Tuloveroista suurin osa menee kunnille.

ILMIÖ: Tuloveroista suurin osa kunnille

teollisuusliitto

Aikoinaan Irwin Goodman lauloi, että valtio ei osaa kuin verottaa. Todellisuudessa suurin osa suomalaisista maksaa palkkatuloistaan veroja lähinnä kunnille.

Tämä johtuu siitä, että KUNNAT PERIVÄT KAIKISTA ANSIOTULOISTA TASAVERON, kun taas VALTION VEROTUS ON PROGRESSIIVISTA. Toisin sanoen valtio verottaa kovapalkkaisempia enemmän kuin pienituloisia.

Vaikka kunnallisvero on tasavero, käytännössä sekin on hieman progressiivinen erilaisten verotuksessa hyväksyttävien vähennysten takia. Verohallinto tekee automaattisesti vuosituloihin PERUSVÄHENNYKSEN, mikä laskee kunnallisverotettavaa tuloa. Lisäksi vähennystä voi saada esimerkiksi matkakuluista.

Viime vuonna keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla (19,97) kunnallisveroa alettiin maksaa noin 15 625 euron vuosipalkasta, kertoo Veronmaksajain Keskusliitto. Tänä vuonna VALTIO JÄTTÄÄ VEROTTAMATTA, jos ansiotulot jäävät alle 18 600 euron. Periaatteessa on mahdollista, että henkilö ei maksa lainkaan tuloveroja. Käytännössä näin käy harvoin, koska monet Kelan tuet, kuten vuorottelukorvaus tai kuntoutusraha, ovat veronalaista tuloa.

On tärkeää huomata, että VEROJA EI LASKETA BRUTTOTULOISTA, vaan vasta vähennysten jälkeen lasketuista tuloista. Perusvähennyksen takia ne verotettavat tulot, joista kunnallisvero ja ansiotulovero valtiolle lasketaan, eroavat toisistaan.

Veronmaksajain Keskusliitto on laskenut esimerkkitapauksen, jossa kuvitteellinen henkilö maksoi 40 000 euron bruttotuloista kunnallisveroa 6 580 euroa ja valtiolle tuloveroa 2 077 euroa. Esimerkissä kunnallisvero oli 20 prosenttia.

Kun lasketaan kunnallisveron osuus bruttotuloista, saadaan lukemaksi 16,5 prosenttia ja valtiolle maksettavan veron osuudeksi 5,2 prosenttia.

Näin lasketut prosenttiosuudet ovat kiinnostavampia, kun mietitään, mikä on KANSALAISEN VEROASTE. Siihen lasketaan mukaan myös pakolliset vakuutusmaksut, pääomavero, hyödykeverot sekä muut verot ja maksut.

Yksittäisen kansalaisen voi olla vaikea laskea omaa veroastettaan eli verojen osuutta bruttotuloista, koska hänen pitäisi kerätä tietoa kaikista maksamistaan ARVONLISÄVEROISTA. Tilastojen perusteella keskituloisten veroaste on keskimäärin 32–45 prosenttia.

Veroastetta käytetään usein, kun vertaillaan eri maiden välistä verotusta. Tähän lukemaan lasketaan julkisten tahojen keräämien pakollisten verojen ja VEROLUONTEISTEN MAKSUJEN suhde bruttokansantuotteeseen.

Siinä vertailussa Suomi on usein kärkipäässä noin 42 prosentin veroasteella.

SUURITULOISIMPIEN VEROASTE LASKI

Progressiivisen verotuksen ideana on, että ne maksavat enemmän, joilla on siihen mahdollisuus. Talous&Yhteiskunta -lehdessä viime vuoden lopulla julkaistu tutkimus paljasti, että Suomen verotus ei kokonaisuudessaan ole täysin progressiivista.

Erikoistutkija Marja Riihelän ja emeritusprofessori Matti Tuomalan tutkimuksessa oli tarkasteltu keskimääräistä veroastetta tuloluokkien mukaan. Koko väestö oli jaettu kymmeneen osaan (desiiliin), jossa jokaisessa oli yhtä paljon ihmisiä.

Tutkimuksen mukaan kaikista rikkaimmilla kokonaisveroaste kääntyi laskuun. Tämä johtui pääasiassa suuremmista pääomatuloista, joita verotetaan tasaprosentilla.

Lisäksi kovatuloisin kymmenes jaettiin tarkemmin, mikä paljasti, että kaikista kovatuloisimpiin kuului 0,01 prosenttia väestöstä.

VEROVERTAILU EI KERRO TOIMEENTULOEROISTA

Eri tuloluokkien veroasteiden tarkastelu ei ole välttämättä paras tapa vertailla, ketkä hyötyvät tai kärsivät verotuksesta.

Pienituloiset esimerkiksi asuvat usein vuokralla, jolloin heidän asuinkustannuksensa nousevat jatkuvasti. Asuntovelalliset taas hyötyvät alhaisesta korkotasosta ja joissain tapauksissa myös asunnon arvonnoususta.

Pienituloisimmat myös joutuvat käyttämään suuremman osan tuloistaan ruokaan ja päivittäisiin tavaroihin, minkä takia heidän maksamansa hyödykeverojen määrä on suhteellisesti korkea.

Usein eri tuloluokkien suhteellista asemaa vertaillaan kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mukaan.

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP

5.5.2021