Mihin katosi duunarin arvo, osa 1: Kylmyyden sijalle arvostus, toivovat Teollisuusliiton aktiivit

teollisuusliitto

Kylmä, raadollinen, säälimätön. Sellaisilla sanoilla Teollisuusliiton aktiivit kuvaavat yhteiskunnassamme vallalla olevaa käsitystä ihmisestä. Pystyykö ay-liike vastaiskuun? Tavallisen kansalaisen pitäisi saada arvonsa takaisin ja poliittisissa päätöksissä pitäisi kunnioittaa ihmistä, ei markkinataloutta.

”Hallitus lyö lyötyjä”

”Akateemisten ihmisten tulkinnat ja näkökulmat tulevat esiin, vaikka kaikkien näkökulmien pitäisi näkyä lehdistössä tasapuolisesti”, sanoo salolaisen RMJ Saksman Oy:n pääluottamusmies Christian Vuorinen. KUVA PEKKA ELOMAA

– Hallituksen päätöksistä hohkaa kylmä ja raadollinen käsitys ihmisestä. Tämä tulee nykyhallituksen ihmiskäsitystä kysyttäessä ensimmäiseksi mieleen, Christian Vuorinen toteaa.

Puuseppä Vuorinen on salolaisen RMJ Saksman Oy:n pitkäaikainen pääluottamusmies. Vuorinen on hyvin tietoinen siitä, mihin hänen mukaansa ”äärioikeistolaisen” hallituksen käytännön sovellukset sen omasta ihmiskäsityksestä ovat johtaneet.

– Hallitus lyö lyötyjä. Luodaan epävarmuuden ilmapiiriä. Tökitään kepillä ja sanotaan: tommonen sinä olet.

– Ei valtavirtamedia kirjoita yritystuista joka päivä, vaikka niihin on mennyt paljon rahaa. Ei niitä sotkuja käsitellä koko ajan television uutisissa.

Suomessa tuloerot kasvavat. Perusturvan taso on tietoisesti laskettu niin alas, että se loukkaa ihmisarvoa. Työttömien aktiivimallin todellisena piilotavoitteena on leikata sosiaalikuluista. Sen todistavat ne lukemattomat – usein jopa surkuhupaisan järjettömät – kertomukset karensseista, leikkauksista ja työttömyysturvan epäämisistä, joihin nykylaki pakottaa.

 

”Teetimme syksyllä eduskunnan tietopalvelulla laskelman tuloeroista. Se osoitti Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimien lisänneen tuloeroja.”
Paavo Arhinmäki, kansanedustaja (vas.). HS 26.11.2017

”Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on tosiaan useasti huomauttanut Suomea siitä, että vähimmäisturvamme on riittämätön.”
Jiri Sironen, puheenjohtaja, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston puheenjohtaja, Ydin 2/2018

”Hallituksen kevätlahja yrityksille – tukia piti leikata, mutta rahaa tulikin lisää (…) Yritystuet ovat vain lisääntyneet viime vuosina.”
Uutinen, Ylen verkkosivut 26.4.2017

”Minun olisi pitänyt käydä harjoittelemassa työnhakua, vaikka olen jo työllistynyt” (…) Miten asia voi olla niin, ettei työllistyminen vapauta työllistymistä edistävistä palveluista?”
Uutinen opettaja Juhamatti Kaliman rankaisemisesta, Ylen verkkosivut 7.8.2018

 

KUKA NÄKYY, KETÄ KUUNNELLAAN?

– Tavalliset työntekijät eivät ole syyllisiä vuonna 2008–2009 alkaneeseen lamaan ja tähän taloustilanteeseen. Sen ovat luoneet poliittiset päättäjät. On väärin sälyttää vastuu pienten ihmisten ja perheenäitien harteille, Vuorinen sanoo. Hän viittaa siihen, että maailmanlaajuinen lama lähti vyörymään yhdysvaltalaisen Lehman Brothers -pankin mentyä konkurssiin. Pankki antoi holtittomasti lainoja, eivätkä viranomaiset valvoneet tiettävästi jopa rikollisia keinoja harjoittaneita miljardipankkiireita.

Valtavirtamediassa ei juuri näy tuotannon työntekijöitä. Heitä ei näy ainakaan missään nimessä silloin, kun puhutaan tärkeistä yhteiskunnallisista asioista.

– Se, ketkä esiintyvät lehdistössä, se luo mielikuvat koko yhteiskuntaan. Medialla on iso vaikutusvalta. Akateemisten ihmisten tulkinnat ja näkökulmat tulevat esiin, vaikka kaikkien näkökulmien pitäisi näkyä lehdistössä tasapuolisesti.

Poliittiset päättäjät kuuntelevat hyväosaisia ja korkeimmin koulutettuja. Vuorinen ottaa esimerkiksi valtiovallan rahoittamat raportit tulevaisuudesta.

– Ei siellä ole työntekijöiden edustusta. Miksi?

 

”Kansainvälinen professoriryhmä hahmotteli 700 000 eurolla Suomen tulevaisuutta.”
Uutinen Pekka Himasen tulevaisuusraportista, IL 30.12.2015

”Ratkaisevaa kaikissa yhteiskunnissa on, miten integroida nuo kolme ulottuvuutta: informationaalinen, inhimillis-kollektiivinen ja inhimillis-henkilökohtainen. Se riippuu paljolti siitä, miten kollektiivinen identiteettinäkökulma sisäistetään henkilökohtaisessa identiteettinäkökulmassa.”
Lainaus Himasen raportista, IS 7.11.2013

 

KIKYN SIJAAN VAPAUTTA

KIKY on lyhenne kilpailukykysopimuksesta, jonka työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat helmikuussa 2016. Työntekijäpuoli taipui sopimukseen välttyäkseen hallituksen niin sanotuilta pakkolaeilta. Kiky on pidentänyt kokoaikaisten työntekijöiden vuosittaista työaikaa 24 tuntia ja leikannut 30 prosenttia julkisen sektorin lomarahoista. Sopimukseen kirjattiin monia muitakin muutoksia, esimerkiksi sosiaaliturvamaksuja siirrettiin työnantajilta työntekijöille.

Myös paljon työnjohdon töitä tekevä Vuorinen huomauttaa, että hallituspolitiikka kertoo ymmärtämättömyydestä. Ei lainkaan tajuta, mitä päätökset käytännössä tarkoittavat. Kiky-sopimus on Vuoriselle tästä kitkerin esimerkki.

– Kiky on kuin patti niskassa. Se pitäisi saada pois. Kiky on epäonnistuneen politiikan onneton korjausyritys. Kiky luo epätasa-arvoa, sillä se vaikuttaa erilaisiin yrityksiin eri tavoin. Toki ymmärrän, että yritys saattaa saada tästä viivan alle jotakin, mutta tuottavuutta on meillä kasvatettu todellisuudessa yrityksen sisällä.

Se ihmiskäsitys, johon Vuorinen luottaa ja jonka hän jakaa ay-liikkeen kanssa, perustuu jakamattomaan ihmisarvoon, luottamukseen, avoimuuteen ja vapauteen. Vuorisella on kanttia puhua, sillä hän näkee tämän ihmiskuvan käytännön hedelmät omassa työssään.

– Vaikka olemme kaikki erilaisia, olemme kaikki samanarvoisia. Jokaiselle annetaan tässä firmassa mahdollisuus olla hyvä siinä missä on hyvä. Meillä on todella paljon joustavuutta ja vapaaehtoisuutta.

– Yhdessähän me täällä lisäarvoa tehdään. Meillä ei työntekijöitä tarvitse käskeä. Kun asiakkaan tilaus tulee tuotannon puolelle, työntekijät osaavat kyllä muokata työnsä sen mukaan, mitä työtehtäviä tilaus vaatii.

– Hyvä työnantaja tarjoaa vain välineet, tiedot ja työkalut ja tarvittaessa opastuksen. Silloin työntekijä on motivoituneempi ja viihtyy paremmin. Voisin kuvitella tällä kokemuksella osaavani jo vaikka mitä, mutta kun jaan työn toiselle niin, että hän saa sitä kehittää, saa huomata miten hienoja oivalluksia syntyy.

 

”Varmaa on, että huono kohtelu työpaikoilla laskee tuottavuutta enemmän kuin mikään työajan pidennys voi sitä ikinä lisätä.”
Taina Haahti, kirjailija ja entinen johtaja sijoitusalalta, HS 22.1.2017

”Vahvat hierarkiat ovat omiaan aiheuttamaan kyräilyä ja johtajien mielistelyä. Tulehtuneessa ilmapiirissä parhaat ideat harvoin nousevat esiin.”
Joona-Hermanni Mäkinen, tietokirjailija ja Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, Ylen verkkosivut 7.8.2018

 

Hyvä kerryttää hyvää

”Ihmisen arvo ei liity mihinkään ulkoiseen, ei siihen, miten paljon joku tuottaa, ei siihen, miten joku pärjää tai suoriutuu”, sanoo hämeenlinnalaisen Koneistuspalvelu L & K:n CNC-koneistaja ja Teollisuusliiton hallituksen jäsen Hanna-Kaisa Rokkanen. KUVA HARRI NURMINEN

– Minä uskon ihmiseen. Meistä jokaisesta löytyy lisää potentiaalia, jos meitä tuetaan ja kannustetaan. Kun ihmiselle tehdään hyvää, se hyvä kasvaa, toteaa Hanna-Kaisa Rokkanen.

– Uskon myös yhteisöllisyyteen. Vaikka me olemme yksilöitä, toiset ihmiset vaikuttavat meihin aina.

Rokkanen on Teollisuusliiton hallituksen jäsen. Hän työskentelee CNC-koneistajana hämeenlinnalaisessa Koneistuspalvelu L&K:ssa. Hänelle ihmisen ”raaka” mittaaminen on hyvin vierasta.

– Ihmisen arvo ei liity mihinkään ulkoiseen, ei siihen, miten paljon joku tuottaa, ei siihen, miten joku pärjää tai suoriutuu. Minulle ihmisen arvo on jotain paljon, paljon syvempää.

Valtavirtamediassa duunari ei saa näkyä tai kuulua. Jokaisen duunarin pitää kuitenkin vastata kiky-minuuteillaan henkilökohtaisesti siitä, että kansakunta pysyy pinnalla globaalin talouden tyrskyissä. Hänen pitää maksaa verot. Ja tavallisten duunareiden kaltaisille tavallisille ihmisille on aivan eri normistot kuin rikkaille.

– Meidän oletetaan vimmatusti tekevän kansantuotetta. Meidän on tuotettava verorahat. Meidän on tehostettava ja tiivistettävä. Mutta meidän ei pidä näkyä julkisuudessa, sillä me voisimme sanoa miten asiat oikeasti ovat. Julkisuuteen ei haluta säröääniä.

 

”Rikkailla on omat keinonsa keventää verotustaan: he hallitsevat sijoituksiaan sijoitusyhtiön kautta.”
Pääkirjoitus, HS 14.3.2013

”Usko siihen, että tuloerojen kasvattaminen ja miljardöörien lukumäärän kasvaminen edistää koko kansakunnan hyvinvointia on silkkaa humpuukia. Kyse on myytistä, jolla superrikkaat perustelevat kohtuuttomia tulojaan.”
Markku Ojanen, emeritusprofessori, blogikirjoitus, luettu 15.6.2018

”Teon moitittavuutta arvioitaessa on Nissisen mielestä otettava huomioon, että hänen motiivinsa oli hyvä ja ymmärrettävä.”
Uutinen korruption takia erotettavaksi joutuvasta valtakunnansyyttäjä Matti Nissisestä, HS 25.1.2018

 

Rokkasta kuohuttaa se, miten norminpurun propagandanimellä tavallisen kansan peruspalveluita yksityistetään ja murennetaan.

Viranomaisten palvelujen sähköistäminen vielä varmistaa suurten ryhmien syrjäyttämisen. Voi olla, että nettiin ei ole varaa tai sitä ei osata käyttää. Näin sairaat, köyhät, vammaiset tai vaikkapa ei-diginatiivit vanhemmat ikäluokat tipautetaan vielä jäljellä olevista tukiverkoista läpi. Tai ainakin digiloikalla kuritetaan työttömiä niin, ettei yhteiskunnallista mietiskelyä ehdi harrastaa. Rokkasella on takanaan niin työttömyys- kuin silpputyöjaksoja, joten omakohtaisia kokemuksia on.

– Nyt vallassa olevat puolueet purkavat rikkailta normeja. Mutta ne, jotka eivät ole voittajien kelkassa, heitä kuritetaan ja rangaistaan.

– Työttömät pidetään koko ajan täysin näennäisessä työn touhussa. Huomasin itse, miten paljon oikeaa työn hakua haittaa se, että koko ajan piti etsiä, mistä sähköisestä palvelusta mikin asia löytyy.

 

”Sote on vasta alkua, aktivointimalli ensituulahdus. Vanhoillinen hyvinvointiyhteiskunta on tullut aatteellisen, poliittisen ja taloudellisen tiensä päähän.”
Jari Ehrnrooth, kolumnisti, Ylen nettisivut 11.6.2018

”Aikuisia, jotka ovat epävarmoja digitaalisista taidoistaan ja haluttomia käyttämään tietokonetta, on Suomessa yhteensä noin 30 % väestöstä eli miljoona henkilöä.”
Lähde: Kansainvälinen PIAAC-tutkimus vuodelta 2015

”Hallitus näyttää ajattelevan, että vammaispalvelut ovat turha kuluerä, joten ne joutavat mennä.”
Sari Kokko ja Timo Kuoppala, Näkövammaisten liitto ry, HS 22.2.2018

 

TASA-ARVOSTA VALVONTAAN?

 

”Taloudellisen eriarvoisuuden kasvaminen johtaa väistämättä lisääntyviin psyykkisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin.”
Markku Ojanen, emeritusprofessori, blogikirjoitus, luettu 15.6.2018

 

– Kaikkien tutkimusten ja kaikkien mittareiden mukaan parhaimmin toimivia yhteiskuntia ovat tasa-arvoisimmat yhteiskunnat.

Rokkanen huomauttaa, että myös työnantajapuoli on teettänyt tutkimuksia, joiden tulokset kuuluttavat samaa yhteistä ilosanomaa työelämästä kuin muiden tahojen selvitykset. Kun työntekijöihin luotetaan, heitä arvostetaan, kunnioitetaan ja kuunnellaan, kun heille annetaan vaikutusmahdollisuuksia ja vapautta ideoita, yritys menestyy.

– Luottamus luo luottamusta, eikä tämä ole ristiriidassa tuotannon vaatimusten kanssa. Ilmeisesti esimerkiksi EK ei osaa lukea tutkimuksia.

Suomessa on viimeisten 10–15 vuoden eli Rokkasen mukaan oikeistohallitusten aikaan etäännytty yhteisestä sopimisesta, neuvottelemisesta ja kompromisseista. Niissä kumpikin osapuoli aina vähän häviää, mutta aina myös vähän voittaa.

– Nyt eletään sanelupolitiikan aikaan. Ei ole enää isoa joukkoa ihmisiä, jotka miettivät yhdessä, miten Suomea saadaan rakennettua ja miten tästä mennään eteenpäin. Nyt on pieni kapea kärki, eliitti, joka ylhäältä päin käskee: Näin teidän pitää tehdä.

Rokkasta suorastaan pelottaa tämä kehityskulku, joka heijastelee nimenomaan sitä ”säälimätöntä” ihmiskuvaa. Tämä kärjistyy valtavirran hellimissä valhekuvissa työttömistä. Eilen hyvä ja kunniallinen, työssään puurtanut kansalainen onkin tänään epäluotettava ja jatkuvaa valvontaa vaativa ”sosiaalipummi”.

– Jos luottamus koko yhteiskunnassa särkyy, jos yhteisöllisyys murretaan, on se todella huolestuttavaa. Työttömien ja köyhien kyttääminen, kyykyttäminen ja rankaiseminen ovat tuttuja keinoja fasismista. Se lietsoo radikalisoitumista. Enkä ihmettelisi, vaikka eräänä päivänä kansalle levitettäisiin tiedotetta: ”Ilmianna naapurisi, jos hän on työttömänä tehnyt tunnin talkootyötä naapurille.”

Työttömät on saatettu tahallisesti syyttämään maahanmuuttajia omasta ahdingostaan.

– Tämä on hajota ja hallitse -taktiikkaa. Vallanpitäjät ajavat köyhät tappelemaan keskenään, sillä se on vallanpitäjille edullista.

Rokkanen vaatii ay-liikettäkin pysähtymään ja miettimään, miltä sylttytehtaalta tämä vihan lietsomien maahanmuuttajia kohtaan oikein kumpuaa.

– Nämä ihmiset, jotka tulevat tänne tyhjin käsin, ilman rahaa, ilman mitään, hekö pakottivat meidät kiky-sopimukseen? Hekö heikensivät työehtosopimuksia? Hekö loivat työttömien aktiivimallin?

 

”On valmisteltu reservipoliisijärjestelmää, jossa lyhyen sotilaspoliisikoulutuksen saaneita vapaaehtoisia voidaan tulevaisuudessa komentaa – tai päästää? – pakolaisia ja muita haitallisia aineksia vastaan, toki hallituksen päätöksellä.”
Laura Lodenius, Rauhanliiton toiminnanjohtaja, Ydin 2/2018

 

”Miettikää vain pieniä ajatuksia”

”Tehtaan tuottavuus liittyy saumattomasti siihen, miten hyvin työntekijät voivat työssään”, sanoo Boliden Kokkola Oy:n pääluottamusmies ja Teollisuusliiton valtuuston jäsen Petri Partanen. KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ

– Työntekijöiltä tuli kehitysideoita ja aloitteita, jotka säästivät tehtaalla jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Nyt meiltä on poistettu aloitejärjestelmä. Nyt me saamme esittää vain esimerkiksi sellaisia pieniä ideoita, että porataanpa seinään letkuteline, että saadaan letku pois lattialta, kertoo Petri Partanen.

Partanen, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, on lähes 400 työntekijän pääluottamusmies Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaalla. Hänestä huokuu hämmästys ja turhautuminen.

Partanen muistuttaa, että tehtaan tuottavuus liittyy saumattomasti siihen, miten hyvin työntekijät voivat työssään. Tutkimusten mukaan ratkaisevimmat tyytymättömyyden aiheuttajat ovat vaikutusmahdollisuuksien puute omaan työhön ja laitteiden ja koneiden rikkoutuminen. Aloitejärjestelmän muutoksella kuitenkin vähennettiin, ei lisätty, vaikutusmahdollisuuksia.

– Työntekijä saattaa keksiä osastolla jonkin hyvän idean. Esimiehen tehtäviin kuuluisi keksiä tällaisia kehittämisideoita. Mutta jos esimies ei ole itse ideaa keksinyt, saattaa olla, ettei se mene eteenpäin.

Tämä kertoo Partaselle sen, että tehtaalla vaalitaan nyt hierarkkista järjestelmää. Kaikki eivät olekaan ihmisinä tasa-arvoisia.

– Meillä jaotellaan ihmiset työntekijöihin, toimihenkilöihin ja ylempiin toimihenkilöihin. Ja sitten on johto. Niin, ja sitten on vielä ulkopuoliset työntekijät, joita kohdellaan vielä huonommin kuin omia.

– Johto kulkee siviilivaatteissa. Sillä halutaan tehdä näkyvä ero työntekijöihin.

Nykyisin tietotekniikka antaa helpon mahdollisuuden taukoamattomaan valvontaan ja kontrolliin.

– Herrat tekevät hienoja exceleitä, sillä dataa on niin helppo saada esimerkiksi sisäänleimauksista tai terveydestä. Excel ja ihminen, niitä ei ole kuitenkaan helppo yhdistää. Hienot kuvaajat firman logopaperilla johtavat helposti vääriin johtopäätöksiin.

Bolidenilläkin on nähty erään osaston työntekijöiden ulosmarssi huonon johtamisen takia. Toisinkin voi olla. Vuorovaikutus, keskustelu ja kuunteleminen ovat avaimia tehtaan osaston hyvään ja tuottavaan toimintaan.

– Jos päällikkö ja esimiehet ovat maanläheisiä ihmisiä ja he käyvät juttelemassa tuolla hallissa jätkien kanssa, osastolla voidaan hyvin.

Partanen kavahtaa mielistelyä ja pienimuotoisen kuningasyhteisön syntymistä työpaikalle.

– Jos työyhteisön johtoon sattuu narsisti, hänen ympärilleen kerääntyvät pellet ja narrit. Mielistelemällä pääsee eteenpäin. Ja narsisti valitsee ympärilleen itsensä kaltaisia, ei pätevimpiä ihmisiä. Tämä on yritykselle turmiollista.

Pääluotto mietiskelee edelleen niitä asioita, jotka voivat estää vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri henkilöstöryhmien ja ihmisten välillä. Kunnioitus ja arvostus kaikkia kohtaan olisivat kuitenkin yrityksen ainoat tavat menestyä.

– Kun on käynyt saman koulutuksen, osaa puhua samalla hienolla kielellä ja osaa yritysslangin. Kun johtajia kuuntelee, tulee paljon osumia hevonpaskabingossa. Lattiatason työntekijä ei osaa keskustella tällaisella insinööri- tai akateemisella kielellä. Hän voi täräyttää puolen vuoden turhautumisen jälkeen, että saatana, se kone on edelleen rikki. Ja sitten toimihenkilöitä, joiden tehtäviin koneenkorjaus kuuluisi, säälitään. Voi, heillä on vaikeaa, kun joutuu tuollaista kieltä kuuntelemaan.

 

”Yliopistoihin on uinut dynaamisuutta uhkuva startup-kieli, brändääminen, pitchaus, guruilu, kick-offit ja challenget.”
Tekoälymystö vastaan älymystö, HS 22.4.2018

 

– Tieto on maailman tärkein asia, Partanen toteaa.

Tieto on valtaa työpaikallakin. Vielä suuremman vallan antaa se, jos tietoa pimitetään työntekijöiltä tai heidän edustajaltaan. Partanen kutsuu tätä jopa kiusaamiseksi. Työnantajalle on helppo pimittää asioita silloinkin, vaikka yksittäinen työntekijä voi joutua epäedulliseen tilanteeseen ja jopa useita työnantajan edustajia vastaan. Työntekijällä pitäisi silloin olla mahdollisuus luottamusmiehen tukeen ja samalla saada liiton resurssit käyttöön.

Pääluottamusmiehelle mahdollisuus luovuuteen, avoimuus ja keskustelu ovat kaikki oikeanlaisen ihmiskuvan ilmentymiä. Ne sattuvat olemaan myös avaimia yritysten menestymiseen, sillä armeijatyylinen käskyttäminen ei saa ihmisistä parasta esiin.

– Jos työntekijää ei kohdella hyvin, hän ei voi olla luova. Kumpi tehdas pärjää? Sellainen, jossa kourallinen johtajia saa keksiä ideoita ja olla luova, vai sellainen, jossa kaikki saavat?

 

Ay-liike,  usko arvoihisi!

Ammattiliittojen ei pidä alistua hallituksen vyörytykseen, sanovat Tekijän haastattelemat liiton aktiivit. Nyt pitää toimia.

– Tämä syksy on meille ratkaisevaa aikaa. Solidaarisuus ei ole lainkaan vanhanaikainen sana, Hanna-Kaisa Rokkanen toteaa.

Rokkanen tarkoittaa tällä sitä, että ay-liikkeen on todellakin nyt toimittava puolustaakseen omia arvojaan. Niihin kuuluvat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Rokkanen muistuttaa, että hallituksen suunnitelmaan kuuluu alle 20 hengen yritysten työntekijöiden irtisanomissuojan heikennys.

– Jos tällaisen annetaan mennä läpi, mihin me enää laitamme rajan? Ehdotus rikkoo minusta sekä syrjimisen vastaista lakia että perustuslakia. Olen aina ajatellut, että lakien pitää kohdella kaikkia tasa-arvoisesti. Eihän kansalaisia voi kohdella eri tavalla sen mukaan, minkä kokoisessa yrityksessä he sattuvat olemaan töissä.

Rokkaselle ay-liikkeen arvoihin kuuluvat avoimuus ja tiedottaminen myös omasta toiminnasta. Liiton hallituksen jäsenenä hän kuvaa, että aina pitää muistaa katsoa myös peiliin.

– Emme saa eriytyä ammattiliiton hallintohimmeliin ja sitten kentän väkeen. Ammattiliiton päätehtävänä ei saa olla instituution pyörittäminen. Ammattiliiton työntekijöiden ei pidä vain käydä tehtaissa katselemassa, että mitäs jännittävää te täällä teette. Sitä tavallista työntekijää, joka lähtee pienellä palkalla kuudelta aamulla töihin, häntä on kuunneltava.

– Jos on tehty vääriä päätöksiä, mustaa ei saa maalata valkoiseksi. Mitä laajemmin ja avoimemmin tiedotetaan, sitä suurempi luottamus liittoon syntyy.

 

”Mitä siitä tulisi, jos jokainen työntekijä kävisi vuorollaan selvittelemässä asioitaan työnantajan kanssa?”

Christian Vuorinen on tyytyväinen Teollisuusliiton ensimmäisiin askeliin.

– Nyt touhutaan netissä, mikä on luonut lisää työkaluja, se on hyvä. Mutta toimitsijoiden läsnäoloa työpaikoilla tarvitaan yhä! Monesti esimerkiksi pitää olla joku kokeneempi, joka osaa tulkita uudet lakipykälät.

Ay-liike on Vuoriselle kaiken ”kivijalka”. Työehtosopimus on hänelle hyvä alusta, jonka avulla jokaiselle työpaikalle voi rakentaa omat, toimivat ratkaisut. Myös fiksut työnantajat ymmärtävät tämän.

– On hyvä, että järjestöt miettivät keskenään ja sopivat isommat asiat. Me voimme sitten keskittyä työn tekemiseen. Työpaikalla luottamusmies auttaa. Mitä siitä tulisi, jos jokainen työntekijä kävisi vuorollaan selvittelemässä asioitaan työnantajan kanssa? Luottamusmiehellä pitää olla luonnetta ja asennetta. Painetta pitää kestää.

Vuorisen mielestä ay-liikkeen tulee puolustaa kaikille saatavilla olevia peruspalveluita.

– Sähköistäminen ei saa vaarantaa esimerkiksi työvoimapalveluiden saatavuutta. Näin äkkiä sitä ei saa tehdä. Siihen tarvitaan pidempi aika ja sukupolvien vaihtuminen.

Ay-liikkeen on Vuorisen mielestä tärkeää olla mukana myös ammatillisessa koulutuksessa. Hän kertoo olleensa mukana jaostossa, jossa opintosuunnitelmia on mietitty muiden muassa oppilaiden, opettajien, työnantajien ja muiden edustajien kanssa.

– Oppilaan on saatava riittävän hyvät eväät matkalle työelämään. Tässä tarvitaan useita näkökulmia. Yritysten näkökulma on myös erityisen arvokas, mutta se ei saa olla liian manipuloiva. Koulusta on saatava monipuolinen perusopetus, yrityksissä sitten erikoistutaan. Miten työllistyä uudelleen, jos on oppinut yrityksessä vain suppean työvaiheen?

Vuorisen mielestä ei ole myöskään kansantaloudellisesti järkevää vierittää vastuuta perusopetuksesta yrityksiin.

– Ajatellaan vaikka 20 oppilaan luokkaa. Koulussa maksetaan yhdelle opettajalle palkka, mutta yrityksissä maksetaan palkka 20 ammattimiehelle tai -naiselle.

 

”Meidän keskeisin arvomme on se, että ihminen on samanarvoinen mihinkään katsomatta.”

Petri Partaselle yhdenvertaisuus on ay-liikkeen tärkein arvo.

– Meidän on oltava ehdottomia siinä, että myös maahanmuuttajilla pitää olla samanlaiset työehdot ja palkat kuin muilla. Jos me annamme siinä periksi, mihin vedetään raja? Meidän keskeisin arvomme on se, että ihminen on samanarvoinen mihinkään katsomatta.

Partanen naurahtaa, että hän on entisiltä puuliittolaisilta ja teamilaisilta kuullut arvioita, että uudessa Teollisuusliitossa on menty pönöttämisessä takapakkia.

– On totta, että vaatii aika kovaa kanttia muuttaa valtuuston istunnossa liiton hallituksen esitystä. Se näytelmä on aika valmiiksi käsikirjoitettu.

Ay-liike on Partaselle kuitenkin edelleen se, joka Suomessa pystyy ja jonka pitää puolustaa tavallista ihmistä ja hänen perusoikeuksiaan. Siinä ollaan inhimillisen ihmiskäsityksen ytimessä.

– Jos on syntynyt hyväosaiseen perheeseen, ei osaa arvostaa yhteiskunnan tai liiton turvaverkkoja. Me kaikki tarvitsemme elämämme varrella joskus apua. Ei ole lopulta yhtäkään ihmistä, joka ei edes joskus tarvitsisi toista ihmistä.

Ihminen pettää Partasen mielestä vain itseään, jos kuvittelee pärjäävänsä aina yksin. Silloin ei koskaan tarvitsisi lapsilisiä, poliisia, asumistukia, terveydenhoitoa tai mitään muitakaan verovaroin kustannettuja palveluja.

– Jos näitä ei tarvitse ja jos itsellä on varaa ostaa nämä palvelut heikoimmallakin hetkellä, on jo syntyjään miljönääri – eikä miljonäärejä ole tässä maassa monta.

 

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVITUS TAINA ILOMÄKI-VIRTA
KUVAT PEKKA ELOMAA, HARRI NURMINEN JA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ

Lue tästä Mihin katosi duunarin arvo? -juttupaketin osa 2, missä asiantuntijat kertovat näkemyksiään ihmisarvosta, yhteiskunnasta, demokratiasta, tulonjaosta ja työelämästä.

Lue tästä Mihin katosi duunarin arvo? -juttupaketin osa 3, missä liiton toimitsijat pohtivat ihmiskäsityksen käsitettä ja sen merkitystä liiton toiminnassa.