Aino-Reino-tehtaalla ompelijana työskennelleestä Satu Turusesta tuli Suomi Kengän ensimmäinen työntekijä. Nyt kenkiä valmistuu entisessä Rauhalan koulussa, missä Turunenkin opiskeli. Toimitusjohtaja Kare Tikka reissaa Helsingistä Lieksaan viikoittain.

Vastoinkäymiset on tehty voitettaviksi

Ainoja ja Reinoja Lieksassa valmistanut PK Kappi Oy teki konkurssin keväällä 2019. Siitä käynnistyi suomalaisen jalkinevalmistuksen vimmainen henkiinjäämiskamppailu. Nyt Suomi Kenkä hakee uutta nousua kansainvälisiltä markkinoilta.

23.6.2021

Lieksan jalkinetehtaan konkurssia seuranneet tapahtumat ovat kuin jännitystarina. Hermopeliä konkurssipesän kohtalosta, pisteliäitä kommentteja suomalaisen jalkinevalmistuksen mahdottomuudesta, koronapandemiaa, materiaalipulaa ja pettäneitä aikatauluja.

Kun ompelija Satu Turusen viimeinen työpäivä jalkinetehtaalla oli konkurssin jälkeen päättynyt, hän pohti muuttoa pois Lieksasta. Rivitaloasuntokin oli jo myynnissä. Sitten kilahti puhelin. PK Kapin toinen yrittäjä Arto Huhtinen soitti. Hän kysyi, josko saisi antaa Turusen numeron Kare Tikalle.

Tikalla oli hoidettavanaan jo yksi jalkineyhtiö, Feelmax. Feelmax valmistutti jalkineita Aasiassa. Tuotteissa oli paljon laatuongelmia. Tikka oli vakuuttunut, että tuotanto kannattaa siirtää Lieksaan osaavampien ompelijoiden ja pohjanpaistajien käsiin. Mielessä muhi myös kokonaan uuden jalkinemalliston luominen.

– Kare soitti kysyen, josko voisin tulla arvioimaan, mistä konkurssipesän koneista kannattaa tehdä tarjous. Juhannuksen kynnyksellä Kare soitti, että tarjous oli mennyt läpi, Turunen muistelee.

Mari Virtanen (vas.) matkaa Lieksaan Vihdistä auttamaan tilausten hoitamisessa. Tilauksia käsitellään entisessä kemian luokassa samoissa tiloissa ompelijoiden kanssa. Tilaukset, paisto, ompelu, töiden järjestely, postitukset – moniosaaja Satu Turunen on Kare Tikan oikea käsi.

BRÄNDIIN EI VARAA

Konkurssipesän tuotantovälineet siirtyivät Tikan perustamalle Suomi Kenkä Oy:lle. Sen sijaan Aino- ja Reino-brändien hinta karkasi käsistä. Brändi myytiin Finlaysonille. Finlaysonin toimitusjohtaja vakuutti medioiden haastatteluissa, ettei jalkineiden valmistus ole Suomessa kannattavaa. Ainojen ja Reinojen valmistuksen yhtiö siirsi Italiaan.

– Suomalaisen brändin valmistuksen siirtyminen ulkomaille oli tyrmistys. Ei ole sen koomin täällä ihmiset panneet enää Ainoja ja Reinoja jalkaansa, Turunen puuskahtaa.

TYÖSOPIMUS SYYSKUUSSA

Syyskuussa 2019 Turusesta tuli Suomi Kengän ensimmäinen työntekijä. Ompelija oli ehtinyt hankkia myös pintakäsittelijän pätevyyden. Tositoimiin maalarina ja lattia-asentajana hän pääsi tuota pikaa ryhtyessään kunnostamaan Suomi Kengälle uusia tiloja Lieksaan.

Samaan aikaan Tikka painiskeli Suomi Kengän tuotantokoneiden kanssa. Kävi ilmi, ettei vanhan kaluston tekniikka riittänyt uuden kenkämalliston tekemiseen. Oli investoitava uuteen.

– Lokakuussa 2019 olimme tilanneet jalkineiden materiaaleja Aasiasta. Valmistuksen oli määrä käynnistyä tammi–helmikuussa 2020. Ei saatu materiaaleja, saatiin koronapandemia, Tikka päivittelee.

Tuotanto kannatti siirtää Lieksaan osaavampien ompelijoiden ja pohjanpaistajien käsiin.

Kun tekstiilituotanto Kiinassa viimein käynnistyi, ”joka ikinen tilkkutehdas aloitti hengitysmaskimateriaalin valmistamisen”. Materiaalitarpeissa käännyttiin hetkeksi eurooppalaisten toimittajien puoleen.

Ensimmäiset Suomi Kengät valmistuivat Lieksassa toukokuussa 2020. Samaan aikaan koronan vuoksi jälleenmyyjät peruivat tilauksiaan.

PELASTAVA VERKKOKAUPPA

Materiaalitoimitukset Kiinasta takkuilevat edelleen. Konteissa tuotiin maskeja Kiinasta Eurooppaan. Nyt kontit lepäävät Euroopassa, tavarat liikkuvat kangerrellen. Merikuljetusten hinnat ovat kallistuneet rajusti.

– Pari vuotta sitten kontti Kiinasta maksoi 800–1 000 taalaa, nyt 6 000–7 000 taalaa, Tikka kauhistelee.

Logistiikan hätäratkaisuna on käytetty Siperiaa halkovia junaraiteita. Kerran junalasti jäi tulematta, kun mutavyöry rikkoi radan.

Suomi Kenkien pohjien valmistuksessa päkiän ja kannan alle pannaan kovempaa rouhetta, muualle pehmeämpää. Näin pohjasta saadaan jalalle mahdollisimman joustava. Suomi Kenkä panostaa jalkineiden terveysvaikutuksiin, jatkossa voimakkaammin lasten jalkineisiin.

Vastoinkäymisistä huolimatta 11 työntekijää tekee töitä Suomi Kengässä luottavaisin mielin. Koronan vuoksi saatu 100 000 euron tuki käytettiin verkkokaupan kehittämiseen. Juuri verkkokauppa on pitänyt talouden plussalla. Verkko on myyntikanavista tärkein, jälleenmyyjiä ovat muun muassa Kesko, Halonen ja Kärkkäinen.

Pankakoskelle entiseen K-markettiin kunnostetut tilat kävivät pian pieniksi. Jalkinetehdas muutti viime vuodenvaihteessa tyhjäksi jääneen Rauhalan koulun tiloihin. Nyt tilaa on reippaat 1 200 neliötä. Seuraava haaste on tuotannon pullonkaula – jalkineita valmistuu nyt 30 000 parin vuosivauhdilla. Kysyntää olisi selkeästi isommalle määrälle. Kasvua Suomi Kenkä aikoo hakea kansainvälisiltä markkinoilta.

Järkytyksen paikka

Suomalaiskotien aiemmin kylmillä lattioilla ehdittiin tepsutella Aino- ja Reino-tossuilla lähes 90 vuoden ajan. Alkujaan tossuja valmisti Suomen Kumitehdas Oy, sittemmin Nokian Jalkineet Oy.

Vuonna 2004 Ainojen ja Reinojen valmistus siirtyi PK Kappi Oy:lle, joka ryhtyi valmistamaan jalkineita Lieksassa. Tossukauppa kävi hyvin, huippuvuosi oli 2010. Lieksassa kotijalkineiksikin tituleerattuja tossuja ehdittiin valmistaa noin 2,6 miljoonan parin verran.

Maaliskuussa 2019 tehtaan ovesta sisään kävelivät asianajotoimiston lakimiehet; PK Kappi oli ajautunut konkurssiin. Tehtaan kaikki 17 työntekijää irtisanottiin.

Konkurssi koski suomalaisten sieluun. Some räjähti ja media tehtaili otsikoita. Suomalaiset terapoivat menetystä jakamalla Aino- ja Reino-tarinoitaan. Loppuhuipennuksena tehtaan verkkokauppa kaatui, kun väki rynnisti ostamaan vielä yhdet Ainot ja Reinot.

Lieksan tehtaalla yli 10 vuotta työskennellyt Satu Turunen kuvaili tuntojaan eräässä haastattelussa ”järkytyksen paikaksi”. Lakitoimiston juristi kommentoi asiaa toiveikkaasti toteamalla, että jatkaja etsitään ripeästi niin, että uusi yrittäjä pääsee hyppäämään liikkuvaan junaan. Vaan eivätpä asiat sitten menneetkään niin kuin Strömsössä.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA