok­sessa, ja silloin meidän on puhut­tava ennen kaikkea koulutuksesta.

Schrothin mielestä ay-liikkeen on ennakoi­tava viher­tyvän teolli­suuden muutokset. Koska liitto­ko­kouksen aikaan Tampere kohisi jääkiekon MM-kisahuumaa, Schroth haluaa noukkia asiassa vertauksen nimeno­maan jääkiek­ko­le­genda Wayne Gretzkyn sanonnoista.

– Luistelen sinne, minne kiekko on menossa, en sinne missä se on ollut.