Viljelty liha kiinnostaa maailmalla

Viime vuoden joulu­kuussa kansain­vä­li­sessä mediassa kerrot­tiin, että Singa­pore oli hyväk­synyt ensim­mäi­senä maana maail­massa viljel­lystä kanan­li­hasta tehdyn tuotteen myyntiin.

4.11.2021

Silloin amerik­ka­laisen Eat Just ‑yrityksen tuottamia kananug­get­teja tuli tarjolle 1880-nimiseen ravin­to­laan. Nyt kanaruo­ka­la­jeja on tarjolla jo toises­sakin ravin­to­lassa, ja singa­po­re­laiset voivat tilata niitä kotiin ruoka­lä­het­tien kautta.

Yritysten kiinnostus viljellyn lihan tuotta­mi­seen on kasvanut maail­malla parin viime vuoden aikana monin­ker­tai­seksi. Alalla toimi­vien yritysten määrä nousi viime vuonna lähes kahdek­saan­kym­me­neen ja alan inves­toinnit lisään­tyivät huomat­ta­vasti. Tutki­musta tehdään muun muassa Yhdys­val­loissa, Hollan­nissa, Espan­jassa, Turkissa, Israe­lissa ja Aasiassa, kuten Singa­po­ressa ja Hongkongissa.

– Olen seurannut työssäni jo toista­kym­mentä vuotta tutki­mus­työn etene­mistä tällä saralla. Vaikka ensim­mäinen viljel­lystä lihasta valmis­tettu tuote tuli kaupal­li­sille markki­noille viime vuonna Singa­po­ressa, ei sen tuotta­mi­seen liittyvä tekno­logia ole vielä kovin valmis. Siinä ravin­ne­liu­ok­sessa, missä tuotetta kasva­te­taan, käyte­tään edelleen eläin­pe­räistä seerumia, toteaa kestä­vien ruoka­jär­jes­tel­mien apulais­pro­fes­sori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta.

Viljellyn lihan tuotta­minen tarkoittaa kotie­läinten lihaso­lujen viljelyä.

– Soluvil­jely on edelleen sen verran alkute­ki­jöis­sään, että kestää vielä pitkään ennen kuin viljel­lystä lihasta valmis­tetut tuotteet ovat markki­noilla sellai­sessa asemassa, että sillä olisi merki­tystä. Siihen menee varmaan yli kymmenen vuotta.

Viljel­lystä lihasta käyte­tään toisi­naan myös nimitystä keino­liha, mutta Tuomiston mukaan se saattaa viedä kulut­tajan väärille jäljille.

– Keino­liha ei ole nimenä niin selkeä, koska se saattaa viitata myös kasvi­pe­räi­siin tuottei­siin, joita kehite­tään nyt kasva­valla vauhdilla korvaa­maan lihatuot­teita. Nämä muun muassa soijasta, viljasta ja palko­kas­veista valmis­tetut tuotteet sekä sieni­pro­teii­nista kehitetyt Quorn-tuotteet pyrkivät matki­maan lihaa. Suoma­lai­sille ovat tuttuja täällä valmis­tetut härkä­papu- ja nyhtö­kau­ra­tuot­teet, Tuomisto toteaa.

– Viljellyn lihan tuotta­minen tarkoittaa kotie­läinten lihaso­lujen viljelyä. Tekno­lo­gisia haasteita on vielä siinä, kuinka soluja tuote­taan suuressa mitta­kaa­vassa. Tuotteiden hintaan ja tuotannon talou­del­li­seen kannat­ta­vuu­teen liitty­vien haasteiden lisäksi ovat vielä lainsää­dän­nöl­liset haasteet, varsinkin Euroo­passa. Uuselin­tar­vik­keiden lupapro­sessit EU:ssa voivat viedä vuosia.

Tuomiston mukaan soluvil­je­lyyn perus­tuvat innovaa­tiot voivat olla tulevai­suuden vaihtoeh­toja. Tällä hetkellä suurin osa ruoasta tulee kuitenkin maata­lou­desta pelloilta sekä Suomessa että maail­malla, mikä ei tule muuttu­maan kovin nopeasti. Ilmas­ton­muu­toksen torjunnan kannalta olisi hyvä kuitenkin muuttaa ruoka­va­liota kestä­väm­mäksi ja lisätä kasvi­poh­jaisten ruokien osuutta ruoka­va­liossa. Myös ruoka­jät­teen määrää olisi syytä vähentää.

KALLIS HAMPURILAINEN VILJELLYSTÄ LIHASTA

Maailman ensim­mäinen viljel­lystä lihasta valmis­tettu hampu­ri­lainen kehitet­tiin Hollan­nissa vuonna 2013. Tuotteen kehit­tä­minen maksoi 250 000 euroa, ja tuote­ke­hit­telyn päära­hoit­ta­jana oli Sergey Brin, joka on yksi Googlen perus­ta­jista. Tuotan­to­pro­sessi vei kolme kuukautta kolmelta laboran­tilta, kun he kasvat­tivat 20 000 lihas­solua, mikä yhteen hampu­ri­lais­pih­viin tarvittiin.

Tuotteen kehit­tä­mi­sessä mukana olleet tutkijat perus­tivat kaksi vuotta myöhemmin Mosa Meat ‑yrityksen, joka kehittää erilaisia tuotan­to­me­ne­telmiä viljel­lylle lihalle.

SIRKKALEIPÄ EI MAISTUNUT SUOMESSA

Toisi­naan uudet ruoka­tuot­teet eivät saa pysyvää sijaa markki­noilla. Kun Fazer lansee­rasi vuoden 2017 lopulla maailman ensim­mäisen sirkka­leivän, sai se paljon huomiota. Hyönteisten käyttö elintar­vik­keina oli sallittu Suomessa vain kuukautta aiemmin.

Kiinnostus sirkka­tuot­tei­siin kuitenkin hiipui vähitellen, ja kalliimpi erikois­leipä jäi hyllylle, joten Fazer lopetti sen valmis­tuksen joulu­kuussa 2018. Kulut­tajat ostivat tuotetta aluksi kokei­lun­ha­lusta, mikä laantui ajan mittaan. Hyönteiset eivät myöskään kuulu suoma­lai­seen ruoka­kult­tuu­riin samalla tavoin kuin Aasiassa tai Afrikassa.

SOLAR FOODS KEHITTÄÄ RUOKAA ILMASTA

Suoma­lainen Solar Foods on kehit­tänyt aivan uuden, vähäpääs­töisen tavan tuottaa ravin­to­pro­teiinia sähkön ja ilman avulla, mikä tarjoaa ratkaisua globaa­liin ruoan­tuo­tan­toon. Vuonna 2017 perus­tettu yritys pilotoi tekno­lo­giaa, jolla hiili­diok­si­dista tuote­taan sähkö­ener­gian avulla mikro­bi­massaa, jota voidaan hyödyntää ravintoproteiinina.

Tähän mennessä yritys on saanut kokoon rahoi­tusta yli 35 miljoonaa euroa. Yhtiö on kertonut tuovansa vuoden 2022 loppuun mennessä markki­noille kaikkiaan parikym­mentä erilaista kulut­ta­ja­tuo­tetta, joita voidaan käyttää meije­ri­tuot­teiden tai lihan korvikkeina.

TEKSTI RIITTA SAARINEN
KUVA  LEHTIKUVA /​ AFP /​ NICHOLAS YEO