Murata valmis­taa Vantaalla antu­reita, joita käyte­tään esimer­kiksi autoissa ja sydä­men­tah­dis­ti­missa. Työn­te­ki­jät arvos­ta­vat vaih­te­le­via tehtä­viä sekä mahdol­li­suutta opis­kella ja edetä uralla.

23.4.2021

MURATA ELECTRONICS OY

PERUSTETTU 1991 nimellä VTI Tech­no­lo­gies. Osa Murata-konser­nia vuodesta 2012.
KOTIPAIKKA Vantaa
TUOTANTO Antu­rit, joita käyte­tään auto­teol­li­suu­dessa, terveys­tek­no­lo­giassa ja teol­li­suu­den sovelluksissa.
HENKILÖSTÖ 1 100, josta tuotan­nossa lähes 800.
LIIKEVAIHTO yli 169 milj. euroa (3/​2020 päät­ty­neellä tilikaudella)

Murata Elect­ro­nics Oy suun­nit­te­lee, kehit­tää ja valmis­taa Suomessa paten­toi­tuun tekno­lo­gi­aan perus­tu­via antu­reita, joilla mita­taan muun muassa kiih­ty­vyyttä, kallis­tusta, täri­nää ja painetta.

– Antu­reita on käytän­nössä kaik­kialla, missä on liikettä, toteaa pääluot­ta­mus­mies Jarkko Leppä­nen.

– Ja jos ei vielä ole, on se poten­ti­aa­li­nen käyt­tö­kohde, lisää työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Niko Kuusisto.

Antu­rien synnyt­tä­män tiedon pohjalta erilai­set lait­teet ja järjes­tel­mät voivat säädellä toimintaansa.

Mura­tan antu­reita käyte­tään esimer­kiksi henki­lö­au­toissa, rekoissa, leik­kuu­pui­mu­reissa, metsä­työ­ko­neissa, matkus­ta­ja­len­to­ko­neissa, silloissa, tunne­leissa, sairaa­la­sän­gyissä ja sydämentahdistimissa.

Yhtiö on maail­man johtava auto­teol­li­suu­den kiih­ty­vyys- ja kalte­vuusan­tu­rei­den valmis­taja. Antu­rei­den avulla auto esimer­kiksi korjaa kuljet­ta­jan ajovir­heitä ja helpot­taa mäkilähtöä.

Vantaalla Martin­laak­son teol­li­suusa­lu­eella toimiva Murata on myös johtava sydä­men­tah­dis­ti­mien liikean­tu­rei­den toimit­taja. Tervey­den­huol­lossa esimer­kiksi sänkyyn asen­ne­tut antu­rit voivat tunnis­taa, onko poti­las paikalla.

– Käyt­tö­koh­teet ovat niin vaati­via, että meillä valmis­tet­tu­jen tuot­tei­den pitää olla erit­täin laaduk­kaita ja toimin­ta­var­moja, Leppä­nen toteaa.

TYÖNTEKIJÄT ERI TAUSTOISTA

Mura­talla on henki­lös­töä noin 1 100, joista noin 70 prosent­tia työs­ken­te­lee tuotan­nossa. Työn­te­ki­jöi­den keski-ikä on vähän yli 30 vuotta. Ikähai­tari on 18-vuotiaista eläköityviin.

– Työ ei vaadi tiet­tyä ammat­ti­kou­lu­tusta. Meiltä löytyy alan­vaih­ta­jia ja koulusta suoraan tule­via, Kuusisto sanoo.

Taan­tu­ma­vuo­sien 2008 ja 2009 jälkeen yhtiön tuotanto kasvoi nopealla tahdilla. Kuusisto aloitti Mura­tan tuotan­nossa operaat­to­rin töissä heti armei­jan jälkeen vuonna 2011.

– Tulin pahim­massa sumassa. Omalla linjalla oli viisi ihmistä ja koke­nein oli puoli vuotta ollut talossa, Kuusisto muistelee.

Pereh­dy­tyk­sessä oli kiivaan kasvun aikaan puut­teita, joten työn­te­ki­jöi­den vaih­tu­vuus oli suurta.

– Koulut­ta­mi­nen piti opetella uudes­taan, Kuusisto kertoo.

Sittem­min koulut­ta­mi­seen on panos­tettu enem­män ja työn­te­ki­jöi­den vaih­tu­vuus on vähentynyt.

Vaih­tu­vuutta on pyritty hillit­se­mään myös lisää­mällä työteh­tä­vien kier­toa ja talon sisäi­siä etene­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Mura­talle on myös avattu opin­to­polku, jossa työnan­taja tukee työn ohessa suori­tet­ta­vaa ammatti- ja ammattikorkeakoulutusta.

– Opin­to­polku on omiaan paran­ta­maan uramah­dol­li­suuk­sia, Leppä­nen toteaa.

TUOTANTO PUHDASTILOISSA

Mura­tan tuotan­nossa tehdään töitä puhdas­ti­loissa, suoja­va­rus­teet päällä. Mikro­met­rien koko­luo­kassa liik­ku­vien tuot­tei­den rinnalla hius on valtava roska.

– Pöly­hiuk­ka­nen­kin on ongelma, Kuusisto toteaa.

Puhdas­ti­loissa työs­ken­tely jakaa mieli­pi­teitä työn­te­ki­jöi­den joukossa, mutta lähtö­koh­tai­sesti puhtaissa tiloissa työs­ken­tely on veto­voi­ma­te­kijä rekrytoinnissa.

Antu­rie­le­ment­tien valmis­tuk­sen lähtö­koh­tana ovat parin kämme­nen kokoi­set ohuet piikie­kot. Kiek­koja käsi­tel­lään lukui­sissa erilai­sissa työvai­heissa, joissa koneet proses­soi­vat kiek­koja kemi­kaa­lien ja kaasu­jen avulla. Kun halu­tut mikro­met­ri­set muodot on saavu­tettu, kiekot yhdistetään.

Kootusta kiekosta raja­taan yksit­täi­set antu­rie­le­men­tit, minkä jälkeen elemen­tit kulke­vat jälleen lukui­sien työvai­hei­den läpi.

Seuraa­vaksi antu­rie­le­men­tit kote­loi­daan ja yhdis­te­tään älymik­ro­pii­rei­hin. Tämän jälkeen antu­rit viimeis­tel­lään ja testa­taan. Lopuksi valmiit antu­rit paka­taan ja lähe­te­tään maail­malle lento­ko­neen kyydissä.

Valmis anturi voi olla sormen­pään kokoi­nen ja sen sisällä voi olla yksi tai useam­pia antu­rie­le­ment­tejä. Element­tien sisällä on puoles­taan milli­met­rin tuhan­ne­so­sissa mitat­ta­via raken­teita, kuten jousia.

Tuotan­to­pro­sessi piikie­kosta valmiiksi antu­riksi voi kestää esimer­kiksi kuukau­den ja sisäl­tää sata työvai­hetta omine koneineen.

TEHTÄVIEN KIERTO TUO MIELEKKYYTTÄ

Max Blom­qvist on työs­ken­nel­lyt Mura­tan tuotan­nossa operaat­to­rina vuodesta 2019.

Työhön kuuluu muun muassa tuot­tei­den siir­tä­mistä konei­den käsi­tel­tä­väksi, proses­sin tark­kai­lua ja laadunvarmistusta.

Tehtä­vät kier­tä­vät päivit­täin, jolloin yhtenä päivänä esimer­kiksi siir­re­tään tuot­teita pinset­tien avulla.

– Seuraa­vana päivänä sormet ovat hellänä, mutta katse­let­kin silloin mikros­koo­pin läpi, Blom­qvist antaa esimerkin.

Aiem­min hän on työs­ken­nel­lyt muun muassa myyn­ti­neu­vot­te­li­jana, timant­ti­po­raa­jana ja sähkömiehenä.

Mura­talla Blom­qvist laskee työn hyvien ja huono­jen puolien mene­vän suurin piir­tein tasan.

– Aiem­missa työpai­koissa on ollut enem­män ketu­tusta kuin onnis­tu­mi­sen riemua, Blom­qvist vertailee.

Blom­qvist toimii Länsi-Vantaan Metal­li­työ­väen ammat­tio­sasto 255:n puheen­joh­ta­jana. Työolo­jen paran­ta­mis­halu veti mukaan toimintaan.

– Olen huoman­nut, että asioi­hin voi vaikut­taa, jos on mukana ay-toimin­nassa, Blom­qvist sanoo.

HYVÄ NEUVOTTELUYHTEYS

Työeh­to­so­pi­muk­sen tulkinta ja paikal­li­nen sopi­mi­nen ovat suju­neet Mura­talla hyvin, arvioi pääluot­ta­mus­mies Leppänen.

– Meillä on kohtuul­li­sen hyvä neuvot­te­lu­yh­teys. Mikäli havai­taan poik­kea­mia, ne korja­taan, hän kertoo.

Leppä­nen koros­taa, että toimiva edun­val­vonta on yleensä yhdessä teke­mistä, ei kaupankäyntiä.

Järjes­täy­ty­mi­saste on taka­vuo­sina vaih­del­lut työpai­kalla. Tällä hetkellä järjes­täy­ty­neitä on noin 35 prosent­tia työntekijöistä.

Työn­te­ki­jöi­den vaih­tu­vuu­den vähen­tyessä myös järjes­täy­ty­mi­nen on ollut kasva­maan päin. Pääluot­ta­mus­mie­hen mukaan sekä työpai­kalla että ammat­tio­sas­tossa on ollut menossa sukupolvenvaihdos.

Vuonna 2018 Mura­talla aloit­ta­nut Leppä­nen on työs­ken­nel­lyt aiem­min muun muassa pape­ri­teh­taalla, kirja­pai­nossa sekä rakennusalalla.

Aiem­mal­la­kin työural­laan luot­ta­mus­teh­tä­vissä toimi­nut Leppä­nen valit­tiin pääluot­ta­mus­mie­heksi tämän vuoden alusta alkaen. Mura­talla hän on toimi­nut myös työsuo­je­lua­sia­mie­henä ja työsuojeluvaravaltuutettuna.

– Joka päivä on ollut opet­ta­vai­nen ja joka päivä ollut kiva tulla töihin, Leppä­nen sanoo.

KEMIKAALIEN JA ASENTOJEN KANSSA TARKKANA

Mura­talla työs­tet­tä­vät tuot­teet ovat mitta­kaa­val­taan pieniä, mutta monet työsuo­je­lul­li­set seikat ovat samoja kuin perin­tei­sem­mässä teollisuudessa.

– Suurim­mat työl­lis­tä­jät työsuo­je­lun kehit­tä­mi­sen kannalta ovat kemi­kaa­lit sekä ergo­no­mi­set työs­ken­te­ly­asen­not, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Kuusisto toteaa.

Hän on toimi­nut aiem­min myös luottamusmiehenä.

– Yhteis­työ on suju­nut hyvin työnan­ta­jan kanssa. Ollaan kohtuul­li­sen avoi­mia kehi­tys­työlle, Kuusisto kertoo.

Hän pohtii, että työsuo­je­lussa palkit­se­vinta on, kun saadaan ennalta estet­tyä tapa­turma tai konflikti. Ihmis­ten väli­sissä suhteissa ja käytök­sessä olevien ongel­mien selvit­tely puoles­taan on tehtä­vän kuor­mit­tava puoli.

Kuusisto sanoo, että työyh­teisö on ollut tärkein seikka, mikä on pitä­nyt saman työnan­ta­jan leivissä. Myös tehtä­vän vaih­te­le­vuus on plussaa.

– Kymme­nen vuotta olen ollut täällä töissä ja edel­leen opin uutta, Kuusisto sanoo.

Koro­na­pan­de­mia näkyi viime vuonna Mura­tan tuot­tei­den kysyn­nän laskuna. Lomau­tuk­sia on ollut, mutta osa ilmoi­te­tuista lomau­tuk­sista jätet­tiin toteut­ta­matta vuoden lopulla virkis­ty­neen kysyn­nän ansiosta.

Koro­na­tar­tun­noilta on Mura­talla pääosin sääs­tytty. Yksit­täi­nen tapaus on tullut tietoon, mutta virus ei pääs­syt leviä­mään laajem­min henkilöstöön.

– Maski­pakko tuli loppusyk­systä ja suosi­tus monta kuukautta aiem­min, Kuusisto kertoo.

OPINTOPOLKU TYÖN OHESSA

Sanna Nieto Pinzon on työs­ken­nel­lyt Mura­talla alue­vas­taa­vana vuodesta 2018.

– Työpäi­vän tehtä­viin kuuluu seurata oman tiimin toimin­taa sekä tuot­tei­den läpi­kul­kua linjas­tolla, tart­tua ongel­ma­ti­lan­tei­siin ja kehit­tää toimin­taa, Nieto Pinzon kertoo.

Alue­vas­taa­vana hän toimii esimie­hen oikeana kätenä sekä operaat­to­rei­den tukena päivit­täi­sessä työssä. Myös tiedon­vä­li­tys on osa työnkuvaa.

– Suori­tan satun­nai­sesti proses­sia työn­te­ki­jöi­den kanssa, mutta pääosin työni on päätetyöskentelyä.

Ennen Mura­talle tuloa hän työs­ken­teli kymme­nen vuotta ravin­tola-alalla muun muassa vuoropäällikkönä.

Nyky­pes­tistä Nieto Pinzon sai vinkin Mura­talla töissä olleelta ystä­väl­tään. Alan­vaihto ei ole kadut­ta­nut, sillä työteh­tä­vät ovat vastuul­li­sia ja sosi­aa­li­sia. Myös työyh­teisö miellyttää.

Hän tart­tui Mura­tan tarjoa­maan opin­to­pol­kuun vuoden 2019 lopulla. Työn ohessa suori­te­tut tieto­lii­ken­ne­tek­nii­kan ammat­tio­pin­not valmis­tu­vat näillä näky­min kulu­van vuoden aikana.

– Sähkö­alan opin­not tuke­vat nykyistä työteh­tä­vääni moni­puo­li­sesti, Nieto Pinzon sanoo.

Työn ja opis­ke­lun yhdis­tä­mi­nen on suju­nut kevyesti. Opis­ke­lun kannus­ti­mena on urake­hi­tyk­sen mahdol­li­suu­den lisäksi Mura­tan tarjoama rahal­li­nen palk­kio valmistuville.

Nieto Pinzon kertoo, että pidem­män ajan suun­ni­tel­missa ovat ammattikorkeakouluopinnot.

TYÖPORUKKA TUKEE TOISIAAN

Kenneth Kourula työs­ken­te­lee Mura­talla huolto-operaat­to­rina. Työteh­tä­viin kuuluu muun muassa kaasu­pe­su­rien puhdis­tuk­set, huol­lot, mittauk­set ja kalibroinnit.

– Teen myös kehi­tys­työtä kaasu­pe­su­rei­den puolelle. Vahin­gossa olen ominut sitä itselle, Kourula naurahtaa.

Hän on työs­ken­nel­lyt Mura­talla vuodesta 2011 lähtien, eli Kourula lukeu­tuu Mura­tan koke­nee­seen kaar­tiin. Myös hän sai vinkin avoi­mista töistä Mura­tan leivissä olleelta ystävältä.

Huolto-operaat­to­rin pitää tuntea satoja lait­teita, joten tieto­jen ja taito­jen kart­tu­mi­nen ei tapahdu hetkessä. Ennen nykyistä tehtä­vää hän työs­ken­teli operaat­to­rina, koulut­ta­jana ja ohjausvastaavana.

– On mahdol­li­suuk­sia edetä uralla. Se on pitä­nyt mielen­kiin­non yllä tosi hyvin, Kourula sanoo ja kertoo, että seuraa­vaksi suun­ni­tel­missa on saada tekni­kon titteli.

Työssä viih­ty­mi­sestä pisteitä saavat myös kollegat.

– Osataan auttaa ja tukea toisiamme, Kourula sanoo.

LAATUA TÄRKEISIIN TUOTTEISIIN

Mira Junt­tila työs­ken­te­lee Mura­talla koulut­ta­jana. Tehtä­vän ytimessä ovat työn­te­ki­jöi­den osaa­mi­sen yllä­pito sekä laadun varmistaminen.

Osaa­mista pide­tään yllä audi­toin­neilla, joihin kuuluu sähköi­nen tentti sekä katsaus työpis­teelle, jossa operaat­tori näyt­tää miten tekee työn ja koulut­taja kysyy tarken­ta­via kysymyksiä.

– Tekee itsel­leen palve­luk­sen, kun puut­tuu ongel­ma­koh­tiin. Ei tarvitse palata niihin virheen muodossa, Junt­tila toteaa.

Laatua varmis­te­taan muun muassa työpis­teitä paran­ta­malla sekä ohjeita kehit­tä­mällä ja sana­muo­toja selkeyttämällä.

– Pienellä asialla voidaan vaikut­taa monen ihmi­sen työhön, Junt­tila sanoo.

Merko­no­mi­kou­lu­tuk­sen suorit­ta­nut Junt­tila on työs­ken­nel­lyt aiem­min kaupassa ja pankissa.

– Asia­kas­pal­ve­lu­taus­tasta on hyötyä täälläkin.

Hän aloitti Mura­talla 2016 operaat­to­rina kiek­ko­val­mis­tuk­sessa. Vuoro­pe­reh­dyt­tä­jän tehtä­vien kautta hän siir­tyi päätoi­mi­seksi koulut­ta­jaksi ja on viih­ty­nyt hyvin.

– Työ pitää mielen virit­ty­neenä. Yksi­kään päivä ei ole ollut saman­lai­nen, Junt­tila sanoo.

Kehi­tys­työstä massatuotantoon

Japa­ni­lai­seen Murata-konser­niin kuulu­van Murata Elect­ro­nic­sin histo­ria alkaa vuodesta 1991, jolloin mitta­lai­tey­ri­tys Vaisala Oyj:stä irro­tet­tiin tuote­ke­hi­ty­syk­sikkö VTI Tech­no­lo­gies ‑yhtiöksi.

Alkuun toiminta oli pääosin autoa­lan antu­rien tuote­ke­hi­tystä, mutta sittem­min skaala on laajentunut.

2000-luvun puolella toiminta laajeni antu­rien massa­tuo­tan­toon vuonna 1998 valmis­tu­neen tehtaan ansiosta. Tuotanto on kasva­nut myös vuosina 2005 ja 2019 valmis­tu­nei­den tehdas­laa­jen­nus­ten myötä.

Nykyi­sin Murata valmis­taa Vantaan tehtaalla yli 75 miljoo­naa antu­rie­le­ment­tiä vuodessa.

Japa­ni­lai­nen elekt­ro­niik­ka­kom­po­nent­tien valmis­taja Murata Manu­fac­tu­ring osti yrityk­sen vuonna 2012, jolloin nimi muut­tui Murata Elect­ro­nics Oy:ksi.

Murata-konser­nilla on maail­man­laa­jui­sesti henki­lös­töä 74 000 ja liike­vaihto oli 12,4 miljar­dia euroa vuonna 2019.

Auto­no­mi­nen ajami­nen keihäänkärkenä

– Pitkän tähtäi­men visio on, että mahdol­lis­te­taan turval­li­nen auto­no­mi­nen ajami­nen, kertoo Murata Elect­ro­nic­sin toimi­tus­joh­taja Tomy Runne.

Auto­no­mi­nen ajami­nen tarkoit­taa tekno­lo­gian avulla itsek­seen liik­ku­via ja ympä­ris­töön reagoi­via ajoneu­voja. Auto­no­mi­set ajoneu­vot tarvit­se­vat tark­koja liik­kee­seen liit­ty­viä mittaus­tie­toja, joita Mura­tan antu­rit tuottavat.

Hän arvioi, että auto­no­mi­set ajoneu­vot tule­vat kulut­ta­jien käyt­töön kymme­nen vuoden kuluessa. Kehi­tys­työ on siis kiivaassa vaiheessa, ja uutta tutki­mus­tie­toa saadaan jatkuvasti.

– Meillä on tärkeä rooli jälleen kerran, kun uusia appli­kaa­tioita ollaan kehit­tä­mässä, Runne kertoo yhteis­työstä asiak­kai­den kanssa.

Hän muis­tut­taa, että Murata tekee kehi­tys­työtä jatku­vasti myös terveys­tek­no­lo­gioissa ja teol­li­suu­den sovel­luk­sissa. Samalla tavoit­teena on säilyt­tää kärki­paikka auto­jen anturiteknologioissa.

– Auto­no­mi­nen ajami­nen on keihään­kärki, Runne toteaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT ANNIKA RAUHALA ja MURATA