Meret puhtaaksi muovijätteestä

3.1.2023

TEKSTI RIITTA SAARINEN
KUVA THE OCEAN CLEANUP

Kun 16-vuotias opiskelija Boyan Slat oli sukeltamassa Hollannissa vuonna 2011, löysi hän merestä enemmän muovia kuin kaloja.

Tämä sai hänet havahtumaan ongelmaan ja tarkastelemaan sitä, miksi valtamerien puhdistamista muovijätteistä pidettiin mahdottomana. Pian Boyan Slat jo esitteli ajatuksensa muovinkeräysmenetelmästä, jossa käytettiin hyväksi merivirtojen liikkeitä.

Pari vuotta myöhemmin nuori keksijä jätti kesken ilmailualan insinööriopintonsa ja päätti omistautua kokonaan valtamerten pelastamiseen muovijätteeltä. Slat perusti Hollantiin Ocean Cleanup -järjestön, jonka toimitusjohtajana hän toimii nykyään.

Muovi on yksi pahimmista maailman meriä uhkaavista saasteista. Ocean Cleanupin kunnianhimoisena tavoitteena on saada kerättyä 90 prosenttia valtamerissä kelluvasta muovijätteestä vuoteen 2040 mennessä.

Joukkorahoituskampanjan avulla järjestö on kerännyt toimintaansa miljoonia dollareita kymmeniltä tuhansilta lahjoittajilta 160 maasta.

Roskan keruu tapahtuu yksinkertaistettuna samalla periaatteella, mitä käytetään troolikalastuksessa. Kaksi alusta lähtee vetämään hitaasti verkkoa, joka kerää mukaansa meressä olevaa muovijätettä.

Verkon reunoissa on muutaman metrin korkuiset esteet. Työssä hyödynnetään tuulia ja merivirtoja. Mereltä kerätty jäte kuljetetaan sen jälkeen pois rannalle, mistä se toimitetaan eteenpäin kierrätettäväksi muualle.

Tyynenmeren jätepyörre on pinta-alaltaan lähes viisi kertaa Suomen kokoinen

Jotta puhdistustyö olisi riittävän tehokasta, on keräysmenetelmiä kehitetty teknisesti sekä sovellettu ja laajennettu vaiheittain vuosien mittaan, kun niiden käytöstä on saatu enemmän kokemusta.

Työ on nopeutunut ja verkkojen ja keräysvälineiden kokoa suurennettu. Lisäksi toimintaa on keskitetty alueille, mihin on kerääntynyt taajaan paljon muovijätettä.

Työssään Ocean Cleanup pyrkii maksimoimaan puhdistushankkeiden hyödyt sekä minimoimaan puhdistuksessa käytettyjen alusten päästöt ja mahdolliset haitat merenalaisille eliöille, eläimille ja kasveille.

Maailman valtamerissä on viisi suurempaa jätepyörrettä, jotka ovat muodostuneet subtrooppisten merivirtojen pyörrekohtiin. Pyörteistä kaksi on Tyynellämerellä, kaksi Atlantilla ja yksi Intian valtamerellä.

Niistä kaikkein suurin on Kalifornian ja Havaijin välissä sijaitseva Tyynenmeren jätepyörre, joka on pinta-alaltaan lähes viisi kertaa Suomen kokoinen. Sen on arvioitu sisältävän 80 000 tonnia muovijätettä.

Ocean Cleanup on keskittynyt erityisesti Tyynenmeren jättipyörteen puhdistamiseen, jotta järjestön toiminnalla olisi mahdollisimman suuri vaikutus. Se on testannut teknologiaansa alueella viime vuodesta lähtien. Seuraavaksi järjestö haluaa siirtyä vielä moninkertaisesti tehokkaampaan System 03 -menetelmään ja lisätä käyttämiensä alusten määrää.

Tulevaisuudessa järjestö aikoo ulottaa toimintansa merien lisäksi maailman saastuneimpiin jokiin ja kehittää niiden puhdistamiseksi uudenlaisia ratkaisuja. Joidenkin arvioiden mukaan 90 prosenttia kaikesta maailman merien muovijätteestä päätyy meriin suurten jokien kautta.

 

Suomella oma muovitiekartta

Muoveilla on monia hyviä ominaisuuksia, minkä vuoksi niiden käyttö on kaksikymmenkertaistunut maailmassa viimeisen viiden vuosikymmenen aikana. Muovin käyttöön liittyy kuitenkin haasteita, kuten merten roskaantuminen ja mikromuovin leviäminen ympäristöön.

Muovitiekartta Suomelle -ohjelmalla pyritään vauhdittamaan muovin kestävää käyttöä. Vuonna 2018 valmistunut ohjelma päivitettiin tämän vuoden alussa. Siihen on koottu toimia, joilla voidaan vähentää muovien haittoja, tehostaa kierrätystä ja löytää korvaavia ratkaisuja muovin tilalle.

Siivouspäivä aktivoi ihmisiä

Kansainvälistä siivouspäivää (World Cleanup Day) vietettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2018. Sen jälkeen sitä on pidetty vuosittain aina syyskuun kolmantena lauantaina. Tarkoituksena on aktivoida ihmisiä tekemään jotain globaalille jäteongelmalle, joka käsittää myös meriin päätyneet jätteet.

Siivouspäivää koordinoi Let’s Do It! -järjestö, joka sai alkunsa vuonna 2008 Virossa järjestetystä tempauksesta. Siinä siivottiin talkoovoimin yhden päivän aikana tonneittain roskaa ja jätettä julkisilta paikoilta. Nykyään päivää vietetään jo 180 maassa.

Kielto muovidumppaukselle

Muovijätteen dumppaukselle Euroopasta muihin maihin tuli loppu vuoden 2021 alussa, kun Euroopan komissio kielsi vaikeasti kierrätettävän ja vaarallisen muovijätteen viennin OECD-maiden ulkopuolelle. Käytännössä kyse oli sekalaisesta eli lajittelemattomasta muovijätteestä.

Yleinen vaarallisen jätteen vientikielto – joka sisälsi myös vaarallisen muovijätteen – oli ollut voimassa jo aiemminkin EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle.

Lajiteltua, lähes puhdasta muovia voidaan edelleen viedä myös kehittyviin maihin.