Led-valot kehitettiin väri kerrallaan

LED tai ledi (englanniksi light-emitting diode) on puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta. Puolijohteessa on sekä eristeen että johteen ominaisuuksia. Diodi päästää sähkövirtaa vain yhteen suuntaan.

Ledin valmistusmateriaali määrää komponentin lähettämän valon, jota voidaan muokata edelleen ledin pintaan lisätyillä kalvoilla ja pinnoitteilla.

Ledien yleistymistä on siivittänyt hehkulamppukielto, joka tuli voimaan Suomessa syyskuussa 2011. Siitä lähtien 60-wattisia hehkulamppuja ei ole saanut enää valmistaa eikä maahantuoda EU:n alueelle.

Ensi vuoden elokuussa tilanne muuttuu vielä entisestään, kun loisteputket poistuvat käytöstä EU:n alueella. Tähän asti EU:ssa on ollut sallittua käyttää vielä T8- ja T5-loisteputkia, vaikka ne sisältävät elohopeaa, jota pidetään yhtenä kaikkein vaarallisimmista ympäristömyrkyistä.

Ledien kehittämisen takana on vuosikymmeniä kestänyt tutkimus. Toden teolla ne alkoivat valaista maailmaa 2000-luvulla.

Ensimmäinen nykyaikainen LED-valaisin oli väriltään kirkkaanpunainen.

Jo vuonna 1907 oli kokeissa havaittu, että piikarbidikide, jonka läpi johdetaan sähkövirta, hohtaa heikkoa valoa. Havainnon teki englantilainen insinööri Joseph Round työskennellessään italialaisen radioneron Guglielmo Marconin avustajana. Nykyisetkin ledit perustuvat tähän ilmiöön, joka tunnetaan nimellä elektroluminenssi.

Ilmiötä tutkittiin edelleen 1920-luvulla, ja 1950-luvulla tutkijat havaitsivat Yhdysvalloissa, että eräät puolijohdemateriaalit lähettivät infrapuna- eli lämpösäteilyä.

Toimiva, näkyvää valoa lähettävä ledi syntyi ensimmäisen kerran amerikkalaisen General Electric -yhtiön laboratoriossa lokakuussa 1962, eli kuusikymmentä vuotta sitten. Ensimmäinen nykyaikainen LED-valaisin oli väriltään kirkkaanpunainen.

Ledejä käytettiin pitkään lähes pelkästään kohdevaloina ja elektronisten laitteiden merkkivaloina sekä näyttötauluissa ennen kuin niiden käyttö laajeni esimerkiksi autojen valoihin ja niistä työvalaistukseen ja kotien käyttöön.

Varsinainen vallankumous ledien kanssa tapahtui vuonna 1993, jolloin japanilainen insinööri ja tutkija Shuji Nakamura esitteli kirkkaansinisen LED-valon suurelle yleisölle. Värivalikoiman laajentumisen myötä kyettiin tuottamaan myös valkoista LED-valoa.

LED-valojen yhtenä heikkoutena on ollut se, että ne eivät kestä korkeita lämpötiloja. Nykyään markkinoilla on kuitenkin jo ledejä, jotka sopivat myös vaikka saunaan.

Suomalaisilla ledeillä pieni hiilijalanjälki

Kajaanilainen yritys Valtavalo tarjoaa yrityksille ja julkishallinnolle energiatehokasta valaistusta vaihdettavilla valonlähteillä. Näin valaistusta ei tarvitse uusia kokonaan. Asiakas säästää valaistuksen kustannuksissa ja pienentää hiilijalanjälkeään.

Valtavalo on mukana SITRAn listalla, jolla on Suomen kiinnostavimpia kiertotalousyrityksiä. Yritys siirsi toimintansa vuonna 2012 Kiinasta Suomeen.

Suurin osa maailman ledeistä valmistetaan Kiinassa ja muualla Aasiassa. Maailman suurimpia ledien valmistaja ovat Signify (Philips), Samsung LED, Acuity Brands, Cree ja Nichia.

Maailman suurin LED-kyltti Thaimaassa

Maailman suurin LED-valorakennelma löytyy Guinness World Recordsin mukaan Thaimaan Phuketista. Kyse on thai-kulttuuria esittelevän Carnival Magic -teemapuiston logosta, joka käsittää yli 400 000 lediä. Logo valmistui puistoon kesäkuussa 2022.

Puistossa on erilaisia alueita, joista Kingdom of Lights, Valojen valtakunta, säteilee valoa ja värejä. Kaikkiaan alueelta löytyy yli 40 miljoonaa lediä.

Ennätysmäisen LED-valo-rakennelman lisäksi puistoon on rakennettu maailman suurin LED-valoveistos.

UV-ledit suojaavat ihmisiä viruksilta

Ultraviolettisäteilyn desinfiointikykyä on jo pitkään hyödynnetty tilojen haastavassa desinfioinnissa. Tyypillisiä desinfioivien valaisinten käyttökohteita ovat olleet muun muassa sairaaloiden leikkaussalit.

Uuden valaistustekniikan myötä UV-ledit voivat tehdä ilmassa olevista ja pintoihin kiinnittyneistä taudinaiheuttajista vaarattomia muutamassa minuutissa, myös silloin kun paikalla on ihmisiä.

Terveydenhuollon lisäksi UV-ledejä voidaan hyödyntää muun muassa kouluissa, tapahtumatiloissa ja elintarviketeollisuudessa.