Murata valmistaa Vantaalla antureita, joita käyte­tään esimer­kiksi autoissa ja sydämen­tah­dis­ti­missa. Työnte­kijät arvos­tavat vaihte­levia tehtäviä sekä mahdol­li­suutta opiskella ja edetä uralla.

23.4.2021

MURATA ELECTRONICS OY

PERUSTETTU 1991 nimellä VTI Techno­lo­gies. Osa Murata-konsernia vuodesta 2012.
KOTIPAIKKA Vantaa
TUOTANTO Anturit, joita käyte­tään autoteol­li­suu­dessa, terveys­tek­no­lo­giassa ja teolli­suuden sovelluksissa.
HENKILÖSTÖ 1 100, josta tuotan­nossa lähes 800.
LIIKEVAIHTO yli 169 milj. euroa (3/​2020 päätty­neellä tilikaudella)

Murata Elect­ro­nics Oy suunnit­telee, kehittää ja valmistaa Suomessa paten­toi­tuun tekno­lo­giaan perus­tuvia antureita, joilla mitataan muun muassa kiihty­vyyttä, kallis­tusta, tärinää ja painetta.

– Antureita on käytän­nössä kaikkialla, missä on liikettä, toteaa pääluot­ta­mus­mies Jarkko Leppänen.

– Ja jos ei vielä ole, on se poten­ti­aa­linen käyttö­kohde, lisää työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Niko Kuusisto.

Anturien synnyt­tämän tiedon pohjalta erilaiset laitteet ja järjes­telmät voivat säädellä toimintaansa.

Muratan antureita käyte­tään esimer­kiksi henki­lö­au­toissa, rekoissa, leikkuu­pui­mu­reissa, metsä­työ­ko­neissa, matkus­ta­ja­len­to­ko­neissa, silloissa, tunne­leissa, sairaa­la­sän­gyissä ja sydämentahdistimissa.

Yhtiö on maailman johtava autoteol­li­suuden kiihty­vyys- ja kalte­vuusan­tu­reiden valmis­taja. Antureiden avulla auto esimer­kiksi korjaa kuljet­tajan ajovir­heitä ja helpottaa mäkilähtöä.

Vantaalla Martin­laakson teolli­suusa­lu­eella toimiva Murata on myös johtava sydämen­tah­dis­ti­mien liikean­tu­reiden toimit­taja. Tervey­den­huol­lossa esimer­kiksi sänkyyn asennetut anturit voivat tunnistaa, onko potilas paikalla.

– Käyttö­koh­teet ovat niin vaativia, että meillä valmis­tet­tujen tuotteiden pitää olla erittäin laaduk­kaita ja toimin­ta­var­moja, Leppänen toteaa.

TYÖNTEKIJÄT ERI TAUSTOISTA

Muratalla on henki­löstöä noin 1 100, joista noin 70 prosenttia työsken­telee tuotan­nossa. Työnte­ki­jöiden keski-ikä on vähän yli 30 vuotta. Ikähai­tari on 18-vuotiaista eläköityviin.

– Työ ei vaadi tiettyä ammat­ti­kou­lu­tusta. Meiltä löytyy alanvaih­tajia ja koulusta suoraan tulevia, Kuusisto sanoo.

Taantu­ma­vuo­sien 2008 ja 2009 jälkeen yhtiön tuotanto kasvoi nopealla tahdilla. Kuusisto aloitti Muratan tuotan­nossa operaat­torin töissä heti armeijan jälkeen vuonna 2011.

– Tulin pahim­massa sumassa. Omalla linjalla oli viisi ihmistä ja kokenein oli puoli vuotta ollut talossa, Kuusisto muistelee.

Pereh­dy­tyk­sessä oli kiivaan kasvun aikaan puutteita, joten työnte­ki­jöiden vaihtu­vuus oli suurta.

– Koulut­ta­minen piti opetella uudes­taan, Kuusisto kertoo.

Sittemmin koulut­ta­mi­seen on panos­tettu enemmän ja työnte­ki­jöiden vaihtu­vuus on vähentynyt.

Vaihtu­vuutta on pyritty hillit­se­mään myös lisää­mällä työteh­tä­vien kiertoa ja talon sisäisiä etene­mis­mah­dol­li­suuksia. Muratalle on myös avattu opinto­polku, jossa työnan­taja tukee työn ohessa suori­tet­tavaa ammatti- ja ammattikorkeakoulutusta.

– Opinto­polku on omiaan paran­ta­maan uramah­dol­li­suuksia, Leppänen toteaa.

TUOTANTO PUHDASTILOISSA

Muratan tuotan­nossa tehdään töitä puhdas­ti­loissa, suoja­va­rus­teet päällä. Mikro­met­rien kokoluo­kassa liikku­vien tuotteiden rinnalla hius on valtava roska.

– Pölyhiuk­ka­nenkin on ongelma, Kuusisto toteaa.

Puhdas­ti­loissa työsken­tely jakaa mieli­pi­teitä työnte­ki­jöiden joukossa, mutta lähtö­koh­tai­sesti puhtaissa tiloissa työsken­tely on vetovoi­ma­te­kijä rekrytoinnissa.

Anturie­le­ment­tien valmis­tuksen lähtö­koh­tana ovat parin kämmenen kokoiset ohuet piikiekot. Kiekkoja käsitel­lään lukui­sissa erilai­sissa työvai­heissa, joissa koneet proses­soivat kiekkoja kemikaa­lien ja kaasujen avulla. Kun halutut mikro­met­riset muodot on saavu­tettu, kiekot yhdistetään.

Kootusta kiekosta rajataan yksit­täiset anturie­le­mentit, minkä jälkeen elementit kulkevat jälleen lukui­sien työvai­heiden läpi.

Seuraa­vaksi anturie­le­mentit koteloi­daan ja yhdis­te­tään älymik­ro­pii­reihin. Tämän jälkeen anturit viimeis­tel­lään ja testa­taan. Lopuksi valmiit anturit pakataan ja lähete­tään maail­malle lento­ko­neen kyydissä.

Valmis anturi voi olla sormen­pään kokoinen ja sen sisällä voi olla yksi tai useampia anturie­le­ment­tejä. Element­tien sisällä on puoles­taan milli­metrin tuhan­ne­so­sissa mitat­tavia raken­teita, kuten jousia.

Tuotan­to­pro­sessi piikie­kosta valmiiksi anturiksi voi kestää esimer­kiksi kuukauden ja sisältää sata työvai­hetta omine koneineen.

TEHTÄVIEN KIERTO TUO MIELEKKYYTTÄ

Max Blomqvist on työsken­nellyt Muratan tuotan­nossa operaat­to­rina vuodesta 2019.

Työhön kuuluu muun muassa tuotteiden siirtä­mistä koneiden käsitel­tä­väksi, prosessin tarkkailua ja laadunvarmistusta.

Tehtävät kiertävät päivit­täin, jolloin yhtenä päivänä esimer­kiksi siirre­tään tuotteita pinset­tien avulla.

– Seuraa­vana päivänä sormet ovat hellänä, mutta katse­letkin silloin mikros­koopin läpi, Blomqvist antaa esimerkin.

Aiemmin hän on työsken­nellyt muun muassa myynti­neu­vot­te­li­jana, timant­ti­po­raa­jana ja sähkömiehenä.

Muratalla Blomqvist laskee työn hyvien ja huonojen puolien menevän suurin piirtein tasan.

– Aiemmissa työpai­koissa on ollut enemmän ketutusta kuin onnis­tu­misen riemua, Blomqvist vertailee.

Blomqvist toimii Länsi-Vantaan Metal­li­työ­väen ammat­tio­sasto 255:n puheen­joh­ta­jana. Työolojen paran­ta­mis­halu veti mukaan toimintaan.

– Olen huomannut, että asioihin voi vaikuttaa, jos on mukana ay-toimin­nassa, Blomqvist sanoo.

HYVÄ NEUVOTTELUYHTEYS

Työeh­to­so­pi­muksen tulkinta ja paikal­linen sopiminen ovat sujuneet Muratalla hyvin, arvioi pääluot­ta­mus­mies Leppänen.

– Meillä on kohtuul­lisen hyvä neuvot­te­lu­yh­teys. Mikäli havai­taan poikkeamia, ne korja­taan, hän kertoo.

Leppänen korostaa, että toimiva edunval­vonta on yleensä yhdessä tekemistä, ei kaupankäyntiä.

Järjes­täy­ty­mi­saste on takavuo­sina vaihdellut työpai­kalla. Tällä hetkellä järjes­täy­ty­neitä on noin 35 prosenttia työntekijöistä.

Työnte­ki­jöiden vaihtu­vuuden vähen­tyessä myös järjes­täy­ty­minen on ollut kasva­maan päin. Pääluot­ta­mus­miehen mukaan sekä työpai­kalla että ammat­tio­sas­tossa on ollut menossa sukupolvenvaihdos.

Vuonna 2018 Muratalla aloit­tanut Leppänen on työsken­nellyt aiemmin muun muassa paperi­teh­taalla, kirja­pai­nossa sekä rakennusalalla.

Aiemmal­lakin työural­laan luotta­mus­teh­tä­vissä toiminut Leppänen valit­tiin pääluot­ta­mus­mie­heksi tämän vuoden alusta alkaen. Muratalla hän on toiminut myös työsuo­je­lua­sia­mie­henä ja työsuojeluvaravaltuutettuna.

– Joka päivä on ollut opetta­vainen ja joka päivä ollut kiva tulla töihin, Leppänen sanoo.

KEMIKAALIEN JA ASENTOJEN KANSSA TARKKANA

Muratalla työstet­tävät tuotteet ovat mitta­kaa­val­taan pieniä, mutta monet työsuo­je­lul­liset seikat ovat samoja kuin perin­tei­sem­mässä teollisuudessa.

– Suurimmat työllis­täjät työsuo­jelun kehit­tä­misen kannalta ovat kemikaalit sekä ergono­miset työsken­te­ly­asennot, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Kuusisto toteaa.

Hän on toiminut aiemmin myös luottamusmiehenä.

– Yhteistyö on sujunut hyvin työnan­tajan kanssa. Ollaan kohtuul­lisen avoimia kehitys­työlle, Kuusisto kertoo.

Hän pohtii, että työsuo­je­lussa palkit­se­vinta on, kun saadaan ennalta estettyä tapaturma tai konflikti. Ihmisten välisissä suhteissa ja käytök­sessä olevien ongel­mien selvit­tely puoles­taan on tehtävän kuormit­tava puoli.

Kuusisto sanoo, että työyh­teisö on ollut tärkein seikka, mikä on pitänyt saman työnan­tajan leivissä. Myös tehtävän vaihte­le­vuus on plussaa.

– Kymmenen vuotta olen ollut täällä töissä ja edelleen opin uutta, Kuusisto sanoo.

Korona­pan­demia näkyi viime vuonna Muratan tuotteiden kysynnän laskuna. Lomau­tuksia on ollut, mutta osa ilmoi­te­tuista lomau­tuk­sista jätet­tiin toteut­ta­matta vuoden lopulla virkis­ty­neen kysynnän ansiosta.

Korona­tar­tun­noilta on Muratalla pääosin säästytty. Yksit­täinen tapaus on tullut tietoon, mutta virus ei päässyt leviä­mään laajemmin henkilöstöön.

– Maski­pakko tuli loppusyk­systä ja suositus monta kuukautta aiemmin, Kuusisto kertoo.

OPINTOPOLKU TYÖN OHESSA

Sanna Nieto Pinzon on työsken­nellyt Muratalla aluevas­taa­vana vuodesta 2018.

– Työpäivän tehtä­viin kuuluu seurata oman tiimin toimintaa sekä tuotteiden läpikulkua linjas­tolla, tarttua ongel­ma­ti­lan­tei­siin ja kehittää toimintaa, Nieto Pinzon kertoo.

Aluevas­taa­vana hän toimii esimiehen oikeana kätenä sekä operaat­to­reiden tukena päivit­täi­sessä työssä. Myös tiedon­vä­litys on osa työnkuvaa.

– Suoritan satun­nai­sesti prosessia työnte­ki­jöiden kanssa, mutta pääosin työni on päätetyöskentelyä.

Ennen Muratalle tuloa hän työsken­teli kymmenen vuotta ravin­tola-alalla muun muassa vuoropäällikkönä.

Nykypes­tistä Nieto Pinzon sai vinkin Muratalla töissä olleelta ystäväl­tään. Alanvaihto ei ole kadut­tanut, sillä työteh­tävät ovat vastuul­lisia ja sosiaa­lisia. Myös työyh­teisö miellyttää.

Hän tarttui Muratan tarjoa­maan opinto­pol­kuun vuoden 2019 lopulla. Työn ohessa suori­tetut tieto­lii­ken­ne­tek­niikan ammat­tio­pinnot valmis­tuvat näillä näkymin kuluvan vuoden aikana.

– Sähkö­alan opinnot tukevat nykyistä työteh­tä­vääni monipuo­li­sesti, Nieto Pinzon sanoo.

Työn ja opiskelun yhdis­tä­minen on sujunut kevyesti. Opiskelun kannus­ti­mena on urake­hi­tyksen mahdol­li­suuden lisäksi Muratan tarjoama rahal­linen palkkio valmistuville.

Nieto Pinzon kertoo, että pidemmän ajan suunni­tel­missa ovat ammattikorkeakouluopinnot.

TYÖPORUKKA TUKEE TOISIAAN

Kenneth Kourula työsken­telee Muratalla huolto-operaat­to­rina. Työteh­tä­viin kuuluu muun muassa kaasu­pe­su­rien puhdis­tukset, huollot, mittaukset ja kalibroinnit.

– Teen myös kehitys­työtä kaasu­pe­su­reiden puolelle. Vahin­gossa olen ominut sitä itselle, Kourula naurahtaa.

Hän on työsken­nellyt Muratalla vuodesta 2011 lähtien, eli Kourula lukeutuu Muratan kokenee­seen kaartiin. Myös hän sai vinkin avoimista töistä Muratan leivissä olleelta ystävältä.

Huolto-operaat­torin pitää tuntea satoja laitteita, joten tietojen ja taitojen karttu­minen ei tapahdu hetkessä. Ennen nykyistä tehtävää hän työsken­teli operaat­to­rina, koulut­ta­jana ja ohjausvastaavana.

– On mahdol­li­suuksia edetä uralla. Se on pitänyt mielen­kiinnon yllä tosi hyvin, Kourula sanoo ja kertoo, että seuraa­vaksi suunni­tel­missa on saada teknikon titteli.

Työssä viihty­mi­sestä pisteitä saavat myös kollegat.

– Osataan auttaa ja tukea toisiamme, Kourula sanoo.

LAATUA TÄRKEISIIN TUOTTEISIIN

Mira Junttila työsken­telee Muratalla koulut­ta­jana. Tehtävän ytimessä ovat työnte­ki­jöiden osaamisen ylläpito sekä laadun varmistaminen.

Osaamista pidetään yllä auditoin­neilla, joihin kuuluu sähköinen tentti sekä katsaus työpis­teelle, jossa operaat­tori näyttää miten tekee työn ja koulut­taja kysyy tarken­tavia kysymyksiä.

– Tekee itsel­leen palve­luksen, kun puuttuu ongel­ma­koh­tiin. Ei tarvitse palata niihin virheen muodossa, Junttila toteaa.

Laatua varmis­te­taan muun muassa työpis­teitä paran­ta­malla sekä ohjeita kehit­tä­mällä ja sanamuo­toja selkeyttämällä.

– Pienellä asialla voidaan vaikuttaa monen ihmisen työhön, Junttila sanoo.

Merko­no­mi­kou­lu­tuksen suorit­tanut Junttila on työsken­nellyt aiemmin kaupassa ja pankissa.

– Asiakas­pal­ve­lu­taus­tasta on hyötyä täälläkin.

Hän aloitti Muratalla 2016 operaat­to­rina kiekko­val­mis­tuk­sessa. Vuoro­pe­reh­dyt­täjän tehtä­vien kautta hän siirtyi päätoi­mi­seksi koulut­ta­jaksi ja on viihtynyt hyvin.

– Työ pitää mielen virit­ty­neenä. Yksikään päivä ei ole ollut saman­lainen, Junttila sanoo.

Kehitys­työstä massatuotantoon

Japani­lai­seen Murata-konser­niin kuuluvan Murata Elect­ro­nicsin historia alkaa vuodesta 1991, jolloin mitta­lai­tey­ritys Vaisala Oyj:stä irrotet­tiin tuote­ke­hi­ty­syk­sikkö VTI Techno­lo­gies ‑yhtiöksi.

Alkuun toiminta oli pääosin autoalan anturien tuote­ke­hi­tystä, mutta sittemmin skaala on laajentunut.

2000-luvun puolella toiminta laajeni anturien massa­tuo­tan­toon vuonna 1998 valmis­tu­neen tehtaan ansiosta. Tuotanto on kasvanut myös vuosina 2005 ja 2019 valmis­tu­neiden tehdas­laa­jen­nusten myötä.

Nykyisin Murata valmistaa Vantaan tehtaalla yli 75 miljoonaa anturie­le­menttiä vuodessa.

Japani­lainen elekt­ro­niik­ka­kom­po­nent­tien valmis­taja Murata Manufac­tu­ring osti yrityksen vuonna 2012, jolloin nimi muuttui Murata Elect­ro­nics Oy:ksi.

Murata-konser­nilla on maail­man­laa­jui­sesti henki­löstöä 74 000 ja liike­vaihto oli 12,4 miljardia euroa vuonna 2019.

Autono­minen ajaminen keihäänkärkenä

– Pitkän tähtäimen visio on, että mahdol­lis­te­taan turval­linen autono­minen ajaminen, kertoo Murata Elect­ro­nicsin toimi­tus­joh­taja Tomy Runne.

Autono­minen ajaminen tarkoittaa tekno­lo­gian avulla itsek­seen liikkuvia ja ympäris­töön reagoivia ajoneu­voja. Autono­miset ajoneuvot tarvit­sevat tarkkoja liikkee­seen liittyviä mittaus­tie­toja, joita Muratan anturit tuottavat.

Hän arvioi, että autono­miset ajoneuvot tulevat kulut­ta­jien käyttöön kymmenen vuoden kuluessa. Kehitystyö on siis kiivaassa vaiheessa, ja uutta tutki­mus­tietoa saadaan jatkuvasti.

– Meillä on tärkeä rooli jälleen kerran, kun uusia appli­kaa­tioita ollaan kehit­tä­mässä, Runne kertoo yhteis­työstä asiak­kaiden kanssa.

Hän muistuttaa, että Murata tekee kehitys­työtä jatku­vasti myös terveys­tek­no­lo­gioissa ja teolli­suuden sovel­luk­sissa. Samalla tavoit­teena on säilyttää kärki­paikka autojen anturiteknologioissa.

– Autono­minen ajaminen on keihään­kärki, Runne toteaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT ANNIKA RAUHALA ja MURATA