Lumoava arki – ”Korujen valmistaminen on sydäntä lämmittävää työtä”

Lumoavan tehdas sijaitsee Kuopion Neulamäen teollisuusalueella Kultakuja 6:ssa. Vierailija huomaa pian, että kyseessä on monella tavalla erikoinen tuotantolaitos. Aikana, jolloin varsinkin työvoimapulasta kärsivät metallialan yritykset yrittävät turhaan houkutella nuoria tehdashalleihinsa, Lumoavan työntekijöiden keski-ikä on 30 vuoden paikkeilla.

– Kun kymmenen vuotta sitten tulin armeijan jälkeen taloon, keski-ikä oli noin 60 vuotta, 33-vuotias pääluottamusmies Akseli Taponen vertaa.

Henkilöstön keski-ikä laski sitä myöten, kun tehtaalle töihin 1970-luvulla tullut ikäpolvi on viimeisen 5–10 vuoden aikana eläköitynyt. Samaan aikaan yrityksen kasvuun on haettu uutta henkilöstöä.

Myös tehtaan sukupuolijakauma on poikkeuksellinen, sillä lähes 80 prosenttia työntekijöistä on naisia. Yhtenä naisvaltaisuuden syynä saattavat olla tuotteet. Lumoava Finland valmistaa kullasta ja hopeasta sormuksia, korvakoruja, rannekoruja ja riipuksia. Lisäksi yritys tuo maahan Citizen-kelloja.

Lumoavan palkkalistoilla on viitisenkymmentä työntekijää. Suurin osa tuotannon henkilöstöstä kuuluu Teollisuusliiton jalometallialan ammattiosastoon. Yläkerran toimihenkilöt ovat Ammattiliitto Pron jäseniä. Tehtaan muotoilijat työskentelevät yrittäjinä omissa asuinkaupungeissaan.

KÄSITYÖTAIDOT ARVOSSA

Valtaosa Lumoavan työntekijöistä on saanut alan koulutuksen, jota on nykyään tarjolla useissa suomalaisissa oppilaitoksissa. Monet ovat valmistuneet Kuopion Muotoiluakatemiasta ja Oulun seudun ammattiopistosta. Taponen kävi Lahden kultaseppäkoulun kaiverruspuolen.

– Sitten päädyin tänne kultasepäksi, olen ehkä enemmän kultaseppä kuin kaivertaja.

Tuotanto jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen on valupuoli, mistä tulee valamalla tehtyjä koruja ja komponentteja. Toinen on alkutyöpuoli, missä korut leikataan tai prässätään levystä. Valmiissa korussa voi olla sekä valamalla tehtyjä että levystä valmistettuja osia.

Yhtenä erikoisuutena on poikkeuksellisen suuri käsityön osuus. Käsityökaluja on vanhasta käsikäyttöisestä valssista paineilmakaivertimeen. Eniten käsityötä on kokoonpano-osastolla, missä nuoret kultasepät perinteisin menetelmin kasaavat komponenteista korut lopulliseen muotoonsa.

Taponen kertoo, että Lahdessa opetettiin kädentaitoja viilaamisesta alkaen. Myös Kuopion Muotoiluakatemiassa käsityön perusopetus on monipuolista ja pitkäjänteistä.

KORUSEPÄN TYÖ ON LUOMISTA

Kultaseppä on ihmiskunnan vanhin metallityöntekijä. Kultasepän työ on käsityötaidetta, mitä myös alan koulutus painottaa. Alan oppilaitokset vetävät puoleensa innokkaita, motivoituneita nuoria, mikä näkyy myöhemmin työpaikoilla. Lumoavalla motivoituneisuus on korkealla, mistä alkutahdit antaa pääluottamusmies:

– Korujen valmistaminen on sydäntä lämmittävää työtä. En haluaisi tehdä mitään muuta. Nautin työstäni suuresti. Ja aina tässä on jotain uutta opittavaa.

Nautin työstäni suuresti. Ja aina tässä on jotain uutta opittavaa.

Kokoonpanossa työskentelevällä Taposella on työn alla timanttien istuttaminen sormukseen, mikä vaatii hyvät silmät. Apua on mikroskoopista. Käytössä on myös hieno paineilmakaiverrin, mikä korvaa vasaran.

– Käsityöläisen, kultasepän työ on mielenkiintoista ja siinä pystyy tekemään jotain konkreettisesti. Kotona olen tehnyt omia töitä, koruja ja maalauksia, rannekorua tekevä Reetta Tikkanen kehuu. Hän on valmistunut korumuotoilijaksi Kuopion Muotoiluakatemiasta ja tuli Lumoavalle suoraan koulunpenkiltä.

Severi Tanskanen päätyi tehtaalle ammattikorkeakoulun ja työharjoittelun kautta. Hän työskentelee levytyöosastolla, missä hopea- ja kultalevystä valmistetaan koruja prässäämällä. Tanskasen käytössä ovat tehtaan raskaimmat koneet kuten levyleikkuri, epäkesko- ja hydraulipuristin, konevalssi ja kitkaprässi. Hän hoitaa myös valuosastoa. Tehdas on hänenkin ensimmäinen työpaikkansa.

– Taiteen kauttahan minä tälle alalle päädyin opiskelemaan. Tässä työssä jatkuvuus on isossa roolissa. Koko ajan teen koneavusteisesti, itse asetan osat paikoilleen, käynnistän laitteen ja tarkastan tuloksen. Kun se ei vaadi kaikkea aivokapasiteettiä, kuuntelen äänikirjoista paljon historiaa samalla kun teen töitä. On ollut helppo ajatella tälle alalle tuloa.

Kati Keräsen vastuulla on korujen pinnoitus. Hänellekin Lumoava on ensimmäinen vakituinen työpaikka. Keränen tuli taloon yli kolme vuotta sitten saatuaan Lahden ammatillisesta Salpaus-oppilaitoksesta kultasepän ja artesaanin paperit. Pintakäsittelyssä korut pestään ja pinnoitetaan elektrolyysissä. Näin tehdään esimerkiksi hopeakorujen platinointi.

– Liuoksien käsittely vaatii varovaisuutta, mutta toisaalta saa itse hallinnoida omaa isoa osastoa. Se on työssä parasta. Kyllä minä voin sanoa, että olen unelmatyössä, Keränen summaa.

DIGIAIKA ALKAA NÄKYÄ

Taponen kertoo, että käytössä on yhä laitteita, jotka on tehty 1940–1960-luvuilla. Apuna on myös monenlaisia sähkökäyttöisiä pienkoneita. Tekoäly ja robotit vielä puuttuvat, mutta digiaika alkaa näkyä myös korujen valmistuksessa. Yksi uusimmista tuotteista on hopeinen Awario Gem -koru, joka on sydämen rytmihäiriöiden tunnistamiseen ja tarkkailuun tarkoitettu tuote.

Uusinta uutta on 3D-tulostaminen. Kyseessä ei ole mikään koruja jatkuvalla syötöllä valmistava laite vaan vahatulostin, joka rakentaa kappaleen vahasta. Vahakappale upotetaan kipsiin ja sen jälkeen, kun kipsi on kovettunut, poltetaan uunissa vaha pois. Sisään jää korun muotoinen tyhjä tila, johon kaadetaan sula jalometalli.

Minä nautin tällaisesta pienestä näpertelystä. Olen töissä omalla alalla.

Rosa Kotinurmi on valmistamassa 3D-tulostimesta tulleita Taika-korviksien vahoja seuraavaan työvaiheeseen. Hän asettaa vahakorut kiinni runkoon, joka siirretään osastolle, missä tehdään kipsimuotit, ja sieltä uuniin. Kotinurmi on 30-vuotias ja valmistunut vuonna 2015 Kuopion Muotoiluakatemiasta.

– Minä nautin tällaisesta pienestä näpertelystä. Olen töissä omalla alalla.

KÄSITYÖN VAARAT

Tehtaan työsuojeluvaltuutettu Konsta Pigg toteaa, että käsityövaltaisuudessa on omat riskinsä. Siinä täytyy huomioida työturvallisuus ja käyttää oikeita varusteita.

Työturvallisuuden kannalta haasteellista on muun muassa metallin rakeistus, missä käsitellään kuumaa metallia ja käytetään paljon kemikaaleja. Rikkihapolla saadaan hopean pinta kirkkaammaksi sulatuksen jälkeen. Kultaa ”posautetaan”, eli käsitellään syanidin ja vetyperoksidin seoksella, jolla pinnasta saadaan kirkkaampi.

– Meillä työskentelee etupäässä nuoria ihmisiä. Jos heillä ei ole työkokemusta, sekin on työturvallisuusriski. Tarvitaan hyvä perehdytys ja selvät ohjeet siitä, minkälaisia turvavarusteita käytetään. Yleensä vammat ovat pieniä palovammoja, Pigg kertoo.

Hänen oma tehtävänsä tuotannossa on korujen hiominen. Pigg on ollut talossa kolmisen vuotta.

– Tämä on ensimmäinen vakituinen työpaikkani ja olen tykännyt tästä tosi paljon. Se on se käsillä tekeminen, josta tykkään, ja hyvä työporukka.

Hyvä työilmapiiri ja arveluttavat markkinanäkymät

– Meillä on ollut näitä yt-neuvotteluja muulloinkin, kuin vain silloin, kun jotain pahaa on tulossa. Keskustelut ovat olleet rakentavia, on puhuttu siitä, miten asioita pystyttäisiin parantamaan. Tämä on harvinaisen toimivaa, Akseli Taponen kertoo.

Lumoava Finlandin aikaisempi nimi oli Saurum Oy. Kun se täytti viime marraskuussa 80 vuotta, sen kunniaksi nimeksi otettiin Lumoava Finland Oy. Lumoava on yrityksen kysytyin korusarja.

– Kun kerroin aikaisemmin, että olen Saurumilla töissä, se ei kenellekään auennut, Taponen kuvaa.

Vaikka tehtaan hallissa on iloinen ilmapiiri, maailman ja Suomen talouden tila arveluttaa. Taposen silmin tulevaisuus näyttää epävarmalta. Ukrainan sota varjostaa toimintaa, ja lisäksi tuntuvat koronan jälkimainingit.

– Miten ihmiset pystyvät ostamaan koruja, jos rahat eivät riitä polttoaineeseen tai sähkölaskuun?

Meillä on erinomainen tuote ja erinomainen henkilöstö.

Lumoava Finlandin toimitusjohtaja Mikko Pessi kertoo, että yrityksen tavoitteena on pitkään ollut 20 prosentin kasvu vuosittain. Vuosi 2021 oli loistava, mutta viime vuonna maailman kirjat menivät sekaisin. Kevät, kesä ja alkusyksy olivat myynnin kannalta erinomaisia, loka–marraskuussa huoli Ukrainan sodasta, sähkön hinnasta sekä nousseesta korkotasosta sai kuluttajat varuilleen.

Vaikka raaka-aineiden ja komponenttien saatavuudessa ei ollut ongelmia, joulumyyntiin peilaten Pessi arvioi, että 20 prosentin kasvutavoite jää saavuttamatta. Hän kuitenkin odottaa, että kasvun aika palaa, kun maailman tilanne sallii ja kuluttaja uskaltaa ajatella arkeaan tuttuun tapaan.

– Olen tyytyväinen siihen, missä tilanteessa me olemme yrityksenä ja siihen, että meillä on erinomainen tuote ja erinomainen henkilöstö.