Domuksen konkurssista Fenestran uuteen alkuun

Joulu 2018 jäi Loimaalla ikkunatehtaan työntekijöiden mieleen. Konkurssi toi heille kaikille lopputilin. Nyt työt jatkuvat, mutta tekijöiden joukko on kutistunut.

8.5.2020

Kahvitauolle kerääntynyt Fenestran porukka muistelee vuoden 2018 joulukuuta ja sen 19. päivää.

– Konkurssipesän selvittäjä tuli ja luki meille lopputilin. Keräsi työntekijät ja toimihenkilöt kaikki ruokalaan. Äijällä oli puku päällä, osasi kyllä hommansa. Puhui selkeästi ja kuuluvalla äänellä. Että näin ja näin tämä menee, ei jäänyt mitään arpomista. Oli selvästi tehnyt sitä ennenkin.

Eipä ollut mieluisa kokemus. Mutta meillä oli uskoa siihen, että toiminta jatkuu.

Työntekijöiden työvelvoite oli kaksi viikkoa. Tammikuun toisena päivänä hallista sammutettiin valot.

Viimeisinä viikkoina huollettiin koneita, ja työntekijöiden taka-ajatuksena oli, että ne toimisivat seisokin jälkeen mahdollisimman hyvin, jos ne vielä samassa hallissa käynnistetään.

TÄYDET TILAUSKIRJAT EIVÄT PELASTANEET

Konkurssin taustalla oli erikoinen kuvio: rahoitusvaikeuksista kärsinyt Domus oli myyty itävaltalaiselle liikemiehelle, mutta uusi omistaja ei pääomittanut yritystä eikä ylipäätään vaikuttanut kiinnostuneelta sen kohtalosta.

– Meitä johdettiin silloin Bahamalta ja lakimiesten välityksellä, kuvaa pääluottamusmies Hannu Lammela.

Tilauksia yrityksellä kyllä oli runsaastikin, mutta kassa pysyi lähes tyhjänä. Turhauttavaa oli, että kaikkia tilattuja töitä ei voinut tehdä valmiiksi, koska raaka-aineet yksinkertaisesti loppuivat.

– Ei ollut laseja, alumiinia, tiivisteitä, maalia. Puutavara ja jopa saranat olivat lopussa, muistelee Lammela.

– Eikä lisää saanut, kun meillä alkoi olla tavarantoimittajille niin pitkät piikit, että he eivät enää uskoneet meidän maksukykyyn.

Puolivalmiita ikkunoita ja ovia jäikin konkurssipäivän koittaessa suuret määrät lojumaan halliin.

PIENEMPI PORUKKA, PIENEMMÄT ANSIOT

Konkurssi ei ollutkaan lopullinen loppu, ja koneet käynnistettiin jälleen pääsiäisenä 2019. Yrityksen nimenä oli nyt Fenestra. Työntekijämäärä oli tosin alle puolet entisestä ja kahdesta vuorosta siirryttiin yhteen, mutta Fenestran ”uusi” joukko koostuu kokonaan vanhoista domuslaisista.

Niillekin työntekijöille, jotka pääsivät jatkamaan, konkurssi kävi kalliiksi, vaikka työtehtävät ja puusepänteollisuuden työehtosopimuksen mukaiset palkkaluokat pysyivät pääosin samoina.

Yksi kunnossapitoa ja huoltoa tehnyt henkilö otettiin vanhana työntekijänä liikkeenluovutuksen kautta. Muut tulivat uusina.

– Eli ikälisät ja bonukset menivät, meidän ei tarvitse kinkkurahoista enää haaveilla, hymähtää pääluottamusmies Lammela.

Ne Domuksen työntekijät, jotka eivät jatkaneet Fenestralla, ovat Lammelan tietojen mukaan työllistyneet melko hyvin, enimmäkseen Loimaan seudun muihin teollisuusyrityksiin.

– Vilakone, Pemamek, Lännen Engineering, Dinolift… Näihin ainakin on menty. Ei siitä joukosta kai kauhean moni enää ole työttömänä.

TALLINNASTA JOHDETAAN

Virolaisomistuksessa oleva teollisuusyritys on Suomessa pieni harvinaisuus. Mitä se merkitsee työntekijöille?

– Paperit ja päätökset kiertävät Tallinnan kautta, ja onhan työskentelytavoissa ja suomalaisessa työlainsäädännössä ollut omistajille paljon uutta, kertoo Lammela.

– Vaikka että mikä on lomautus ja kuinka se tehdään. Ei Virossa ketään lomauteta. Sanotaan vain, että nyt ei töitä ole, mene kotiin ja tule keväällä kysymään, jos silloin olisi.

Virossa on Fenestran toinen tehdas. Työnjakona on, että siellä tehdään ikkunoita laajemmille Euroopan markkinoille, kun Loimaan tehdas puolestaan panostaa kotimaahan ja Ruotsiin, missä konkurssiin menneellä Domuksella oli vahva asema.

Tehtaan käytävillä omistajan kotimaa näkyy työntekijöiden t-paidoissa, joiden selässä lukee: Esmaklassilised akknad ja teenindus eli ”Ensiluokkaiset ikkunat ja palvelu”.

IKKUNOITA 40 VUOTTA JA TOISESSA POLVESSA

Yksi työntekijöistä, joka uskoi tehtaan uuteen alkuun, oli Asseri Saikkonen. Hän tuli taloon ensi kertaa vuonna 2012.

– En löytänyt uusia töitä konkurssin jälkeen, mutta luotin, että vielä tämä tästä lähtee. Ja maaliskuussa puhelin soi, että tulisinko takaisin. Ihan samoja töitä teen nyt kuin ennenkin, Saikkonen kertoo.

Luottoa oli myös Jari Lehdolla, jolla on takanaan 40 vuoden ura ikkunoiden tekemistä. Hän toteaa joittenkin asioitten pysyneen työssä samana, mutta toiset tietotekniikka on mullistanut.

 Ennen minäkin saranoitin karmeja mekaanisella koneella, nykyään tuotantolinjan alkupäätä ohjaa täysin tietokone.

Lehdolle tehtaan elpyminen oli kolminkertaisesti hyvä uutinen.

– Minulla on molemmat lapset täällä töissä, tytär ja poika. Hekin ehtivät olla Domuksen aikana ja kokea konkurssin.

70 VUOTTA IKKUNOITA JA OVIA

Ikkunoita ja ovia valmistaneen Domus Yhtiöt Oy:n konkurssi joulukuussa 2018 sulki Loimaan ja Korian tehtaat. Korialla tuotanto päättyi pysyvästi mutta jatkui Loimaalla jo huhtikuussa 2019. Nyt yrityksen nimi on Fenestra Suomi, ja se on virolaisomistuksessa. Tuotantotyöntekijöitä Loimaalla on enää noin 40, ennen konkurssia määrä oli noin 95.

Domus oli ollut oman pääoman niukkuuden takia vaikeuksissa jo jonkin aikaa, kun sen osti maaliskuussa 2018 itävaltalainen yksityissijoittaja. Uusi omistaja ei kuitenkaan tehnyt investointeja eikä ollut valmis sijoittamaan uutta pääomaa yrityksen pelastamiseksi. Mutta vain parissa kuukaudessa konkurssipesälle löydettiin Virosta ostajat, joilla oli halu jatkaa toimintaa.

Puuikkunoiden valmistuksella on Loimaalla pitkät perinteet. Toiminnan aloitti Metsämaan Puutyötehdas vuonna 1948, ja 1957 tuotantolaitos siirrettiin rautatien varteen, koska yritys teki paljon idänkauppaa. Tuotannon huippuvuosina 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun tehtaalla oli jopa 300 työntekijää.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ