UPM ulkoistaa taas metsureita – Luottamusmies: ”Metsäala tarvitsisi ryhtiliikettä, ei kestävyyden purkamista”

teollisuusliitto

Metsäyhtiö UPM tiedotti tammikuun lopussa, että yhtiön franchising-ketjuun liittyy neljä uutta metsänhoitoyritystä: KT Metsä Oy Tampereella, Arvohonka Oy Viitasaarella, Metsäpalvelu Kärkkäinen Oy Jyväskylässä ja Esa Kuronen Oy Mikkelissä. UPM Silvesta Oy:n näillä alueilla toimivat 15 metsuria siirtyvät ketjun uusien yritysten palvelukseen, ja voimassa olevat alihankintasopimukset siirtyvät yrittäjille.

Franchising-yrittäjäketju käynnistyi vuosi sitten Etelä-Suomen alueella ”tavoitteena tehostaa metsänhoitopalveluiden myyntiä ja toteutusta Suomessa”, kuten UPM asian muotoilee.

UPM Silvestan luottamusmiesten puhemiehenä asiassa toimiva pohjoisen alueen luottamusmies Lasse Vertanen vaatii, että UPM:n tulee kantaa vastuunsa työvoimastaan.

– Metsäala tarvitsisi sosiaalisen kestävyyden ryhtiliikettä, ei sosiaalisen kestävyyden purkamista.

KYSE SUOMEN METSIENHOIDON TULEVAISUUDESTA

Vertasen mielestä pohjimmiltaan kyse on työntekijöitten ulkoistamisesta pienille yrityksille ja siitä, että UPM pyrkii eroon suorittavan tason työvoimasta.

– Ulkoistettuaan UPM ei enää näe pitkäaikaisia sitoutuneita työntekijöitään ”ihmisinä”, vaan ”resurssina”. UPM:n tiedotteessa puhutaan ”kehittämisestä”. Mutta mitä alan yritystoiminnan kehittämistä se on, että pitkäaikaiset työntekijät työnnetään pieniin muutaman miehen taseettomiin firmoihin, Vertanen kysyy.

– Miten tuon kokoisissa muutaman henkilön pikku yrityksissä on voimavaroja henkilöstön koulutukseen, ammattitaidon kehittämiseen ja ylipäätään henkilöstöstä huolehtimiseen edes työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen mukaisesti?

Vertasen mukaan kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin 15 metsurin ulkoistamisesta.

– Tässä on kyse Suomen metsienhoidon ja -käytön kestävyydestä työntekijöiden ja yhteiskunnan näkökulmasta. Metsäfirmojen ja Metsähallituksen toimintatavan muutoksesta on pohjimmiltaan kyse. Kukaan ei oikeasti halua kantaa vastuuta metsäalan työvoiman sosiaalisista olosuhteista. Yrittäjäriskistä puhumattakaan, mieluummin rakennetaan riskittömiä voitonkeruujärjestelmiä.

MISTÄ SAADAAN OSAAVAT TYÖNTEKIJÄT?

Suomessa on jo nyt Vertasen mukaan noin miljoona hehtaaria myöhässä olevia, taimikonhoitoa tarvitsevia metsiä ja toinen miljoona hehtaaria myöhässä olevia nuorten metsien harvennushakkuita.

– Mistähän osaava ja ammattitaitoinen työvoima saadaan tulevaisuudessa, kun historiansa parasta tulosta tekevä UPM toimii lyhytnäköisyydessään näin? Tästä pitäisi käydä yhteiskunnallista keskustelua, hän vaatii.

Vertanen näkee, että tulevaisuudessa metsäala on altavastaajana monissa kysymyksissä. Hänestä suurten metsäalan toimijoiden pitäisi luoda omalla toiminnallaan pohjaa sille, että metsäalalla toteutuu taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tasapaino.

– On turhaa maalailla kuvia metsien hiilivaraston rakentamisesta, jos hiilivarastoa rakentavasta työvoimasta ei huolehdita, Vertanen sanoo.

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVA JOHANNES TERVO