Teol­li­suus­liitto ei sulata lakie­si­tystä pien­ten työpaik­ko­jen työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mi­sestä. ”Jos emme nyt tee mitään, ovat maan halli­tuk­sen seuraa­vat toimen­pi­teet työn­te­ki­jöi­den kannalta vielä huonom­pia”, puheen­joh­taja Riku Aalto arvioi.

Teol­li­suus­liitto on ilmoit­ta­nut ryhty­vänsä mitta­viin järjes­töl­li­siin toimen­pi­tei­siin, mikäli maan halli­tus ei vedä takai­sin lakie­si­tystä alle 20 hengen työpaik­ko­jen työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mis­suo­jan heikentämisestä.

Perus­te­lut järeillä toimen­pi­teillä uhkaa­mi­seen ovat puheen­joh­taja Riku Aallon mukaan tiivis­te­tysti kahdenlaiset.

Ensin­nä­kin lakie­si­tys aset­taa työn­te­ki­jät keske­nään eriar­voi­seen asemaan keino­te­koi­sin eli työpai­kan kokoon liit­ty­vin perus­te­luin, ja sisäl­tää ainek­set työn­te­ki­jöi­den mieli­val­tai­seen kohte­luun. Esityk­sen mukaan irti­sa­no­mi­nen olisi mahdol­lista toteut­taa luot­ta­muk­sen horju­mi­sen perusteella.

– Toisin sanoen, jos työnan­taja haluaa päästä eroon työn­te­ki­jästä, joka ei häntä satu miel­lyt­tä­mään, voisi hän todel­lis­ten syiden sijaan verhoilla irti­sa­no­mi­sen epämää­räi­seen luot­ta­muk­sen horju­mi­sen kaapuun. Syitä sille, että työn­tekijä ei satu miel­lyt­tä­mään voi puoles­taan olla monia kuten esimer­kiksi ammat­ti­liit­toon järjes­täy­ty­mi­nen, luot­ta­mus­hen­ki­lönä toimi­mi­nen tai sairaus­pois­sao­lot. Tällai­selle pärs­tä­ker­roin­lin­jalle ei työelä­män lain­sää­dän­töä voi pääs­tää, Aalto toteaa.

Toiseksi lakie­si­tys on vain yksi lenkki halli­tuk­sen poliit­ti­sessa hank­keessa, jonka tavoit­teena on työn­te­ki­jöi­den ja työt­tö­mien aseman ja oikeuk­sien heiken­tä­mi­nen. Lenk­kejä ketjuun on jo kerty­nyt useita. Niitä kertyy Aallon mukaan lisää, ellei kehi­tystä katkaista ja ohjata tervee­seen suuntaan.

– Olemme kerto­neet kantamme ja näke­myk­semme minis­te­reille moneen kertaan. Silti halli­tus halusi lähteä tälle tielle. Pidän sitä meille heitet­tynä koepal­lona, että meni­sikö tämä kuiten­kin läpi?

– No, ei mene läpi. Perumme järjes­töl­li­set toimen­pi­teet vain, jos halli­tus vetää esityk­sensä takai­sin. Samalla tähtäämme siihen, että työelä­mää ruve­taan jälleen kehit­tä­mään työn­te­ki­jöi­den aseman ja turvan kannalta parem­paan suun­taan. Todel­li­suu­dessa esimer­kiksi irti­sa­no­mis­suo­jaa pitää vahvis­taa. Irti­sa­no­mis­ten toteut­ta­mi­nen ei meillä nimit­täin ole kansain­vä­li­sen mitta­puun mukaan vaikeaa.

RAMPA TYÖLLISYYSPERUSTELU

Halli­tus on perus­tel­lut lakie­si­tys­tään sillä, että irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mi­nen edis­täisi työl­li­syyttä. Se ei Aallon mukaan pidä paikkaansa.

– Elin­kei­noe­lä­män tutki­mus­lai­tok­sen Etlan ja Palkan­saa­jien tutki­mus­lai­tok­sen mukaan työl­li­syys­vai­ku­tuk­sia ei ole. Näin ollen jäljelle jää vain se, että irti­sa­no­mi­nen helpot­tuisi kysee­na­lai­sin henki­lö­koh­tai­sin perus­tein, minkä jälkeen potkut saaneet ihmi­set joutui­si­vat kärsi­mään 90 päivän karens­sin ennen kuin pääsi­si­vät työt­tö­myys­tur­van piiriin.

– Ja samalla nämä ihmi­set joutui­si­vat halli­tuk­sen säätä­mien sank­tioita sisäl­tä­vien aktii­vi­mal­lien raskai­siin rattai­siin. Emme me halua olla raken­ta­massa tällai­sia työmark­ki­noita tai järjes­tel­miä, joilla aiheu­te­taan ihmi­sille vaikeuk­sia. Työl­li­syys on tärkeä tavoite, mutta sitä pitää edis­tää tarjoa­malla mahdol­li­suuk­sia kuten esimer­kiksi koulu­tuk­sen kautta etene­viä polkuja tulevaisuuteen.

VAIKUTTAMISEN AIKA ON NYT

Aallon mukaan koko­nai­suutta arvioi­taessa on otet­tava huomioon myös se, että halli­tus on yksi­puo­li­sesti irti­sa­no­nut aikai­sem­min teke­mänsä sopi­muk­set, ja yrit­tää sen päälle edel­leen yksi­puo­li­sesti muut­taa työelä­män lain­sää­dän­töä työn­te­ki­jöi­den kannalta huonommaksi.

– Kun kilpai­lu­ky­ky­so­pi­mus eli kiky tehtiin, meille vannot­tiin, että työelä­män lakien valmis­telu toteu­te­taan kolmi­kan­tai­sesti. Toisaalta meille luvat­tiin, että työt­tö­myys­tur­vaan ei tule heiken­nyk­siä. Kumpi­kaan näistä lupauk­sista ei ole pitä­nyt. Sopi­mus­ten rikko­mista emme voi hyväksyä.

– Toivon, että jäse­nemme ymmär­tä­vät, että kun nyt puolus­tamme pien­ten työpaik­ko­jen työn­te­ki­jöi­den asemaa, olemme samalla huoleh­ti­massa siitä, että sama kiel­tei­nen kehi­tys ei pääse laajen­tu­maan suurem­mille työpai­koille, saati läpäi­se­mään työmarkkinoita.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Näin Sipi­län halli­tus on kurit­ta­nut duunaria

KEVÄT 2015

• Sipi­län halli­tus muodos­te­taan. Halli­tus­oh­jel­maa arvos­tel­laan yhteis­kun­nan heikom­pio­sai­sia syrji­väksi ja perus­tus­lain vastai­seksi. Monet halli­tus­oh­jel­maan kirja­tuista sääs­töistä osuvat palkansaajaan.
• Sipi­län leik­kaus­lista julkis­te­taan. Lista sisäl­tää muun muassa subjek­tii­vi­sen päivä­hoito-oikeu­den rajaa­mi­sen, ansio­si­don­nai­sen leik­kaa­mi­sen ja lisä­leik­kauk­set työttömyysturvaan.

KESÄ 2015

• Halli­tus esit­tää työmark­ki­na­jär­jes­töille yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sen solmi­mista, jonka toimilla on tarkoi­tus nostaa työl­li­syyttä ja kilpailukykyä.

SYKSY 2015

• Halli­tus esit­tää yhteis­kun­ta­so­pi­muk­selle vaih­toeh­tona niin sanot­tua pakko­la­ki­pa­ket­tia eli lakie­si­tyk­siä, jotka uhkaa­vat heiken­tää työeh­toja ja leikata palkan­saa­jien toimeen­tu­loa tuntuvasti.

TALVI 2015

• Yhteis­kun­ta­so­pi­mus­neu­vot­te­lut kariutuvat.

KEVÄT 2016

• Vuorot­te­lu­va­paan ehdot kiris­ty­vät. Vanhem­pain­va­paan päivä­ra­hoja leika­taan. Sairausa­jan vuosi­lo­masta leika­taan palaut­ta­malla siihen omavas­tuu­päi­vät. Voimaan tuleva vuosi­lo­ma­lain muutos vähen­tää vuosi­lo­man kerty­mistä äitiys‑, isyys- ja vanhem­pain­va­paan ajalta. Halli­tus haluaa lisätä paikal­lista sopi­mista lain­sää­dän­nöllä, joka ohit­taisi työeh­to­so­pi­muk­set. Perhe­va­pailta kart­tuva vuosi­lo­ma­oi­keus heik­ke­nee. Halli­tus esit­tää työnäy­te­pal­ve­lun käyttöönottoa.

KESÄ 2016

• Kilpai­lu­ky­ky­so­pi­mus syntyy vaih­toeh­tona aiem­min esite­tyille pakkolaeille.

KEVÄT 2017

• Ennen kilpai­lu­ky­ky­so­pi­musta sovi­tut 200 miljoo­nan euron leik­kauk­set työt­tö­myys­tur­vaan tule­vat voimaan. Ansio­tur­van pituus lyhe­nee, koro­tuso­sia heiken­ne­tään ja omavas­tuu­päi­viä tulee lisää. Työso­pi­mus­lain muutok­set heiken­tä­vät palkan­saa­jan työsuh­de­tur­vaa. Koulu­tuk­sesta leika­taan valta­vasti. Työt­tö­myys­tur­van leik­kauk­silla kuri­te­taan työt­tö­miä. Lähes kaik­kia Kelan etuuk­sia leika­taan. Palk­ka­tu­keen, start­ti­ra­haan ja työt­tö­mien kulu­kor­vauk­siin tulee huononnuksia.

KESÄ 2017

• Ensim­mäi­nen halli­tuk­sen esitys omatoi­mi­sen työn­haun mallista eli aktii­vi­malli kakko­nen on lausun­noilla. Halli­tus ei vie esitystä tässä vaiheessa eduskuntaan.

TALVI 2017

• Edus­kunta hyväk­syy halli­tuk­sen esityk­sen aktii­vi­mal­lista, joka leik­kaa työt­tö­myys­tur­vaa, jos niin sanottu aktii­vi­suusehto ei täyty.

KEVÄT 2018

• Työt­tö­myys­tur­vaa leik­kaava aktii­vi­malli tulee voimaan 1.1.2018. Kelan ja Finans­si­val­von­nan 14.8.2018 julkai­se­mien tilas­to­jen mukaan aktii­vi­mal­lin vuoksi alen­net­tua työt­tö­myy­se­tuutta sai huhti–kesäkuussa noin 150 000 henkilöä.
• Halli­tus tuo kehys­rii­heen lakie­si­tyk­sen alle 30-vuotiai­den työn­te­ki­jöi­den perus­teet­to­mien määrä­ai­kais­ten työsuh­tei­den salli­mi­sesta. Lakie­si­tys kaatuu myöhem­min heinä­kuussa, kun sitä ei lähe­tetä lausuntokierrokselle.
• Halli­tus tuo kehys­rii­heen lakie­si­tyk­sen irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mi­sestä alle 20 hengen yrityksissä.
• Halli­tus jatkaa omatoi­mi­sen työn­haun mallin eli niin sano­tun aktii­vi­malli kakko­sen valmis­te­lua. Laki viedään lausun­nolle kesä­kuussa. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön tavoit­teena on antaa halli­tuk­sen esitys edus­kun­nalle syysis­tun­to­kau­della 2018.

KESÄ 2018

• Työnan­ta­jan takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suus ja lisä­työn tarjoa­mis­vel­vol­li­suus eivät enää koske tilan­teita, joissa työpai­kalle tulee oppi­so­pi­mus­opis­ke­li­joita. Muutok­sella on nega­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia työn­te­ki­jöi­den toimeen­tu­loon, tasa-arvoon ja henkilöstökoulutukseen.

Lähde: SAK