Viljelty liha kiin­nos­taa maailmalla

Viime vuoden joulu­kuussa kansain­vä­li­sessä mediassa kerrot­tiin, että Singa­pore oli hyväk­sy­nyt ensim­mäi­senä maana maail­massa viljel­lystä kanan­li­hasta tehdyn tuot­teen myyntiin.

4.11.2021

Silloin amerik­ka­lai­sen Eat Just ‑yrityk­sen tuot­ta­mia kana­nug­get­teja tuli tarjolle 1880-nimi­seen ravin­to­laan. Nyt kana­ruo­ka­la­jeja on tarjolla jo toises­sa­kin ravin­to­lassa, ja singa­po­re­lai­set voivat tilata niitä kotiin ruoka­lä­het­tien kautta.

Yritys­ten kiin­nos­tus viljel­lyn lihan tuot­ta­mi­seen on kasva­nut maail­malla parin viime vuoden aikana monin­ker­tai­seksi. Alalla toimi­vien yritys­ten määrä nousi viime vuonna lähes kahdek­saan­kym­me­neen ja alan inves­toin­nit lisään­tyi­vät huomat­ta­vasti. Tutki­musta tehdään muun muassa Yhdys­val­loissa, Hollan­nissa, Espan­jassa, Turkissa, Israe­lissa ja Aasiassa, kuten Singa­po­ressa ja Hongkongissa.

– Olen seuran­nut työs­säni jo tois­ta­kym­mentä vuotta tutki­mus­työn etene­mistä tällä saralla. Vaikka ensim­mäi­nen viljel­lystä lihasta valmis­tettu tuote tuli kaupal­li­sille mark­ki­noille viime vuonna Singa­po­ressa, ei sen tuot­ta­mi­seen liit­tyvä tekno­lo­gia ole vielä kovin valmis. Siinä ravin­ne­liu­ok­sessa, missä tuotetta kasva­te­taan, käyte­tään edel­leen eläin­pe­räistä seeru­mia, toteaa kestä­vien ruoka­jär­jes­tel­mien apulais­pro­fes­sori Hanna Tuomisto Helsin­gin yliopistosta.

Viljel­lyn lihan tuot­ta­mi­nen tarkoit­taa kotie­läin­ten liha­so­lu­jen viljelyä.

– Solu­vil­jely on edel­leen sen verran alku­te­ki­jöis­sään, että kestää vielä pitkään ennen kuin viljel­lystä lihasta valmis­te­tut tuot­teet ovat mark­ki­noilla sellai­sessa asemassa, että sillä olisi merki­tystä. Siihen menee varmaan yli kymme­nen vuotta.

Viljel­lystä lihasta käyte­tään toisi­naan myös nimi­tystä keino­liha, mutta Tuomis­ton mukaan se saat­taa viedä kulut­ta­jan väärille jäljille.

– Keino­liha ei ole nimenä niin selkeä, koska se saat­taa viitata myös kasvi­pe­räi­siin tuot­tei­siin, joita kehi­te­tään nyt kasva­valla vauh­dilla korvaa­maan liha­tuot­teita. Nämä muun muassa soijasta, viljasta ja palko­kas­veista valmis­te­tut tuot­teet sekä sieni­pro­teii­nista kehi­te­tyt Quorn-tuot­teet pyrki­vät matki­maan lihaa. Suoma­lai­sille ovat tuttuja täällä valmis­te­tut härkä­papu- ja nyhtö­kau­ra­tuot­teet, Tuomisto toteaa.

– Viljel­lyn lihan tuot­ta­mi­nen tarkoit­taa kotie­läin­ten liha­so­lu­jen vilje­lyä. Tekno­lo­gi­sia haas­teita on vielä siinä, kuinka soluja tuote­taan suuressa mitta­kaa­vassa. Tuot­tei­den hintaan ja tuotan­non talou­del­li­seen kannat­ta­vuu­teen liit­ty­vien haas­tei­den lisäksi ovat vielä lain­sää­dän­nöl­li­set haas­teet, varsin­kin Euroo­passa. Uuse­lin­tar­vik­kei­den lupa­pro­ses­sit EU:ssa voivat viedä vuosia.

Tuomis­ton mukaan solu­vil­je­lyyn perus­tu­vat inno­vaa­tiot voivat olla tule­vai­suu­den vaih­toeh­toja. Tällä hetkellä suurin osa ruoasta tulee kuiten­kin maata­lou­desta pelloilta sekä Suomessa että maail­malla, mikä ei tule muut­tu­maan kovin nopeasti. Ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nan kannalta olisi hyvä kuiten­kin muut­taa ruoka­va­liota kestä­väm­mäksi ja lisätä kasvi­poh­jais­ten ruokien osuutta ruoka­va­liossa. Myös ruoka­jät­teen määrää olisi syytä vähentää.

KALLIS HAMPURILAINEN VILJELLYSTÄ LIHASTA

Maail­man ensim­mäi­nen viljel­lystä lihasta valmis­tettu hampu­ri­lai­nen kehi­tet­tiin Hollan­nissa vuonna 2013. Tuot­teen kehit­tä­mi­nen maksoi 250 000 euroa, ja tuote­ke­hit­te­lyn päära­hoit­ta­jana oli Sergey Brin, joka on yksi Googlen perus­ta­jista. Tuotan­to­pro­sessi vei kolme kuukautta kolmelta labo­ran­tilta, kun he kasvat­ti­vat 20 000 lihas­so­lua, mikä yhteen hampu­ri­lais­pih­viin tarvittiin.

Tuot­teen kehit­tä­mi­sessä mukana olleet tutki­jat perus­ti­vat kaksi vuotta myöhem­min Mosa Meat ‑yrityk­sen, joka kehit­tää erilai­sia tuotan­to­me­ne­tel­miä viljel­lylle lihalle.

SIRKKALEIPÄ EI MAISTUNUT SUOMESSA

Toisi­naan uudet ruoka­tuot­teet eivät saa pysy­vää sijaa mark­ki­noilla. Kun Fazer lansee­rasi vuoden 2017 lopulla maail­man ensim­mäi­sen sirk­ka­lei­vän, sai se paljon huomiota. Hyön­teis­ten käyttö elin­tar­vik­keina oli sallittu Suomessa vain kuukautta aiemmin.

Kiin­nos­tus sirk­ka­tuot­tei­siin kuiten­kin hiipui vähi­tel­len, ja kalliimpi erikois­leipä jäi hyllylle, joten Fazer lopetti sen valmis­tuk­sen joulu­kuussa 2018. Kulut­ta­jat osti­vat tuotetta aluksi kokei­lun­ha­lusta, mikä laan­tui ajan mittaan. Hyön­tei­set eivät myös­kään kuulu suoma­lai­seen ruoka­kult­tuu­riin samalla tavoin kuin Aasiassa tai Afrikassa.

SOLAR FOODS KEHITTÄÄ RUOKAA ILMASTA

Suoma­lai­nen Solar Foods on kehit­tä­nyt aivan uuden, vähä­pääs­töi­sen tavan tuot­taa ravin­to­pro­teii­nia sähkön ja ilman avulla, mikä tarjoaa ratkai­sua globaa­liin ruoan­tuo­tan­toon. Vuonna 2017 perus­tettu yritys pilo­toi tekno­lo­giaa, jolla hiili­diok­si­dista tuote­taan sähkö­ener­gian avulla mikro­bi­mas­saa, jota voidaan hyödyn­tää ravintoproteiinina.

Tähän mennessä yritys on saanut kokoon rahoi­tusta yli 35 miljoo­naa euroa. Yhtiö on kerto­nut tuovansa vuoden 2022 loppuun mennessä mark­ki­noille kaik­ki­aan pari­kym­mentä erilaista kulut­ta­ja­tuo­tetta, joita voidaan käyt­tää meije­ri­tuot­tei­den tai lihan korvikkeina.

TEKSTI RIITTA SAARINEN
KUVA  LEHTIKUVA /​ AFP /​ NICHOLAS YEO