Konkurssiin ajautuneen Domus Yhtiöiden ikkunanvalmistus jatkuu Fenestran toimesta. Kuvassa vasemmalta oikealle: Juha Jokinen, Hannu Lammela, Juha Vuolle sekä Hannu Riikonen. 

Domuk­sen konkurs­sista Fene­stran uuteen alkuun

Joulu 2018 jäi Loimaalla ikku­na­teh­taan työn­te­ki­jöi­den mieleen. Konkurssi toi heille kaikille loppu­ti­lin. Nyt työt jatku­vat, mutta teki­jöi­den joukko on kutistunut.

8.5.2020

 

Kahvi­tauolle kerään­ty­nyt Fene­stran porukka muis­te­lee vuoden 2018 joulu­kuuta ja sen 19. päivää.

– Konkurs­si­pe­sän selvit­täjä tuli ja luki meille loppu­ti­lin. Keräsi työn­te­ki­jät ja toimi­hen­ki­löt kaikki ruoka­laan. Äijällä oli puku päällä, osasi kyllä hommansa. Puhui selkeästi ja kuulu­valla äänellä. Että näin ja näin tämä menee, ei jäänyt mitään arpo­mista. Oli selvästi tehnyt sitä ennenkin.

Eipä ollut mieluisa koke­mus. Mutta meillä oli uskoa siihen, että toiminta jatkuu.

Työn­te­ki­jöi­den työvel­voite oli kaksi viik­koa. Tammi­kuun toisena päivänä hallista sammu­tet­tiin valot.

Viimei­sinä viik­koina huol­let­tiin koneita, ja työn­te­ki­jöi­den taka-ajatuk­sena oli, että ne toimi­si­vat seiso­kin jälkeen mahdol­li­sim­man hyvin, jos ne vielä samassa hallissa käynnistetään.

Kahvi­tauolla Hannu Lammela, Juha Vuolle, Jari Lehto, Juha Joki­nen sekä Hannu Riikonen.

TÄYDET TILAUSKIRJAT EIVÄT PELASTANEET

Konkurs­sin taus­talla oli erikoi­nen kuvio: rahoi­tus­vai­keuk­sista kärsi­nyt Domus oli myyty itäval­ta­lai­selle liike­mie­helle, mutta uusi omis­taja ei pääomit­ta­nut yritystä eikä ylipää­tään vaikut­ta­nut kiin­nos­tu­neelta sen kohtalosta.

– Meitä johdet­tiin silloin Baha­malta ja laki­mies­ten väli­tyk­sellä, kuvaa pääluot­ta­mus­mies Hannu Lammela.

Pääluot­ta­mus­mies Hannu Lammela.

Tilauk­sia yrityk­sellä kyllä oli runsaas­ti­kin, mutta kassa pysyi lähes tyhjänä. Turhaut­ta­vaa oli, että kaik­kia tilat­tuja töitä ei voinut tehdä valmiiksi, koska raaka-aineet yksin­ker­tai­sesti loppuivat.

– Ei ollut laseja, alumii­nia, tiivis­teitä, maalia. Puuta­vara ja jopa sara­nat olivat lopussa, muis­te­lee Lammela.

– Eikä lisää saanut, kun meillä alkoi olla tava­ran­toi­mit­ta­jille niin pitkät piikit, että he eivät enää usko­neet meidän maksukykyyn.

Puoli­val­miita ikku­noita ja ovia jäikin konkurs­si­päi­vän koit­taessa suuret määrät loju­maan halliin.

PIENEMPI PORUKKA, PIENEMMÄT ANSIOT

Konkurssi ei ollut­kaan lopul­li­nen loppu, ja koneet käyn­nis­tet­tiin jälleen pääsiäi­senä 2019. Yrityk­sen nimenä oli nyt Fene­stra. Työn­te­ki­jä­määrä oli tosin alle puolet enti­sestä ja kahdesta vuorosta siir­ryt­tiin yhteen, mutta Fene­stran ”uusi” joukko koos­tuu koko­naan vanhoista domuslaisista.

Niil­le­kin työn­te­ki­jöille, jotka pääsi­vät jatka­maan, konkurssi kävi kalliiksi, vaikka työteh­tä­vät ja puuse­pän­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sen mukai­set palk­ka­luo­kat pysyi­vät pääosin samoina.

Yksi kunnos­sa­pi­toa ja huol­toa tehnyt henkilö otet­tiin vanhana työn­te­ki­jänä liik­keen­luo­vu­tuk­sen kautta. Muut tuli­vat uusina. 

– Eli ikäli­sät ja bonuk­set meni­vät, meidän ei tarvitse kink­ku­ra­hoista enää haaveilla, hymäh­tää pääluot­ta­mus­mies Lammela.

Ne Domuk­sen työn­te­ki­jät, jotka eivät jatka­neet Fene­stralla, ovat Lamme­lan tieto­jen mukaan työl­lis­ty­neet melko hyvin, enim­mäk­seen Loimaan seudun muihin teollisuusyrityksiin.

– Vila­kone, Pema­mek, Lännen Engi­nee­ring, Dino­lift… Näihin aina­kin on menty. Ei siitä joukosta kai kauhean moni enää ole työttömänä.

Hannu Lammela.

TALLINNASTA JOHDETAAN

Viro­lai­so­mis­tuk­sessa oleva teol­li­suus­yri­tys on Suomessa pieni harvi­nai­suus. Mitä se merkit­see työntekijöille?

– Pape­rit ja päätök­set kier­tä­vät Tallin­nan kautta, ja onhan työs­ken­te­ly­ta­voissa ja suoma­lai­sessa työlain­sää­dän­nössä ollut omis­ta­jille paljon uutta, kertoo Lammela.

– Vaikka että mikä on lomau­tus ja kuinka se tehdään. Ei Virossa ketään lomau­teta. Sano­taan vain, että nyt ei töitä ole, mene kotiin ja tule keväällä kysy­mään, jos silloin olisi.

Virossa on Fene­stran toinen tehdas. Työn­ja­kona on, että siellä tehdään ikku­noita laajem­mille Euroo­pan mark­ki­noille, kun Loimaan tehdas puoles­taan panos­taa koti­maa­han ja Ruot­siin, missä konkurs­siin menneellä Domuk­sella oli vahva asema.

Tehtaan käytä­villä omis­ta­jan koti­maa näkyy työn­te­ki­jöi­den t‑paidoissa, joiden selässä lukee: Esmaklas­si­li­sed akknad ja teenin­dus eli ”Ensi­luok­kai­set ikku­nat ja palvelu”.

IKKUNOITA 40 VUOTTA JA TOISESSA POLVESSA

Yksi työn­te­ki­jöistä, joka uskoi tehtaan uuteen alkuun, oli Asseri Saik­ko­nen. Hän tuli taloon ensi kertaa vuonna 2012.

– En löytä­nyt uusia töitä konkurs­sin jälkeen, mutta luotin, että vielä tämä tästä lähtee. Ja maalis­kuussa puhe­lin soi, että tuli­sinko takai­sin. Ihan samoja töitä teen nyt kuin ennen­kin, Saik­ko­nen kertoo.

Asseri Saik­ko­nen.

Luot­toa oli myös Jari Lehdolla, jolla on taka­naan 40 vuoden ura ikku­noi­den teke­mistä. Hän toteaa joit­ten­kin asioit­ten pysy­neen työssä samana, mutta toiset tieto­tek­niikka on mullistanut.

 Ennen minä­kin sara­noi­tin karmeja mekaa­ni­sella koneella, nyky­ään tuotan­to­lin­jan alku­päätä ohjaa täysin tietokone.

Lehdolle tehtaan elpy­mi­nen oli kolmin­ker­tai­sesti hyvä uutinen.

Jari Lehto.

– Minulla on molem­mat lapset täällä töissä, tytär ja poika. Hekin ehti­vät olla Domuk­sen aikana ja kokea konkurssin.

 

70 VUOTTA IKKUNOITA JA OVIA

Ikku­noita ja ovia valmis­ta­neen Domus Yhtiöt Oy:n konkurssi joulu­kuussa 2018 sulki Loimaan ja Korian tehtaat. Korialla tuotanto päät­tyi pysy­västi mutta jatkui Loimaalla jo huhti­kuussa 2019. Nyt yrityk­sen nimi on Fene­stra Suomi, ja se on viro­lai­so­mis­tuk­sessa. Tuotan­to­työn­te­ki­jöitä Loimaalla on enää noin 40, ennen konkurs­sia määrä oli noin 95.

Domus oli ollut oman pääoman niuk­kuu­den takia vaikeuk­sissa jo jonkin aikaa, kun sen osti maalis­kuussa 2018 itäval­ta­lai­nen yksi­tyis­si­joit­taja. Uusi omis­taja ei kuiten­kaan tehnyt inves­toin­teja eikä ollut valmis sijoit­ta­maan uutta pääomaa yrityk­sen pelas­ta­mi­seksi. Mutta vain parissa kuukau­dessa konkurs­si­pe­sälle löydet­tiin Virosta osta­jat, joilla oli halu jatkaa toimintaa.

Puuik­ku­noi­den valmis­tuk­sella on Loimaalla pitkät perin­teet. Toimin­nan aloitti Metsä­maan Puutyö­teh­das vuonna 1948, ja 1957 tuotan­to­lai­tos siir­ret­tiin rauta­tien varteen, koska yritys teki paljon idän­kaup­paa. Tuotan­non huip­pu­vuo­sina 1990-luvun puoli­vä­listä 2000-luvun alkuun tehtaalla oli jopa 300 työntekijää.

 

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ