Työn­te­ki­jöi­den kanssa, ei ohi, kohti vihreää siirtymää

Helsin­gissä 8.3.2023 järjes­te­tyn tilai­suu­den otsi­koksi oli nostettu Bensa­ka­pi­naa ja kelta­lii­vejä – Miten vihreälle siir­ty­mälle saadaan kansa­lais­ten tuki? Tällä viitat­tiin Rans­kan taan­noi­siin mella­koi­hin, kun ilmas­to­toi­mena tehty polt­toai­nei­den hinnan nosta­mi­nen kuritti eniten taval­li­sia työtä­te­ke­viä rans­ka­lai­sia eikä rikkaita.

Teol­li­suus­lii­ton­kin rahoit­tama, yritys­vas­tuuta vahtiva kansa­lais­jär­jestö Finnwatch järjesti tilai­suu­den löytääk­seen vastauk­sia otsi­kon kysy­myk­seen. Miten löyde­tään oikeu­den­mu­kai­nen tapa pysäyt­tää ilmastonmuutos?

Muutos tuntuu jo jokai­sen ihmi­sen arjessa Suomes­sa­kin, synnyt­tää monissa muissa maissa pako­lais­vir­toja ja uhkaa tosia­sial­li­sesti ihmis­kun­nan eloonjäämistä.

OSALLISTAMINEN KAIKEN YTIMEEN

SAK:n kansain­vä­lis­ten asioi­den asian­tun­tija Pia Björk­backa ja JHL:n erityis­asian­tun­tija Anna Korpi­koski painot­ti­vat, että siir­tymä on tehtävä työn­te­ki­jöi­den kanssa, ei heidän ohitsensa.

Helsin­gin kaupun­gin ener­giayh­tiö Helen näyt­tää kuiten­kin noudat­ta­neen omissa, sinänsä hyvissä, hiili­neut­raa­li­suus­ta­voit­teis­saan toisen­laista linjaa. Kivi­hii­lestä irrot­tau­du­taan yt-menet­te­ly­jen, irti­sa­no­mi­suh­kien ja ulkois­tus­ten kautta.

– Työn­te­ki­jät koki­vat, että työnan­taja vaikeni irti­sa­no­mi­sista ja että ulkois­tuk­set tuli­vat yllä­tyk­senä, Korpi­koski totesi ja kertoi, että yt-neuvot­te­lu­jen jälkeen 288 henki­löä oli irti­sa­no­mi­su­han alla ja että heistä noin 250 henki­löä siir­ret­tiin Enersenselle.

Työn­te­ki­jät koki­vat, että työnan­taja vaikeni irti­sa­no­mi­sista ja että ulkois­tuk­set tuli­vat yllätyksenä.

Björk­backa puoles­taan kertoi, että SAK:laisten liit­to­jen luot­ta­mus­mie­het tai jäse­net eivät valtao­sassa yrityk­sissä pääse lain­kaan osal­lis­tu­maan ilmas­to­toi­miin. Työn­te­ki­jöillä olisi kuiten­kin haluk­kuus siir­tyä vihreän siir­ty­män vaati­miin uusiin tehtäviin.

Björk­backa koros­ti­kin sitä, että työn­te­ki­jöillä on tarjot­tava mahdol­li­suus koulut­tau­tua uuden­lai­siin tehtä­viin. Esimer­kiksi aikuis­kou­lu­tus­tuen on riitet­tävä siihen, että työn­tekijä pystyy osal­lis­tu­maan koulutukseen.

ENNAKOINTIA, EI POUKKOILUA

Suomen on pääs­tävä eroon kivi­hiil­tä­kin enem­män hiili­diok­si­di­pääs­töjä tuot­ta­van turpeen poltosta. Vihreän siir­ty­män murrok­sesta kärsi­vää alaa tulisi tukea johdon­mu­kai­silla poliit­ti­silla linjauk­silla, riit­tä­vällä aika­jän­teellä, oikein kohden­ne­tuilla kompen­saa­tioilla ja muutok­sen kohteena olevien ihmis­ten osallistamisella.

Hanna Lempi­nen Lapin ylipis­tosta on tutki­nut turvea­laa, eikä noita edellä kuvat­tuja oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män vaati­muk­sia ole hänestä turvea­lan kohdalla noudatettu.

– Suomen turve­po­li­tiikka on ollut todella pouk­koi­le­vaa, Lempi­nen sanoi.

Lempi­nen ennus­ti­kin, että saman­lai­sia ongel­mia syntyy turkis‑, metsä- ja eläin­ta­lous­aloille. Ne kaikki ovat murrok­sessa olevia aloja ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­seksi vaadit­tu­jen toimien takia.

Sähkö­tu­kia on järke­vää verrata suhteena tuloi­hin, ei euroihin.

Helsin­gin yliopis­ton apulais­pro­fes­sori Lasse Ahlvik puhui tilai­suu­dessa tukien kohden­ta­mi­sesta esimerk­ki­nään sähkö­tuet, kun vihreän siir­ty­män toimia tullaan toden­nä­köi­sesti jatkos­sa­kin toteut­ta­maan erilais­ten krii­sien varjossa. Yliopis­ton analyysi osoitti, että sähkö­tu­kien määrä nousee rikkaam­piin kansa­no­siin tultaessa.

– Sähkö­tu­kia on järke­vää verrata suhteena tuloi­hin, ei euroi­hin. On iso ongelma, että tukia ei kohden­nettu tulo­jen mukaan, Ahlvik korosti.

Seuraa­van krii­sin iskiessä Suomessa on oltava Ahlvi­kin mukaan esimer­kiksi tekni­nen valmius ja riit­tä­västi dataa, jotta tuet saadaan kohden­net­tua niitä eniten tarvitseville.

METSIEN HIILINIELUROMAHDUS, KAIKKIEN TAAKKA

Netto­nie­lun romah­dus vaaran­taa vaka­vasti Suomen hiili­neut­raa­lius­ta­voit­teen ja erityi­sesti EU:n aset­ta­man netto­nie­lu­ta­voit­teen saavuttamisen.

Suomen Ilmas­to­pa­nee­lin mukaan maan­käyt­tö­sek­to­rin muut­tu­mi­seen pääs­tö­läh­teeksi vaikut­taa vuoden 2021 noin 75 miljoo­nan kuution runko­puu­hak­kui­den ohella metsien nielu­las­ken­nan muutos, joka huomioi vuosina 2019–2021 havai­tun metsien kasvun heik­ke­ne­mi­sen. Netto­nie­lun vuotui­seen vaih­te­luun vaikut­taa eniten hakkui­den taso.

Vastuun tavoit­tei­den saavut­ta­mi­sesta kantaa valtio, jolle voi tulla miljar­di­luok­kaa oleva lasku. Kustan­nuk­sia syntyy, kun joudu­taan osta­maan korvaava määrä nielu­yk­si­köitä EU:n sisäi­siltä mark­ki­noilta tai teke­mään kalliim­pia pääs­tö­vä­hen­nys­toi­mia muualla. Laskun kanta­vat veron­mak­sa­jat, joten nielu­ta­voit­teen saavut­ta­mi­nen on yhtei­nen etu.

Tiedo­tus­ti­lai­suu­den keskus­te­luissa tuotiin esiin se, että vihreän siir­ty­män suun­nit­te­lua ei voida jättää etujär­jes­tö­jen lobba­rei­den tai vain jonkin teol­li­suu­den sekto­rin omien, koko­nai­suutta huomiotta jättä­vien ”tiekart­to­jen” varaan.

Tilai­suu­dessa jaet­tiin ohjelma ”Oikeu­den­mu­kai­nen ekolo­gi­nen siir­tymä – päätök­sen­teon raken­teet ja ilmas­to­po­li­tii­kan paran­ta­mi­nen”. Ohjelma vaatii muiden muassa oikeu­den­mu­kai­sen ilmasto- ja luon­to­po­li­tii­kan ohjauk­sen keskit­tä­mistä valtio­neu­vos­ton kans­li­aan, vihreää budje­toin­tia ja kansa­lais­ten ja kansa­lais- ja työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen osal­lis­ta­mista sekä lain­val­mis­te­luun että ilmas­to­po­li­tii­kan suunnitteluun.

Teol­li­suus­liitto on yksi niistä yli 80 järjes­töstä, jotka ovat mukana Finnwatc­hin vetä­mässä Oikeu­den­mu­kai­nen siir­tymä nyt! ‑kampan­jassa.

Lue myös: Hyvä paha ekolo­gi­nen siir­tymä – Miten muutos voidaan toteut­taa mahdol­li­sim­man oikeu­den­mu­kai­sesti? (19.1.2023)