AVAAJA: Luotta­mus­mies edustaa, valvoo ja kehittää

Luotta­mus­mies­jär­jes­telmä estää työelämän eriar­vois­tu­mista ja edistää paikal­lista sopimista. Korkea järjes­täy­ty­mi­saste on luotta­mus­miehen tärkein tuki.

13.10.2021

Luotta­mus­mies­jär­jes­telmän lähtö­koh­tana on pitää huolta, että työnan­tajat noudat­tavat työlain­sää­däntöä ja työeh­to­so­pi­muksia. Tätä tehtävää hoitavat ammat­tio­sas­tojen kaksi­vuo­tis­kausiksi valit­semat luottamusmiehet.

Luotta­mus­miehen tehtä­vä­kenttä on laaja. Hän on työpaikan yhteis­toi­minnan keskiössä, kun kehite­tään esimer­kiksi työn tekemisen tapoja ja tehdään työeh­to­so­pi­muk­sissa mahdol­lis­tet­tuja paikal­lisia sopimuksia esimer­kiksi työai­kaan liittyen.

Kari Lähteenmäki
Kari Lähteen­mäki

Sopimus­vas­taava Kari Lähteen­mäki Teolli­suus­liiton tekno­lo­gia­sek­to­rilta pohtii, että työmaa­ilma ilman luotta­mus­miehiä olisi kovin erilainen.

– Kyllähän se tietysti antaisi vapaammat mahdol­li­suudet niille työnan­ta­jille, jotka eivät halua noudattaa työlain­sää­däntöä ja työeh­to­so­pi­musta, Lähteen­mäki toteaa.

Myös työpaikan sisällä eriar­voi­suus voisi kasvaa ilman toimivaa luottamusmiesjärjestelmää.

– Toki on valveu­tu­neita jäseniä, jotka osaavat puolustaa kärkkääs­tikin omia etujaan, mutta aremmat ihmiset jäisivät työnan­tajan määräys­vallan alle, Lähteen­mäki sanoo.

PAIKALLISEN SOPIMISEN TAITAJAT

Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry ilmoitti maalis­kuussa 2021 siirtä­vänsä valta­kun­nal­lisen työeh­to­so­pi­mus­toi­min­tansa uuteen työnan­ta­jayh­dis­tyk­seen, johon haluk­kaat yritykset voivat liittyä. Vielä on epäselvää, saako Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnan­tajat ry tarpeeksi jäseniä, jotta sen solmimat työeh­to­so­pi­mukset olisivat yleissitovia.

– Jos yleis­si­to­vuutta ei saavu­teta, on neuvo­tel­tava luotta­mus­mies­asiat normaa­li­si­to­viin tai yritys­koh­tai­siin sopimuk­siin, Lähteen­mäki toteaa.

Metsä­teol­li­suus ry ilmoitti loppu­vuonna 2020 lopet­ta­vansa työeh­to­so­pi­musten solmi­misen, joten metsä­teol­li­suu­dessa neuvo­tel­laan tästä syksystä alkaen yrityskohtaisesti.

Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto kertoi touko­kuussa 2021 blogis­saan, että Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n yhtenä ehtona työeh­to­so­pi­mus­toi­minnan jatka­mi­selle oli mahdol­li­suus ohittaa luotta­mus­mies paikal­li­sessa sopimisessa.

Lähteen­mäki ihmet­telee työnan­ta­ja­puolen lähes­ty­mis­tapaa, sillä työeh­to­so­pi­mukset ja luotta­mus­mies­jär­jes­telmä ovat paikal­lisen sopimisen perusta. Luotta­mus­mie­hillä on myös saata­vil­laan liittojen tarjoamat koulu­tukset, eli omaa osaamista on hyvät mahdol­li­suudet kehittää.

– Nykyi­siin työeh­to­so­pi­muk­siin on pitkä­jän­tei­sesti raken­nettu yhdessä työnan­ta­ja­liit­tojen kanssa työpaikan yhteis­toi­mintaa. Paikal­linen sopiminen on iso osa luotta­mus­miehen roolia, Lähteen­mäki kertoo.

LUOTTAMUSMIES ON KEHITTÄJÄ

– Luotta­mus­mies­jär­jes­telmä on olemassa elämän helpot­ta­mi­seksi työpai­kalla. Luotta­mus­mies ei ole riidan­kyl­väjä, vaan kehit­täjä, sanoo sopimus­asian­tun­tija Jari Kosonen-Nikulainen Teolli­suus­liiton kemian sektorilta.

Jari Kosonen-Nikulainen
Jari Kosonen-Nikulainen

Toimiva, kehit­tyvä ja tuottava työpaikka on kaikkien osapuolten etu.

– Toimiva järjes­telmä käytän­nössä helpottaa myös työnan­tajan elämää. Ei tarvitse neuvo­tella joka osaston ja työntekijän kanssa erikseen, Kosonen-Nikulainen toteaa.

Varsinkin työnan­ta­ja­puo­lelta on ehdotettu, että laissa määri­telty luotta­mus­val­tuu­tettu olisi riittävä työnte­ki­jöiden edustaja paikal­li­sessa sopimisessa.

Luotta­mus­val­tuu­tettu ei ole samoissa lähtö­kuo­pissa kuin työeh­to­so­pi­muk­seen perus­tuva luotta­mus­mies. Ammat­tio­saston ja liiton tuki takanaan luotta­mus­mie­hellä on vahva mandaatti eli valtuutus ja tuki toimilleen.

– Luotta­mus­val­tuu­tettu ei ole tasapuo­linen neuvot­te­lija työnan­tajan kanssa. Se ei ole reilua peliä, Kosonen-Nikulainen sanoo.

Luotta­mus­val­tuu­te­tulla ei myöskään ole työeh­to­so­pi­muksen tulkin­ta­oi­keutta, liiton tarjoamaa koulu­tusta, eikä hänen kautensa pituutta ole määri­telty laissa. Työeh­to­so­pi­muk­sissa luotta­mus­miehen oikeudet ja velvol­li­suudet on määri­telty tarkasti.

YHDESSÄ LUOTTAMUSMIEHEN TAKANA

Sukupuo­leen viittaavaa sanastoa on viime vuosina muokattu neutraa­lim­paan suuntaan, mutta luotta­mus­mies-termiä käyte­tään sekä lainsää­dän­nössä että työeh­to­so­pi­musten kirjauk­sissa. Tehtävä ei luonnol­li­sesti ole sukupuo­leen sidottu, mutta korvaavaa täsmäl­listä termiä ei ole vakiintunut.

– Luotta­mus­hen­kilö on laajempi termi kuin luotta­mus­mies, vertaa järjes­tö­asian­tun­tija Ville-Petteri Risberg Teolli­suus­liiton toimistoyksiköstä.

Ville-Petteri Risberg
Ville-Petteri Risberg

Risberg pohtii, että sopimisen kulttuuri on ollut suoma­lai­sessa työmark­ki­na­ken­tässä vahva arvo. Työmaa­ilma ilman tervettä sopimisen kulttuuria ja siihen liittyvää luotta­mus­mies­jär­jes­telmää ei ole mukava ajatus.

– En haluaisi edes miettiä tilan­netta, millai­seksi sekasor­roksi työnteko ja asioista sopiminen työpai­koilla menisi, jos järjes­telmää ei olisi, Risberg sanoo.

Luotta­mus­mies­jär­jes­telmän tärkein tuki ovat liittoon kuuluvat työnte­kijät. Jäsen­han­kinta on kaikkien yhteinen tehtävä, eli liiton jäsenen kannattaa pyytää työka­ve­riakin liitty­mään liittoon.

– Mitä suurempi järjes­täy­ty­mi­saste on, sitä parempi tilanne on työnte­ki­jöiden kannalta. Silloin myös luotta­mus­mie­hellä on suurempi mandaatti ja tuki sopia työnan­tajan kanssa, Risberg toteaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVITUS EMILIE UGGLA