Työt­tö­myys­tur­van aktii­vi­malli on nyt ollut voimassa reilun vuoden. On aika katsoa, mitä päämi­nis­teri Juha Sipi­län (kesk.) jo eron­nut halli­tus oikein tällä muutok­sella haki ja sai aikaan.

12.4.2019

Laki työt­tö­myys­tur­van muut­ta­mi­sesta astui voimaan 1.1. 2018. Sitä oli kuiten­kin valmis­teltu aktii­vi­sesti jo vuodesta 2016 lähtien. Ammat­ti­lii­tot kaikista keskus­jär­jes­töistä olivat ilmais­seet vastus­tuk­sensa, toiset jyrkäs­ti­kin. Esimer­kiksi Teol­li­suus­liitto väläytti jopa poliit­tista lakkoa.

Laki hyväk­syt­tiin joulu­kuun 19. päivänä 2017 halli­tus­puo­luei­den äänin 103–90. Kuvaa­vaa on, että lain ensim­mäi­sen käsit­te­lyn aikana 8.12. vastuu­mi­nis­teri Pirkko Mattila (sin.) istui savusau­nassa ja jopa twiit­taili sieltä näin:

Ensim­mäi­set löylyt vuoden 2018 lakko­lii­keh­din­nälle oli näin lyöty. Laajat työtais­te­lut saivat aikaan sen, että aktii­vi­mal­lia on pohdittu kahdes­sa­kin eri työryhmässä.

Aivan aluksi edes työvoi­ma­vi­ran­omai­set eivät tien­neet, miten tuli toimia. Vaikeaa on työt­tö­män nytkin tietää, mitä häneltä edel­ly­te­tään, jottei turvaa leikata. Eikä auta, vaikka tietäi­si­kin. Töitä ei ole, eikä usein palve­lu­ja­kaan. Aktii­vi­mal­lista on tullut monelle auto­maat­ti­leik­kuri, jota ei voi vält­tää, vaikka haluaisikin.

Halli­tuk­sen perus­te­lui­hin tuli kuiten­kin arvio, että aktii­vi­mal­lilla haetaan joko työl­li­syy­den kohe­ne­mista tai työt­tö­myys­tur­van kulu­jen säästöä.

AKTIIVIMALLI – MIKÄ JA MIKSI?

Idea aktii­vi­mal­lista tuli – ironista kyllä – STTK:sta. Keskus­jär­jes­tön pääe­ko­nomi Ralf Sund esitti Martti Hete­mäen työl­li­syys­työ­ryh­mässä mallia, jonka mukaan työtön voisi omalla toimin­nal­laan pyrkiä estä­mään työt­tö­myys­päi­vä­ra­hansa leikkauksen.

Sitä ennen asiasta oli keskus­teltu lähinnä erilai­sista kaava­mai­sista portait­tai­sista leik­kauk­sista. Pohjois­maista tällai­nen malli on ollut käytössä pitkään muun muassa Tans­kassa. Nyky­ään myös Tans­kassa akti­voi­daan ja Suomen mallia sano­taan huonoksi kopioksi Tanskasta.

Suomeen tuli siis käyt­töön Tans­kasta kopioitu köyhän miehen malli.

Aktii­vi­malli perus­tuu ajatuk­seen, jossa työt­tö­miä pitää tuup­pia töihin. Ihmis­kuva, johon ajat­telu perus­tuu, on nyky­ään harhai­nen. Vallan­käyt­tä­jät näke­vät, että ihmi­set ovat hallin­toa­la­mai­sia, joiden tärkein tehtävä on totella. Kenen­kään mieleen ei tunnu juolah­ta­van, että voisi sitä käyt­tää porkkanaakin.

TANSKA KÄYTTÄÄ PORKKANAA TEHOKKAASTI

Tans­kaa voisi nimit­tää työl­li­syys­po­li­tii­kan malli­maaksi. Siellä on onnis­tu­neesti sovel­lettu teho­kasta työl­li­syys­po­li­tiik­kaa vuosi­kym­me­nien ajan.

Tans­kan työl­li­syys­po­li­tiikka perus­tuu kolmeen pääkoh­taan: jous­ta­viin työmark­ki­noi­hin, varsin korkei­siin, mutta lyhyi­siin työt­tö­myys­tu­kiin, sekä laajaan henki­lö­koh­tai­seen aktivointiin.

Tans­kassa tavoit­teena on, että työtön löytäisi töitä kolmessa kuukau­dessa. Nykyi­sin noin neljä viidestä työt­tö­mästä työl­lis­tyy Tans­kassa kolmen kuukau­den sisällä, kun Suomessa työt­tö­myy­den keski­mää­räi­nen kesto on viime vuosina kohon­nut lähelle 60 viikkoa.

Viran­omai­sia pelätään

Tekijä-lehti haki tähän juttuun Teol­li­suus­lii­ton alue­toi­mis­to­jen avus­tuk­sella aktii­vi­mal­lin leik­ku­riin joutu­neita työt­tö­miä haas­ta­tel­ta­vaksi. Mahdol­li­suus joutua haas­tat­te­luun herätti jopa kauhun­se­kai­sia tunteita. Kukaan ei halun­nut esiin­tyä nimel­lään. Jäi vahva vaiku­telma, että Teol­li­suus­lii­ton­kin työt­tö­mät pelkää­vät joutu­vansa viran­omais­ten vielä anka­ram­pien toimien kohteeksi, jos puhu­vat asiois­taan julki­sesti. Se sanot­tiin myös suoraan.

KYSYMYS TYÖNHAKIJALLE: PÄÄSETKÖ KYYKKYYN?

Koje­ko­kooja ”Matti”, 59, joutui työt­tö­mäksi, kun firma pilkot­tiin pienem­piin osiin ja Matin työt muut­ti­vat muualle.

– Pari vuotta olen ollut työt­tö­mänä, sitten putoan viimei­selle rahalle, Matti kertoo.

– Onhan tässä vielä se kunnan työl­lis­tä­mis­vel­voite, että löytyykö sieltä jotain, vai löytyykö mitään.

– Aktii­vi­mal­liin olen yrit­tä­nyt pereh­tyä, mutta kun ikää on lähem­pänä kuut­ta­kym­mentä, niin on aivan sama pereh­tyykö vai ei. Töitä ei löydy, Matti kertoo.

Saman­lai­sia koke­muk­sia on muil­la­kin ikään­ty­villä. Matti on kuiten­kin kahden vuoden työt­tö­myy­sai­kana pääs­syt pariin työhaastatteluun.

– Kerran pääsin jopa käymään työpai­kalla. Siellä oli työhö­no­tossa nuori sälli, joka oli vähän pihalla asioista itse­kin. Yhtäk­kiä hän kysyi minulta, pääsenkö kyyk­kyyn. Olin vähän hämil­läni, että miten tämä nyt liit­tyy työpaik­ka­haas­tat­te­luun. Oli aika outo veto häneltä.

– Olen urheil­lut koko ikäni, että vähän se hämmäs­tytti, Matti kuvailee.

”OLET LIIAN VANHA”

Työt­tö­myy­tensä alkuai­koina Matti ei usko­nut, etteikö töitä löytyisi. Miehen opti­mis­ti­suutta kuvaa, että luke­mat­to­mien hake­mus­ten lisäksi hän kiersi ovelta ovelle töitä kysymässä.

– Sain vastauk­sia useam­mas­ta­kin paikasta joko toimi­tus­joh­ta­jalta tai tehdas­pääl­li­költä, että olitpa mimmo­nen ammat­ti­mies tahansa, töitä et saa. Olet liian vanha.

– Tote­sin, että onhan se hyvä, että joku uskal­taa sanoa sen suoraan­kin. Yleensä kukaan ei sano ääneen, vaan puhuu jostain muusta.

Mutta entä aktii­vi­mal­lin 18 tuntia? Varmaan löytyy helposti pätkiä?

– Kertaa­kaan en ole saanut tehtyä töitä aktii­vi­mal­lin mukai­sesti. Hake­muk­sia olen kyllä lait­ta­nut, Matti sanoo.

Kurs­seil­le­kaan Matti ei ole mennyt. Ei ole oikeata kurssia.

– Tuntuu tyhmältä lähteä täyt­tä­mään jotain cv:tä, kun on niitä monta vuotta tehnyt jo. Se on ihan kuin hakkaisi päätään seinään.

”MULLA ON IHAN SAIRAAN HYVÄT PAPERIT”

”Jorma”, 53, on raskas­ko­nea­sen­taja. Mies korjaa koneet lumi­kel­kasta kaivin­ko­nee­seen. On huip­puam­mat­ti­lai­nen. Työt­tö­mäksi hän joutui kesken sairaus­lo­man. Olka­pää leikat­tiin, ja määrä­ai­kaista työsuh­detta ei uusittu. Silti hänelle napsahti kuukau­den karenssi, vaik­kei hän sairaus­lo­mansa aikana ollut varsi­nai­sesti työtön.

– Paska­duu­neja on ollut. Ihmeel­li­sen huonoja firmoja. Kerran illalla kymme­nen aikaan tulin työkei­kalta. Hallilla istu­nut johtaja sanoi, että sanon sut irti, unoh­din sanoa aiem­min, Jorma kertai­lee uransa vaiheita.

– Alani töitä kyllä olisi, mutta minua ei huolita, koska olen liian vanha.

Mutta ei Jorma ole luovuttanut.

– 67 paik­kaan on hake­muk­set ja luulen, että saan vielä töitä. Ja jos en, mulla on paket­ti­auto, niin pistän oman firman pystyyn.

Jorma­kin on yrit­tä­nyt toteut­taa aktiivimallia.

– Olen yrit­tä­nyt aktii­vi­suutta repiä kasaan, mutta en minä niille kurs­seille lähde. Ei niistä ole mitään hyötyä.

– CV:n täyt­tö­kurs­seille! Kuka perkele sinne menee, kun mulla erit­täin hyvä CV jo nyt ja sairaan hyvät pape­rit, Jorma puhisee.

– Ketään työnan­ta­jaa ei kiin­nosta ottaa ketään töihin 18 tunniksi.

– Se on todella tyhmää tuol­lai­nen. Olisi­kin todel­li­sia kurs­seja, joissa oppisi omalta alalta jotain uutta. Uuteen tekniik­kaan haluai­sin pereh­tyä parem­min, Jorma sanoo.

TOIMI NÄIN, ET MENETÄ RAHAA

Työt­tö­myy­se­tuu­den maksa­jat eli Kela tai oma työt­tö­myys­kas­sasi seuraa­vat työmark­ki­na­tu­kea tai perus-/ansio­päi­vä­ra­haa koske­vassa hake­muk­sessa anta­miesi tieto­jen perus­teella sitä, täyt­ty­vätkö aktii­vi­mal­lin ehdot kohdallasi.

Säilyt­tääk­sesi työt­tö­myy­se­tuu­den ennal­laan työt­tö­män työn­ha­ki­jan on 65 päivän tarkas­te­lu­jak­son aikana tehtävä 18 tuntia palk­ka­työtä ja saatava siitä työeh­to­so­pi­muk­sen mukaista palkkaa.

Jos olet yrit­täjä, on sinun ansait­tava yritys­toi­min­nassa yhteensä vähin­tään 241 euroa.

Jos pätkä­hom­mia ei löydy, on oltava viisi päivää TE-toimis­ton työl­lis­ty­mistä edis­tä­vässä palve­lussa tai sitten opis­kel­tava viisi päivää TE-toimis­ton kanssa erik­seen sovit­tuja opin­toja. Myös sivu­toi­mi­set ja lyhyt­kes­toi­set opin­not kelpaavat.

Kaikki nuo mallit ovat joko tai. Jokai­nen on tehtävä 65 päivän aikana, eikä niitä voi sekoit­taa keskenään.

Huhti­kuun alusta lukien myös kuntien, ammat­ti­liit­to­jen ja tiet­ty­jen yhdis­tys­ten järjes­tä­mät työl­lis­ty­mistä edis­tä­vät palve­lut kerryt­tä­vät aktiivisuutta.

YHÄ USEAMMAN ETUUS ALENEE

Tuoreim­mat luvut Kelasta ja Finans­si­val­von­nasta paljas­ta­vat, että yhä useampi työtön saa työt­tö­myy­se­tuut­taan alen­net­tuna. Kun aktii­vi­mal­lin vuoksi alen­net­tua työt­tö­myy­se­tuutta sai huhti–kesäkuussa yhteensä noin 151 000 henki­löä, heinä–syyskuun tarkas­te­lu­jak­solla alen­net­tua etuutta sai yhteensä noin 158 000 työtöntä.

Tämä tarkoit­taa, että alen­net­tua etuutta saa nyt liki 40 prosent­tia työt­tö­myy­se­tuu­den saajista verrat­tuna huhti-kesä­kuun 36 prosenttiin.

Aktii­vi­malli on alen­ta­nut erityi­sesti iäkkäi­den työt­tö­mien etuuk­sien tasoa. Alen­ne­tun etuu­den saami­nen on sitä ylei­sem­pää, mitä vanhem­masta ikäluo­kasta on kyse.

MIKÄ AKTIIVIMALLI?

Aktii­vi­malli tarkoit­taa sitä, että työt­tö­män on 65 työt­tö­myy­se­tuu­den maksu­päi­vän tarkas­te­lu­jak­son aikana täytet­tävä niin sanottu aktii­vi­suuse­del­ly­tys, jotta etuutta makse­taan täysi­mää­räi­senä myös tarkas­te­lu­jak­soa seuraa­vat 65 maksu­päi­vää (noin kolme kuukautta). Mikäli aktii­vi­suuse­del­ly­tys ei täyty, työt­tö­myy­se­tuus piene­nee seuraa­van tarkas­te­lu­jak­son ajaksi 4,65 prosent­tia. Leik­kaus vastaa yhtä omavas­tuu­päi­vää kuukau­dessa. Aktii­vi­malli koskee suurinta osaa työn­ha­ki­joista, myös nk. eläke­put­kessa olevia. Aktii­vi­malli ei koske työn­ha­ki­jaa, joka saa työky­vyt­tö­myy­den tai vamman perus­teella myön­net­tyä etuutta, työs­ken­te­lee omais- tai perhe­hoi­ta­jana tai on hake­nut työky­vyt­tö­myy­se­lä­kettä ja odot­taa päätöstä.

Lähde: TEM

TEKSTI JUHANI ARO
KUVITUS TUOMAS IKONEN