Teollisuusliiton strategia on luotu omista lähtökohdista, kertoo kehityssuunnittelija Veli-Pekka Heino.

NÄKIJÄ: Veli-Pekka Heino: ”Yhdessä saamme enemmän aikaiseksi”

teollisuusliitto

Teollisuusliiton strategia kertoo liiton toiminnan lähtökohdat, tavoitteet ja työkalut. Tavoitteena on luoda yhteisvoimaa, kertoo strategiatyöstä vastaava Veli-Pekka Heino.

26.10.2021

VELI-PEKKA HEINO Työskennellyt ay-liikkeessä vuodesta 2007 muun muassa erikoistutkijana ja päätoimittajana. Juuri nyt kiinnostunut tiedon visualisoinnista, ammattiyhdistystoiminnan tulevaisuudesta sekä siitä, miten yhteistyötä voi lisätä paremmalla suunnittelulla.

Teollisuusliiton pitkän aikavälin suunnitelma, eli strategia, on tarkoitettu luettavaksi.

– Teollisuusliiton ensimmäinen strategia on tarkoitettu myös kaikkien jäsenten luettavaksi, ja siitä käy ilmi mitä tehdään ja miksi tehdään, sanoo kehityssuunnittelija Veli-Pekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä.

Strategiaa lukemalla voi avartaa näkökulmaansa liiton toiminnasta. Tavoitteena on, että lisätieto ei lisää tuskaa, vaan kannustaa toimimaan.

– Toivoisin, että strategia luo yhteisvoimaa ja halua antaa tukensa ammattiliiton toiminnalle, Heino sanoo.

VAKAUTTA JA MAHDOLLISUUKSIA

Teollisuusliiton strategia vuosille 2018–2023 ponnistaa jäsenlähtöisyydestä, solidaarisuudesta, tasa-arvosta ja heikompien puolustamisesta.

Jäsenille liitto lupaa vakautta ja mahdollisuuksia. Yhteisvoima, sopiminen ja neuvokkuus ovat keinoja, joilla lupaus täytetään.

Välineitä suunnitelman toteuttamiseen ovat järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja työmarkkinatoiminta. Aktiivisuus, osaaminen, yhteistyökyky ja vakavaraisuus puolestaan mahdollistavat välineiden toimivuuden.

Toivoisin, että strategia luo yhteisvoimaa ja halua antaa tukensa ammattiliiton toiminnalle.

Heino muistuttaa, että lopulta koko ay-liikkeen toiminta perustuu jäsenistön aktiivisuuteen.

– Isoin haaste strategiassa on, että syntyisi silta isoista kokonaisuuksista helposti ymmärrettäviin pieniin tekoihin. Paljon sisällään pitäviä käsitteitä täytyy avata esimerkeillä ja konkretialla, Heino sanoo.

Strategissa kirjattu järjestöllinen vahvuus kasvaa, kun jäsen esimerkiksi lähtee mukaan ammattiosaston toimintaan, kysyy työkaveria liiton jäseneksi tai käy kursseilla Murikassa.

– Järjestöllisen vahvuuden rakentamisessa mennään koko ay-liikkeen ytimeen ja ideaan, että yhdessä saamme enemmän aikaiseksi, Heino sanoo.

Järjestöllinen vahvuus antaa voimaa työmarkkinatoimintaan ja yhteiskuntavaikuttamiseen. Tätä kautta syntyy jäsenille vakautta ja mahdollisuuksia.

MEIDÄN NÄKÖISEMME

Strategiatyö alkoi vuonna 2016, kun Teollisuusliiton perustamista valmisteltiin. Strategian koonnut Heino kertoo, että suunnitelma on laadittu puhtaalta pöydältä.

– Koko strategiatyön idea on ollut, että tehdään meidän näköisemme, eikä oteta valmista mallia.

Teollisuusliiton perustajien Metallityöväen liiton, Puuliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton valtuustoissa tehtiin ryhmätöitä strategian pohjaksi. Myös liittojen hallitukset kokoustivat yhdessä asian parissa.

Valmiiksi strategia saatiin marraskuussa 2017 ensimmäisessä liittokokouksessa, jossa liittokokousedustajat tekivät lisäyksiä ja muokkauksia strategiaan.

– Ottaen huomioon, että liittoa ei vielä ollut olemassa, mielestäni onnistuimme osallistamaan jäseniä strategiatyöhön, Heino arvioi.

Koko strategiatyön idea on ollut, että tehdään meidän näköisemme, eikä oteta valmista mallia.

Yleiskielisyys ja helppo luettavuus ovat olleet strategian kirjoittamisen lähtökohtia.

– Kirjoitin lyhyitä virkkeitä ja ymmärrettäviä sanoja. Yritin myös kirjoittaa iskevästi ja mieleenpainuvasti, Heino kertoo.

Tavallisempi tapa olisi laatia strategia olemassa olevien mallien pohjalta ja käyttää strategioihin pesiytynyttä arkikielelle vierasta sanastoa.

– Se on vaarana, että jos puhuu etäännyttävällä kielellä, niin asiakin etääntyy, Heino sanoo.

STRATEGIA JA ORGANISAATIO LINJAAN

Liiton neljä toimintavuotta ovat osoittaneet, että strategiaa rakennettaessa ennakoitiin tulevaa pääosin realistisesti. Aika on myös näyttänyt, että paperilla suunniteltu ei aina käänny ongelmitta käytäntöön.

– Huomattiin, että niin paljon kuin strategiassa onkin hyviä yhdessä päätettyjä asioita, niiden järjestelmällinen toteuttaminen isossa organisaatiossa on hankalaa, Heino sanoo.

Hän havainnollistaa asiaa kolmiolla, jonka kärjissä ovat strategia, organisaatio ja vuosittaiset toiminnan painopisteet. Kunkin kärjen pitäisi olla kitkatta yhteydessä toisiinsa.

– Jos nämä eivät mene yhteen, strateginen kehittäminen on vaikeaa, Heino sanoo.

Kitkaa on vähennetty jäsentämällä strategiaa uudelleen ja kehittämällä organisaatiota. Strategian sisältöjä ei ole muutettu, mutta esimerkiksi kymmenet tavoitteet on ryhmitelty uudelleen. Uusi jäsennys esiteltiin valtuustolle elokuussa 2021.

– Kun yhteistyö kehittyy, niin strategia muuttuu samaan suuntaan, Heino sanoo.

Strategian kehitystyö kesken liittokokouskauden on alkuperäisen ajatuksen mukaista. Jo vuoden 2017 liittokokouksessa henki oli, että strategiaa päivitetään ja kehitetään tarpeen mukaan.

– Tehdään uutta liittoa, jota kehitetään järjestelmällisesti päivittäin eteenpäin, Heino sanoo.

Hän pohtii, että ay-liikkeen etuna on, että pitkän ajan suunnittelua voidaan tehdä ilman yritysmaailmasta tuttua neljännesvuosiajattelua.

MITTAA JA ANALYSOI

Asetettujen tavoitteiden toteutumisen mittaaminen on osa pitkäjänteistä suunnittelua.

Heino pohtii jälkikäteen, että strategiaa rakennettaessa oltiin hyvin optimistisia mittaamiseen liittyen. Tavoitteet kirjoitettiin ajatuksella, että toiminnan käynnistyttyä rakennetaan niille mittarit.

– Mittaamisen suhteen on tosi paljon viisastuttu tai tajuttu, miten vaikeaa se on, Heino sanoo.

Henki katoaa, jos suunnittelu menee liian tekniseksi numeroiden kanssa tekemiseksi.

Esimerkiksi jäsenlupauksessa linjatun vakauden ja mahdollisuuksien mittaaminen on monimutkaista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mittareiden pitäisi ohjata asetettuja tavoitteita.

– Henki katoaa, jos suunnittelu menee liian tekniseksi numeroiden kanssa tekemiseksi, Heino sanoo.

Matkalla kohti kasvavaa vakautta ja mahdollisuuksien kirjoa on kuitenkin monta helpommin mitattavaa asiaa. Esimerkiksi työmarkkinoiden käytössä olevien jäsenten määrää voidaan seurata jatkuvasti ja luottamushenkilöiden määrästä on hyvä kuva. Myös liittoon tulleista yhteydenotoista ja jäsenten osallistumisesta kursseille on kattavat tiedot.

Heino muistuttaa, että tulosten analyysi on yhtä lailla tärkeää kuin itse mittaaminen.

– Mittaristo ei kerro syitä ja seurauksia, Heino toteaa.

OMAPERÄISESTI ETEENPÄIN

Heino arvioi, että ensimmäisen strategiakauden työ on hyvä pohja seuraavalle kaudelle, joka alkaa vuoden 2023 liittokokouksesta. Strategiatyön tyyliä hän ei lähtisi vaihtamaan.

– Ollaan sitkeästi pidetty omaperäisyydestä kiinni. Se ei ole helppo vaihtoehto, mutta oikeastaan ainoa järkevä.

Mielikuvitus on tärkeää pitää jatkossakin mukana suunnittelussa, jottei päädytä kirjoittamaan samaa paperia uudestaan.

– Uskoisin, että seuraavassa strategiassa otetaan yksi askel pidemmälle, kun tiedetään paremmin, miten strateginen toiminta kannattaa pyörittää tässä organisaatiossa, Heino sanoo.

TOIMINTAHAASTE JÄSENILLE

  • Perehdy oman ammattiosastosi toimintasuunnitelmaan.
  • Pohdi, mikä toimintasuunnitelmassa on hyvää ja mitä siihen voisi lisätä ensi vuonna.
  • Anna palaute ja kerro ideasi ammattiosaston puheenjohtajalle.
  • Lue Teollisuusliiton strategia osoitteessa teollisuusliitto.fi/liiton-strategia. Löytyykö strategiasta samoja asioita kuin osaston toimintasuunnitelmasta? Voit kertoa havainnoistasi sähköpostitse: veli-pekka.heino@teollisuusliitto.fi.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA