KEKSINTÖ: Meluntorjunta vaatii yksilölliset keinot

teollisuusliitto

Melu, eli liian korkea äänenpaine, sekä tärinä aiheuttavat eniten ammattitauteihin luettuja meluvammoja tinnituksesta pysyvään kuulonalenemaan. Lisäksi melu voi lisätä riskiä sairastua sydän- ja verenkiertohäiriöihin. Työperäisten sairauksien rekisterin (TPSR) tietojen mukaan kuulovaurioiden määrä on jatkuvasti vähentynyt, kiitos hyvän kuulonsuojauksen.

Melulle sekä erityisen haitalliselle impulssimelulle altistuvat eniten metallialan sekä rakennusalan työntekijät. Työympäristössä impulssimeluksi määritellään 140 desibelin ääni, jonka kesto on lyhyempi kuin 1 millisekunti.

Päivittäinen, yli 80 dB:n melualtistus voi olla kuulolle vahingollista.

Tekniikan tohtori, dosentti Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta toteaa, ettei meluntorjuntaan ole yksiselitteistä patenttiratkaisua, sillä jokainen tila ja ympäristö on akustisesti yksilöllinen. Lisäksi melunvaimennukseen liittyvistä keksinnöistä on Hongiston mukaan mahdotonta pitää lukua, sillä kaupalliset yritykset tekevät niitä jatkuvasti.

Teollisuusympäristössä koneet ja työvälineet aiheuttavat voimakkaimman melun. Melun lähde pyritään meluntorjunta-asiantuntija Lasse Kinnarin mukaan ensisijaisesti eristämään omaan, ilmatiiviiseen koteloonsa. Kotelon äänieristystä parannetaan esimerkiksi joustavilla ja massaa lisäävillä polymeeripohjaisilla raskasmatoilla. Rakennusteollisuudessa eristämiseen käytetään kipsilevyjä.

Myös laitteen tärinä voi aiheuttaa melua kulkeutuessaan rakenteisiin. Tärinää torjutaan muun muassa joustavilla kumieristeillä tai polyuretaanipohjaisilla materiaaleilla. Äänen heijastumista rakenteiden pinnoilta eli kaikua voi vaientaa esimerkiksi huokoisilla villakuituakustiikkalevyillä sekä vaahtomuovimateriaaleilla.

Jo vuonna 1930 keksittiin vastamelu, mutta vasta 1990-luvulla saatiin kehitettyä kuluttajille sopivia tuotteita, kuten vastamelukuulokkeita. Vastamelukuulokkeessa on mikrofoni, joka muuttaa melun, eli äänen, sähköiseksi signaaliksi. Korvan päällä oleva kaiutin tuottaa vastaääntä. Oikein säädetyssä vastamelukuulokkeessa ulkoa tuleva melu ja kaiuttimen tuottama vastamelu ovat keskenään tarkalleen yhtä voimakkaita ja vastakkaisvaiheisia, jolloin ne kumoavat toisensa. Vastamelulla vaimennetaan parhaiten matalataajuista ääntä, mutta ei esimerkiksi puheääntä.

Vastamelua voidaan käyttää joissakin oloissa myös ulkotiloissa, esimerkiksi vilkkaissa risteyksissä. Järjestelmää käytetään myös sukellusveneissä peittämään potkurin ääntä.

Vastamelusta ei ole hyötyä ympäristöissä, joissa on korkeataajuista ääntä, kuten suhinaa tai sihinää. Korkeita ääniä voidaan torjua tavanomaisilla kuulonsuojaimilla. Suojainten äänenvaimennus ei kuitenkaan saisi olla liian voimakas, sillä työntekijän pitäisi pystyä kuulemaan varoitusäänet.

Lentokoneiden ja raskaiden ampuma-aseiden melutaso voi nousta jopa 150 dB:iin. Silloin joudutaan käyttämään kypäräsuojainta, jotta ääni ei kulkeutuisi korviin kallon läpi ja sitä kautta vaurioittaisi kuuloa.

Peiteääntä käytetään hälyisässä ympäristössä, kuten avotoimistossa. Se on kaiuttimilla tuotettua huminaa, joka peittää puheääntä. Peiteääntä on käytetty 1960-luvulta lähtien.

MELUPAIKAT PITÄÄ MERKITÄ

Suhtautuminen kuulosuojaimiin on Hongiston mukaan muuttunut viimeisten 15 vuoden aikana. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa valtioneuvoston meluntorjuntaohjelma ja meluasetus (VNa 85/2006).

Työnantajan on asetuksen perusteella laadittava ja pantava toimeen meluntorjuntaohjelma, jos melualtistustaso ylittää 87 dB. Lisäksi asetus velvoittaa säännöllisiin kuulontutkimuksiin, suojaukseen ja melumittauksiin sekä melupaikkojen merkitsemiseen.

MELUISAT TYÖT ALIHANKKIJOILLE

Etenkin yrityksen siirtyessä toisiin tiloihin akustiikkaan olisi paneuduttava huolellisesti. Kaikki yritykset eivät näin tee. Akustiikan asiantuntijoita pyydetään apuun viimeistään silloin, kun yritys joutuu tekemään muutoksia viranomaisen kehotuksesta.

Joillakin yrityksillä on meluongelmaan ratkaisu: ne siirtävät kovaäänisen tuotantovaiheen alihankkijalle. Kinnarin mukaan on myös yrityksiä, jotka haluavat parantaa työolosuhteita ja panostavat meluntorjuntaan, vaikkei työsuojelu siihen kehottaisikaan.

ILMOITETAANKO AMMATTITAUDEISTA?

Tilastojen mukaan ammattitaudit ovat vähentyneet työturvallisuuden parannuttua ja automatisaation lisäännyttyä. Työterveyslaitoksen asiantuntijan mukaan tilastoihin voi vaikuttaa myös yksinyrittäjyyden ja pätkätöiden lisääntyminen. Yksinyrittäjillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta hankkia työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta. Lisäksi pätkätyöt voivat vähentää halukkuutta hakeutua ammattitautitutkimuksiin.

TEKSTI TIINA TENKANEN / UP
KUVA LEHTIKUVA