KORONAKRIISI: Teollisuudessa selvitty pelättyä paremmin

Koronakriisin aikaa on eletty jo yli vuosi. Teollisuusliiton sektorijohtajat kertovat, miten kriisi on vaikuttanut eri sopimusaloilla.

16.4.2021

TEKNOLOGIASEKTORIN JYRKI VIRTANEN: ”MAAILMA EI PYSÄHTYNYT”

– Talouden rattaat pyörivät. Työntekijätehtävissä olevat käyvät tavanomaisesti töissä. Ei maailma pysähtynyt, vaikka koronan keskellä eletäänkin. Ja jotain on tehty oikeinkin. Ajatellaan nyt vaikka sitä, että Uudenkaupungin autotehdas palkkaa taas 1 000 uutta työntekijää, Jyrki Virtanen kuvailee.

Virtanen sanoo, että vuosi sitten tehdyt ennusteet lomautuksista ja irtisanomisista osoittautuivat pääosin oikeiksi. Mutta loppusyksyllä tapahtui käänne.

– Sektorin työtilanne on nyt yllättävänkin hyvä. Yrityksistä kuuluu sellaisia uutisia, että tilauksia on erittäinkin runsaasti.

Virtanen painottaa, että hyvä tilanne ei tietenkään kata kaikkia yrityksiä. Mutta sektorilla ovat koronasta hyötyneet erityisesti ne yritykset, jotka valmistavat tuotteita kotimarkkinoille ja koteihin.

– Koteja laitetaan kuntoon. Tehdään remonttia, kun ei matkusteta, Virtanen toteaa ja nostaa esimerkiksi mökkikaupoista ja kodinkorjausbuumista hyötyneen, kiukaita myyvän Harvian.

Teknologiasektorille saapuvat koronakysymykset käsittelevät nyt ennen kaikkea sitä, miten saadaan selvyys karanteeniohjeisiin ja miten sovelletaan maskinkäyttömääräyksiä.

Vuosi sitten liittojen välillä sovittiin mahdollisuudesta käydä lomautusneuvotteluja nopeutetulla aikataululla. Virtasen mielestä tuolloin työpaikoilla käytiin joskus neuvotteluja ”varastoon”, vaikka varsinaista perustetta ei lomautuksille ollutkaan. Väliaikaiset muutokset nopeutetuista neuvotteluista olivat voimassa vuoden 2020 loppuun. Nyt tarvetta poikkeusmenettelylle ei enää ole.

KEMIAN SEKTORIN TONI LAIHO: ”PUOLET YRITYKSISTÄ ARVIOI LIIKEVAIHDON LASKEVAN”

Koronapandemia jakoi kemianteollisuuden yritykset jo alkuvaiheissaan kolmeen ryhmään; menestyjiin, toimintaa jotakuinkin ennallaan jatkaviin ja vaikeuksia kohdanneisiin. Toni Laihon mukaan jaottelu on vuoden jatkuneen koronajakson jälkeen ennallaan.

– Kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi tilanteensa tällä hetkellä hyväksi tai normaaliksi. Kolmasosa arvioi tilanteensa huonoksi.

– Yleiskuvaa voidaan muodostaa myös siitä näkökulmasta, että noin puolet yrityksistä arvioi liikevaihtonsa laskevan. Sitten on joukko yrityksiä, jotka arvioivat liikevaihtonsa pysyvän ennallaan ja pienempi joukko yrityksiä, joilla tilauskannat ja tuotannon määrätkin ovat kasvussa, Laiho tiivistää.

Koronapandemia on aiheuttanut yrityksissä runsaasti erilaisia sopeuttamistoimenpiteitä. Laihon mukaan yhteistoiminta on sujunut pääsääntöisesti hyvin.

– Yrityksissä on tehty fiksuja ratkaisuja esimerkiksi työntekijöiden vuoro- ja kulkujärjestelmissä. Myös lomautuksia on osattu käyttää asiallisesti. Olemme pitäneet jatkuvasti yhteyttä työnantajia edustavaan Kemianteollisuuteen ja antaneet esimerkiksi yhteisiä suosituksia, joista voi mainita maskien käyttämisen työpaikoilla.

– Kun kokonaisuutta tarkastelee, niin onhan siellä joitain ylilyöntejäkin, mutta ei tavallista enempää. Niitä tapahtuu puolin ja toisin normaaliaikoinakin.

Laiho nostaa rokotekattavuuden ja rokotusten aikataulun keskeiseksi tekijäksi yritysten pärjäämisessä tästä eteenpäin.

– Mitä vikkelämmin työntekijät pystytään rokottamaan koronaa vastaan, sitä nopeammin yritykset voivat siirtyä kohti normaalia toimintaa. Yritysten arvion mukaan kuluvan vuoden loppu olisi rokotekattavuuden saavuttamisen kannalta selvästi huonompi vaihtoehto kuin ensi heinäkuu.

– Ei tästä yritysten ja työllisyyden kannalta katsottuna kuitenkaan pelkillä rokotuksilla selviydytä. Pandemia on voitettu vasta, kun sen kielteiset globaalit vaikutukset yrityksille ovat päättyneet. Uusille yritystuille on tarve olemassa, Laiho toteaa.

PUUTUOTESEKTORIN JYRKI ALAPARTANEN: ”HYVIN SELVITTY SUHTEESSA ENNUSTEISIIN”

Puutuotesektori on selviytynyt koronakriisistä kohtuullisen hyvin, kertoo Jyrki Alapartanen. Pandemia ei ole iskenyt Suomen talouteen niin kovalla voimalla kuin moneen muuhun Euroopan maahan tai maailmanlaajuisestikin.

– Tästä on selvitty yllättävänkin hyvin suhteessa ennusteisiin ja pelkoihin. Jos jostakin pitää olla tässä kriisissä tyytyväinen, niin työllisyydestä, se on pysynyt kohtuullisen hyvänä, Alapartanen sanoo.

– Mitään isoa konkurssiaaltoa ei ole tullut tai ole näkyvillä. Tietysti niissä yrityksissä, jotka ovat selvinneet tämän vuoden huonosti, saattaa olla vaikeuksia jatkossakin.

Teknologiasektorin tapaan myös puutuotesektorin puusepänteollisuuden sopimusalalla työllisyyttä on kannatellut kotimainen rakentaminen ja remontointi. Kun pandemia on pakottanut suomalaiset kotioloihin, katse on kääntynyt kotinurkkien kunnostukseen: keittiökalusteet, ikkunat ja ovet myyvät hyvin.

Mekaanisen metsäteollisuuden sopimusalalla yritykset ovat purkaneet vuodenvaihteen lomautuksia ja tilauskannat vahvistuvat edelleen. Sahojen tuotantoa vauhdittavat kuluneen talven suotuisat kelit, minkä ansiosta metsistä on saatu kerättyä hyvin raaka-ainetta. Yhdysvaltojen talouden elpyminen ja rakennusbuumi ovat luoneet puun kysyntää Suomeen asti, varsinkin kun Kanadan metsäpalot ovat vähentäneet puun saatavuutta naapurimaasta.

– Näyttää siltä, että toimialan kilpailukyky on ihan kohdallaan, Alapartanen summaa.

– Uskoisin, että kesään mennään täysillä, ja työllisyys kohentuu edelleen. Tulevaisuus riippuu osittain siitä, miten taloutta elvytetään EU:ssa ja maailmalla. Aina kun kansakunnilla menee hyvin, se näkyy herkästi meidän sektorilla.

Puutuotealan yritysten koronaturvallisuudessa on onnistuttu Alapartasen mukaan hyvin.

– Yritykset ovat ottaneet tämän tosissaan, ja työntekijät tehtaissa ovat ymmärtäneet varotoimien tärkeyden. Vain yksittäisissä tapauksissa yritykset ovat joutuneet hetkeksi ajamaan toimintaa alas koronaryppäiden vuoksi.

ERITYISALOJEN SEKTORIN MARKO ROSQVIST: ”MAHDOLLISTA SELVITÄ ILMAN PYSYVIÄ VAURIOITA”

Teollisuusliiton erityisalojen sektorilla on 16 sopimusalaa, joita koronapandemia on kohdellut hyvinkin eri tavoin.

– Ehkä kaikkein kovimmin korona löi media- ja painoalaa, arvioi Marko Rosqvist.

Koronavuoden aikana muun muassa messumateriaaleja ei ole ollut painettavaksi ja sanomalehdet ovat ohentuneet.

Myös tekstiilihuoltoalalla on ollut vaikeaa, sillä hotelli- ja laivapyykin tulo on tyrehtynyt. Vain sairaalapyykkiä pesevät yksiköt ovat toimineet normaalisti.

– Korona aiheutti lomautusaallon, joka jatkuu edelleen, Rosqvist kertoo tekstiilihuoltoalasta.

Tekstiili- ja muotialalla korona alussa kasvatti kasvomaskien ja suojavaatteiden kysyntää, mikä piristi alaa. Sittemmin ulkomainen tuotanto on kiihtynyt ja kotimaisten tuotteiden kysyntä hiipunut.

Myöskään julkiset huoltovarmuushankinnat eivät ole tukeneet tältä osin kotimaista tekstiili- ja muotialaa.

– Mielestäni se on häpeällistä, Rosqvist toteaa.

Taimitarha-alalla sekä viher- ja ympäristörakentamisalalla koronan vaikutukset ovat olleet vähäisiä.

Metsäalalla metsurien työt ovat jatkuneet pääosin entiseen tapaan, mutta metsäkonealalla korona notkautti teollisuuspuun korjuutahtia jopa kolmanneksen.

Jakelussa pienpakettien kasvanut määrä on korvannut muun jaettavan vähenemistä.

Tulevaisuuteen katsottaessa rokotusten nopea eteneminen on kaikkien toiveena.

– Jos saadaan pikaisessa aikataulussa korona aisoihin, näkisin, ettei mitään erityisiä pysyviä vaurioita ole syntynyt, Rosqvist arvioi.

Korona ei ole laajasti levinnyt erityisalojen sektorin työpaikoilla. Yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä ja monet työt tehdään ulkona tai väljissä tiloissa. Myös asiakaskontaktit ovat monilla aloilla vähäisiä.

Sektorin työpaikkojen merkittävin koronarypäs koettiin loppuvuonna Partaharjun puutarhalla Pieksämäellä, jossa noin puolella 200 työntekijästä todettiin tartunta.

Rosqvistin mukaan yhteistoimintaneuvotteluja on käyty työpaikoilla rakentavassa hengessä. Hyvästä työvoimasta on haluttu pitää kiinni vaikeinakin aikoina.

– Lähtökohtaisesti on pyritty selviämään lomautuksilla, Rosqvist sanoo.

Hänen mukaansa poikkeusaikana molempia osapuolia hyödyttävä tai tyydyttävä paikallinen sopiminen on ollut vähäistä. Yrityksissä on tehty joitain käytäntöihin ja etätyöhön liittyviä paikallisia sopimuksia. Joitain ylilyöntejä on tapahtunut, mutta pääosin on toimittu asiallisesti.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN, ASKO-MATTI KOSKELAINEN, PETTERI RAITO JA SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA