Aktii­vi­mal­lista tuli työttö­myys­turvan leikkuri – ”Töitä kyllä olisi, mutta minua ei huolita, koska olen liian vanha”

Työttö­myys­turvan aktii­vi­malli on nyt ollut voimassa reilun vuoden. On aika katsoa, mitä päämi­nis­teri Juha Sipilän (kesk.) jo eronnut hallitus oikein tällä muutok­sella haki ja sai aikaan.

12.4.2019

Laki työttö­myys­turvan muutta­mi­sesta astui voimaan 1.1. 2018. Sitä oli kuitenkin valmis­teltu aktii­vi­sesti jo vuodesta 2016 lähtien. Ammat­ti­liitot kaikista keskus­jär­jes­töistä olivat ilmais­seet vastus­tuk­sensa, toiset jyrkäs­tikin. Esimer­kiksi Teolli­suus­liitto väläytti jopa poliit­tista lakkoa.

Laki hyväk­syt­tiin joulu­kuun 19. päivänä 2017 halli­tus­puo­lueiden äänin 103–90. Kuvaavaa on, että lain ensim­mäisen käsit­telyn aikana 8.12. vastuu­mi­nis­teri Pirkko Mattila (sin.) istui savusau­nassa ja jopa twiit­taili sieltä näin:

Ensim­mäiset löylyt vuoden 2018 lakko­lii­keh­din­nälle oli näin lyöty. Laajat työtais­telut saivat aikaan sen, että aktii­vi­mallia on pohdittu kahdes­sakin eri työryhmässä.

Aivan aluksi edes työvoi­ma­vi­ran­omaiset eivät tienneet, miten tuli toimia. Vaikeaa on työttömän nytkin tietää, mitä häneltä edelly­te­tään, jottei turvaa leikata. Eikä auta, vaikka tietäi­sikin. Töitä ei ole, eikä usein palve­lu­ja­kaan. Aktii­vi­mal­lista on tullut monelle automaat­ti­leik­kuri, jota ei voi välttää, vaikka haluaisikin.

Halli­tuksen perus­te­luihin tuli kuitenkin arvio, että aktii­vi­mal­lilla haetaan joko työlli­syyden kohene­mista tai työttö­myys­turvan kulujen säästöä.

AKTIIVIMALLI – MIKÄ JA MIKSI?

Idea aktii­vi­mal­lista tuli – ironista kyllä – STTK:sta. Keskus­jär­jestön pääeko­nomi Ralf Sund esitti Martti Hetemäen työlli­syys­työ­ryh­mässä mallia, jonka mukaan työtön voisi omalla toimin­nal­laan pyrkiä estämään työttö­myys­päi­vä­ra­hansa leikkauksen.

Sitä ennen asiasta oli keskus­teltu lähinnä erilai­sista kaava­mai­sista portait­tai­sista leikkauk­sista. Pohjois­maista tällainen malli on ollut käytössä pitkään muun muassa Tanskassa. Nykyään myös Tanskassa aktivoi­daan ja Suomen mallia sanotaan huonoksi kopioksi Tanskasta.

Suomeen tuli siis käyttöön Tanskasta kopioitu köyhän miehen malli.

Aktii­vi­malli perustuu ajatuk­seen, jossa työttömiä pitää tuuppia töihin. Ihmis­kuva, johon ajattelu perustuu, on nykyään harhainen. Vallan­käyt­täjät näkevät, että ihmiset ovat hallin­toa­la­maisia, joiden tärkein tehtävä on totella. Kenen­kään mieleen ei tunnu juolah­tavan, että voisi sitä käyttää porkkanaakin.

TANSKA KÄYTTÄÄ PORKKANAA TEHOKKAASTI

Tanskaa voisi nimittää työlli­syys­po­li­tiikan malli­maaksi. Siellä on onnis­tu­neesti sovel­lettu tehokasta työlli­syys­po­li­tiikkaa vuosi­kym­me­nien ajan.

Tanskan työlli­syys­po­li­tiikka perustuu kolmeen pääkoh­taan: jousta­viin työmark­ki­noihin, varsin korkei­siin, mutta lyhyi­siin työttö­myys­tu­kiin, sekä laajaan henki­lö­koh­tai­seen aktivointiin.

Tanskassa tavoit­teena on, että työtön löytäisi töitä kolmessa kuukau­dessa. Nykyisin noin neljä viidestä työttö­mästä työllistyy Tanskassa kolmen kuukauden sisällä, kun Suomessa työttö­myyden keski­mää­räinen kesto on viime vuosina kohonnut lähelle 60 viikkoa.

Viran­omaisia pelätään

Tekijä-lehti haki tähän juttuun Teolli­suus­liiton aluetoi­mis­tojen avustuk­sella aktii­vi­mallin leikku­riin joutu­neita työttömiä haasta­tel­ta­vaksi. Mahdol­li­suus joutua haastat­te­luun herätti jopa kauhun­se­kaisia tunteita. Kukaan ei halunnut esiintyä nimel­lään. Jäi vahva vaiku­telma, että Teolli­suus­lii­tonkin työttömät pelkäävät joutu­vansa viran­omaisten vielä ankaram­pien toimien kohteeksi, jos puhuvat asiois­taan julki­sesti. Se sanot­tiin myös suoraan.

KYSYMYS TYÖNHAKIJALLE: PÄÄSETKÖ KYYKKYYN?

Kojeko­kooja ”Matti”, 59, joutui työttö­mäksi, kun firma pilkot­tiin pienem­piin osiin ja Matin työt muuttivat muualle.

– Pari vuotta olen ollut työttö­mänä, sitten putoan viimei­selle rahalle, Matti kertoo.

– Onhan tässä vielä se kunnan työllis­tä­mis­vel­voite, että löytyykö sieltä jotain, vai löytyykö mitään.

– Aktii­vi­mal­liin olen yrittänyt perehtyä, mutta kun ikää on lähem­pänä kuutta­kym­mentä, niin on aivan sama pereh­tyykö vai ei. Töitä ei löydy, Matti kertoo.

Saman­laisia kokemuksia on muillakin ikään­ty­villä. Matti on kuitenkin kahden vuoden työttö­myy­sai­kana päässyt pariin työhaastatteluun.

– Kerran pääsin jopa käymään työpai­kalla. Siellä oli työhö­no­tossa nuori sälli, joka oli vähän pihalla asioista itsekin. Yhtäkkiä hän kysyi minulta, pääsenkö kyykkyyn. Olin vähän hämil­läni, että miten tämä nyt liittyy työpaik­ka­haas­tat­te­luun. Oli aika outo veto häneltä.

– Olen urheillut koko ikäni, että vähän se hämmäs­tytti, Matti kuvailee.

”OLET LIIAN VANHA”

Työttö­myy­tensä alkuai­koina Matti ei uskonut, etteikö töitä löytyisi. Miehen optimis­ti­suutta kuvaa, että lukemat­to­mien hakemusten lisäksi hän kiersi ovelta ovelle töitä kysymässä.

– Sain vastauksia useam­mas­takin paikasta joko toimi­tus­joh­ta­jalta tai tehdas­pääl­li­költä, että olitpa mimmonen ammat­ti­mies tahansa, töitä et saa. Olet liian vanha.

– Totesin, että onhan se hyvä, että joku uskaltaa sanoa sen suoraankin. Yleensä kukaan ei sano ääneen, vaan puhuu jostain muusta.

Mutta entä aktii­vi­mallin 18 tuntia? Varmaan löytyy helposti pätkiä?

– Kertaa­kaan en ole saanut tehtyä töitä aktii­vi­mallin mukai­sesti. Hakemuksia olen kyllä laittanut, Matti sanoo.

Kursseil­le­kaan Matti ei ole mennyt. Ei ole oikeata kurssia.

– Tuntuu tyhmältä lähteä täyttä­mään jotain cv:tä, kun on niitä monta vuotta tehnyt jo. Se on ihan kuin hakkaisi päätään seinään.

”MULLA ON IHAN SAIRAAN HYVÄT PAPERIT”

”Jorma”, 53, on raskas­ko­nea­sen­taja. Mies korjaa koneet lumikel­kasta kaivin­ko­nee­seen. On huippuam­mat­ti­lainen. Työttö­mäksi hän joutui kesken sairaus­loman. Olkapää leikat­tiin, ja määrä­ai­kaista työsuh­detta ei uusittu. Silti hänelle napsahti kuukauden karenssi, vaikkei hän sairaus­lo­mansa aikana ollut varsi­nai­sesti työtön.

– Paska­duu­neja on ollut. Ihmeel­lisen huonoja firmoja. Kerran illalla kymmenen aikaan tulin työkei­kalta. Hallilla istunut johtaja sanoi, että sanon sut irti, unohdin sanoa aiemmin, Jorma kertailee uransa vaiheita.

– Alani töitä kyllä olisi, mutta minua ei huolita, koska olen liian vanha.

Mutta ei Jorma ole luovuttanut.

– 67 paikkaan on hakemukset ja luulen, että saan vielä töitä. Ja jos en, mulla on paket­ti­auto, niin pistän oman firman pystyyn.

Jormakin on yrittänyt toteuttaa aktiivimallia.

– Olen yrittänyt aktii­vi­suutta repiä kasaan, mutta en minä niille kursseille lähde. Ei niistä ole mitään hyötyä.

– CV:n täyttö­kurs­seille! Kuka perkele sinne menee, kun mulla erittäin hyvä CV jo nyt ja sairaan hyvät paperit, Jorma puhisee.

– Ketään työnan­tajaa ei kiinnosta ottaa ketään töihin 18 tunniksi.

– Se on todella tyhmää tuollainen. Olisikin todel­lisia kursseja, joissa oppisi omalta alalta jotain uutta. Uuteen tekniik­kaan haluaisin perehtyä paremmin, Jorma sanoo.

 

TOIMI NÄIN, ET MENETÄ RAHAA

Työttö­myy­se­tuuden maksajat eli Kela tai oma työttö­myys­kas­sasi seuraavat työmark­ki­na­tukea tai perus-/ansio­päi­vä­rahaa koske­vassa hakemuk­sessa antamiesi tietojen perus­teella sitä, täytty­vätkö aktii­vi­mallin ehdot kohdallasi.

Säilyt­tääk­sesi työttö­myy­se­tuuden ennal­laan työttömän työnha­kijan on 65 päivän tarkas­te­lu­jakson aikana tehtävä 18 tuntia palkka­työtä ja saatava siitä työeh­to­so­pi­muksen mukaista palkkaa.

Jos olet yrittäjä, on sinun ansait­tava yritys­toi­min­nassa yhteensä vähin­tään 241 euroa.

Jos pätkä­hommia ei löydy, on oltava viisi päivää TE-toimiston työllis­ty­mistä edistä­vässä palve­lussa tai sitten opiskel­tava viisi päivää TE-toimiston kanssa erikseen sovit­tuja opintoja. Myös sivutoi­miset ja lyhyt­kes­toiset opinnot kelpaavat.

Kaikki nuo mallit ovat joko tai. Jokainen on tehtävä 65 päivän aikana, eikä niitä voi sekoittaa keskenään.

Huhti­kuun alusta lukien myös kuntien, ammat­ti­liit­tojen ja tiettyjen yhdis­tysten järjes­tämät työllis­ty­mistä edistävät palvelut kerryt­tävät aktiivisuutta.

YHÄ USEAMMAN ETUUS ALENEE

Tuoreimmat luvut Kelasta ja Finans­si­val­von­nasta paljas­tavat, että yhä useampi työtön saa työttö­myy­se­tuut­taan alennet­tuna. Kun aktii­vi­mallin vuoksi alennettua työttö­myy­se­tuutta sai huhti–kesäkuussa yhteensä noin 151 000 henkilöä, heinä–syyskuun tarkas­te­lu­jak­solla alennettua etuutta sai yhteensä noin 158 000 työtöntä.

Tämä tarkoittaa, että alennettua etuutta saa nyt liki 40 prosenttia työttö­myy­se­tuuden saajista verrat­tuna huhti-kesäkuun 36 prosenttiin.

Aktii­vi­malli on alentanut erityi­sesti iäkkäiden työttö­mien etuuk­sien tasoa. Alennetun etuuden saaminen on sitä yleisempää, mitä vanhem­masta ikäluo­kasta on kyse.

 

MIKÄ AKTIIVIMALLI?

Aktii­vi­malli tarkoittaa sitä, että työttömän on 65 työttö­myy­se­tuuden maksu­päivän tarkas­te­lu­jakson aikana täytet­tävä niin sanottu aktii­vi­suuse­del­lytys, jotta etuutta makse­taan täysi­mää­räi­senä myös tarkas­te­lu­jaksoa seuraavat 65 maksu­päivää (noin kolme kuukautta). Mikäli aktii­vi­suuse­del­lytys ei täyty, työttö­myy­se­tuus pienenee seuraavan tarkas­te­lu­jakson ajaksi 4,65 prosenttia. Leikkaus vastaa yhtä omavas­tuu­päivää kuukau­dessa. Aktii­vi­malli koskee suurinta osaa työnha­ki­joista, myös nk. eläke­put­kessa olevia. Aktii­vi­malli ei koske työnha­kijaa, joka saa työky­vyt­tö­myyden tai vamman perus­teella myönnettyä etuutta, työsken­telee omais- tai perhe­hoi­ta­jana tai on hakenut työky­vyt­tö­myy­se­lä­kettä ja odottaa päätöstä.

Lähde: TEM

 

TEKSTI JUHANI ARO
KUVITUS TUOMAS IKONEN