Teolli­suus­liitto ei sulata lakie­si­tystä pienten työpaik­kojen työnte­ki­jöiden irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mi­sestä. ”Jos emme nyt tee mitään, ovat maan halli­tuksen seuraavat toimen­pi­teet työnte­ki­jöiden kannalta vielä huonompia”, puheen­joh­taja Riku Aalto arvioi.

Teolli­suus­liitto on ilmoit­tanut ryhty­vänsä mitta­viin järjes­töl­li­siin toimen­pi­tei­siin, mikäli maan hallitus ei vedä takaisin lakie­si­tystä alle 20 hengen työpaik­kojen työnte­ki­jöiden irtisa­no­mis­suojan heikentämisestä.

Perus­telut järeillä toimen­pi­teillä uhkaa­mi­seen ovat puheen­joh­taja Riku Aallon mukaan tiivis­te­tysti kahdenlaiset.

Ensin­näkin lakie­sitys asettaa työnte­kijät keske­nään eriar­voi­seen asemaan keino­te­koisin eli työpaikan kokoon liittyvin perus­te­luin, ja sisältää ainekset työnte­ki­jöiden mieli­val­tai­seen kohte­luun. Esityksen mukaan irtisa­no­minen olisi mahdol­lista toteuttaa luotta­muksen horju­misen perusteella.

– Toisin sanoen, jos työnan­taja haluaa päästä eroon työnte­ki­jästä, joka ei häntä satu miellyt­tä­mään, voisi hän todel­listen syiden sijaan verhoilla irtisa­no­misen epämää­räi­seen luotta­muksen horju­misen kaapuun. Syitä sille, että työntekijä ei satu miellyt­tä­mään voi puoles­taan olla monia kuten esimer­kiksi ammat­ti­liit­toon järjes­täy­ty­minen, luotta­mus­hen­ki­lönä toimi­minen tai sairaus­pois­saolot. Tällai­selle pärstä­ker­roin­lin­jalle ei työelämän lainsää­däntöä voi päästää, Aalto toteaa.

Toiseksi lakie­sitys on vain yksi lenkki halli­tuksen poliit­ti­sessa hankkeessa, jonka tavoit­teena on työnte­ki­jöiden ja työttö­mien aseman ja oikeuk­sien heiken­tä­minen. Lenkkejä ketjuun on jo kertynyt useita. Niitä kertyy Aallon mukaan lisää, ellei kehitystä katkaista ja ohjata tervee­seen suuntaan.

– Olemme kerto­neet kantamme ja näkemyk­semme minis­te­reille moneen kertaan. Silti hallitus halusi lähteä tälle tielle. Pidän sitä meille heitet­tynä koepal­lona, että menisikö tämä kuitenkin läpi?

– No, ei mene läpi. Perumme järjes­töl­liset toimen­pi­teet vain, jos hallitus vetää esityk­sensä takaisin. Samalla tähtäämme siihen, että työelämää ruvetaan jälleen kehit­tä­mään työnte­ki­jöiden aseman ja turvan kannalta parem­paan suuntaan. Todel­li­suu­dessa esimer­kiksi irtisa­no­mis­suojaa pitää vahvistaa. Irtisa­no­misten toteut­ta­minen ei meillä nimit­täin ole kansain­vä­lisen mitta­puun mukaan vaikeaa.

RAMPA TYÖLLISYYSPERUSTELU

Hallitus on perus­tellut lakie­si­tys­tään sillä, että irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­minen edistäisi työlli­syyttä. Se ei Aallon mukaan pidä paikkaansa.

– Elinkei­noe­lämän tutki­mus­lai­toksen Etlan ja Palkan­saa­jien tutki­mus­lai­toksen mukaan työlli­syys­vai­ku­tuksia ei ole. Näin ollen jäljelle jää vain se, että irtisa­no­minen helpot­tuisi kysee­na­laisin henki­lö­koh­taisin perus­tein, minkä jälkeen potkut saaneet ihmiset joutui­sivat kärsi­mään 90 päivän karenssin ennen kuin pääsi­sivät työttö­myys­turvan piiriin.

– Ja samalla nämä ihmiset joutui­sivat halli­tuksen säätä­mien sanktioita sisäl­tä­vien aktii­vi­mal­lien raskai­siin rattai­siin. Emme me halua olla raken­ta­massa tällaisia työmark­ki­noita tai järjes­telmiä, joilla aiheu­te­taan ihmisille vaikeuksia. Työlli­syys on tärkeä tavoite, mutta sitä pitää edistää tarjoa­malla mahdol­li­suuksia kuten esimer­kiksi koulu­tuksen kautta eteneviä polkuja tulevaisuuteen.

VAIKUTTAMISEN AIKA ON NYT

Aallon mukaan kokonai­suutta arvioi­taessa on otettava huomioon myös se, että hallitus on yksipuo­li­sesti irtisa­nonut aikai­semmin tekemänsä sopimukset, ja yrittää sen päälle edelleen yksipuo­li­sesti muuttaa työelämän lainsää­däntöä työnte­ki­jöiden kannalta huonommaksi.

– Kun kilpai­lu­ky­ky­so­pimus eli kiky tehtiin, meille vannot­tiin, että työelämän lakien valmis­telu toteu­te­taan kolmi­kan­tai­sesti. Toisaalta meille luvat­tiin, että työttö­myys­tur­vaan ei tule heiken­nyksiä. Kumpi­kaan näistä lupauk­sista ei ole pitänyt. Sopimusten rikko­mista emme voi hyväksyä.

– Toivon, että jäsenemme ymmär­tävät, että kun nyt puolus­tamme pienten työpaik­kojen työnte­ki­jöiden asemaa, olemme samalla huoleh­ti­massa siitä, että sama kielteinen kehitys ei pääse laajen­tu­maan suurem­mille työpai­koille, saati läpäi­se­mään työmarkkinoita.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Näin Sipilän hallitus on kurit­tanut duunaria

KEVÄT 2015

• Sipilän hallitus muodos­te­taan. Halli­tus­oh­jelmaa arvos­tel­laan yhteis­kunnan heikom­pio­saisia syrji­väksi ja perus­tus­lain vastai­seksi. Monet halli­tus­oh­jel­maan kirja­tuista säästöistä osuvat palkansaajaan.
• Sipilän leikkaus­lista julkis­te­taan. Lista sisältää muun muassa subjek­tii­visen päivä­hoito-oikeuden rajaa­misen, ansio­si­don­naisen leikkaa­misen ja lisäleik­kaukset työttömyysturvaan.

KESÄ 2015

• Hallitus esittää työmark­ki­na­jär­jes­töille yhteis­kun­ta­so­pi­muksen solmi­mista, jonka toimilla on tarkoitus nostaa työlli­syyttä ja kilpailukykyä.

SYKSY 2015

• Hallitus esittää yhteis­kun­ta­so­pi­muk­selle vaihtoeh­tona niin sanottua pakko­la­ki­pa­kettia eli lakie­si­tyksiä, jotka uhkaavat heikentää työeh­toja ja leikata palkan­saa­jien toimeen­tuloa tuntuvasti.

TALVI 2015

• Yhteis­kun­ta­so­pi­mus­neu­vot­telut kariutuvat.

KEVÄT 2016

• Vuorot­te­lu­va­paan ehdot kiris­tyvät. Vanhem­pain­va­paan päivä­ra­hoja leika­taan. Sairausajan vuosi­lo­masta leika­taan palaut­ta­malla siihen omavas­tuu­päivät. Voimaan tuleva vuosi­lo­ma­lain muutos vähentää vuosi­loman kerty­mistä äitiys‑, isyys- ja vanhem­pain­va­paan ajalta. Hallitus haluaa lisätä paikal­lista sopimista lainsää­dän­nöllä, joka ohittaisi työeh­to­so­pi­mukset. Perhe­va­pailta karttuva vuosi­lo­ma­oi­keus heikkenee. Hallitus esittää työnäy­te­pal­velun käyttöönottoa.

KESÄ 2016

• Kilpai­lu­ky­ky­so­pimus syntyy vaihtoeh­tona aiemmin esite­tyille pakkolaeille.

KEVÄT 2017

• Ennen kilpai­lu­ky­ky­so­pi­musta sovitut 200 miljoonan euron leikkaukset työttö­myys­tur­vaan tulevat voimaan. Ansio­turvan pituus lyhenee, korotusosia heiken­ne­tään ja omavas­tuu­päiviä tulee lisää. Työso­pi­mus­lain muutokset heiken­tävät palkan­saajan työsuh­de­turvaa. Koulu­tuk­sesta leika­taan valta­vasti. Työttö­myys­turvan leikkauk­silla kurite­taan työttömiä. Lähes kaikkia Kelan etuuksia leika­taan. Palkka­tu­keen, start­ti­ra­haan ja työttö­mien kulukor­vauk­siin tulee huononnuksia.

KESÄ 2017

• Ensim­mäinen halli­tuksen esitys omatoi­misen työnhaun mallista eli aktii­vi­malli kakkonen on lausun­noilla. Hallitus ei vie esitystä tässä vaiheessa eduskuntaan.

TALVI 2017

• Eduskunta hyväksyy halli­tuksen esityksen aktii­vi­mal­lista, joka leikkaa työttö­myys­turvaa, jos niin sanottu aktii­vi­suusehto ei täyty.

KEVÄT 2018

• Työttö­myys­turvaa leikkaava aktii­vi­malli tulee voimaan 1.1.2018. Kelan ja Finans­si­val­vonnan 14.8.2018 julkai­se­mien tilas­tojen mukaan aktii­vi­mallin vuoksi alennettua työttö­myy­se­tuutta sai huhti–kesäkuussa noin 150 000 henkilöä.
• Hallitus tuo kehys­rii­heen lakie­si­tyksen alle 30-vuotiaiden työnte­ki­jöiden perus­teet­to­mien määrä­ai­kaisten työsuh­teiden salli­mi­sesta. Lakie­sitys kaatuu myöhemmin heinä­kuussa, kun sitä ei lähetetä lausuntokierrokselle.
• Hallitus tuo kehys­rii­heen lakie­si­tyksen irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mi­sestä alle 20 hengen yrityksissä.
• Hallitus jatkaa omatoi­misen työnhaun mallin eli niin sanotun aktii­vi­malli kakkosen valmis­telua. Laki viedään lausun­nolle kesäkuussa. Työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riön tavoit­teena on antaa halli­tuksen esitys eduskun­nalle syysis­tun­to­kau­della 2018.

KESÄ 2018

• Työnan­tajan takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suus ja lisätyön tarjoa­mis­vel­vol­li­suus eivät enää koske tilan­teita, joissa työpai­kalle tulee oppiso­pi­mus­opis­ke­li­joita. Muutok­sella on negatii­visia vaiku­tuksia työnte­ki­jöiden toimeen­tu­loon, tasa-arvoon ja henkilöstökoulutukseen.

Lähde: SAK