Teollisuusliitto ei sulata lakiesitystä pienten työpaikkojen työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä. ”Jos emme nyt tee mitään, ovat maan hallituksen seuraavat toimenpiteet työntekijöiden kannalta vielä huonompia”, puheenjohtaja Riku Aalto arvioi.

Teollisuusliitto on ilmoittanut ryhtyvänsä mittaviin järjestöllisiin toimenpiteisiin, mikäli maan hallitus ei vedä takaisin lakiesitystä alle 20 hengen työpaikkojen työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä.

Perustelut järeillä toimenpiteillä uhkaamiseen ovat puheenjohtaja Riku Aallon mukaan tiivistetysti kahdenlaiset.

Ensinnäkin lakiesitys asettaa työntekijät keskenään eriarvoiseen asemaan keinotekoisin eli työpaikan kokoon liittyvin perusteluin, ja sisältää ainekset työntekijöiden mielivaltaiseen kohteluun. Esityksen mukaan irtisanominen olisi mahdollista toteuttaa luottamuksen horjumisen perusteella.

– Toisin sanoen, jos työnantaja haluaa päästä eroon työntekijästä, joka ei häntä satu miellyttämään, voisi hän todellisten syiden sijaan verhoilla irtisanomisen epämääräiseen luottamuksen horjumisen kaapuun. Syitä sille, että työntekijä ei satu miellyttämään voi puolestaan olla monia kuten esimerkiksi ammattiliittoon järjestäytyminen, luottamushenkilönä toimiminen tai sairauspoissaolot. Tällaiselle pärstäkerroinlinjalle ei työelämän lainsäädäntöä voi päästää, Aalto toteaa.

Toiseksi lakiesitys on vain yksi lenkki hallituksen poliittisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on työntekijöiden ja työttömien aseman ja oikeuksien heikentäminen. Lenkkejä ketjuun on jo kertynyt useita. Niitä kertyy Aallon mukaan lisää, ellei kehitystä katkaista ja ohjata terveeseen suuntaan.

– Olemme kertoneet kantamme ja näkemyksemme ministereille moneen kertaan. Silti hallitus halusi lähteä tälle tielle. Pidän sitä meille heitettynä koepallona, että menisikö tämä kuitenkin läpi?

– No, ei mene läpi. Perumme järjestölliset toimenpiteet vain, jos hallitus vetää esityksensä takaisin. Samalla tähtäämme siihen, että työelämää ruvetaan jälleen kehittämään työntekijöiden aseman ja turvan kannalta parempaan suuntaan. Todellisuudessa esimerkiksi irtisanomissuojaa pitää vahvistaa. Irtisanomisten toteuttaminen ei meillä nimittäin ole kansainvälisen mittapuun mukaan vaikeaa.

RAMPA TYÖLLISYYSPERUSTELU

Hallitus on perustellut lakiesitystään sillä, että irtisanomissuojan heikentäminen edistäisi työllisyyttä. Se ei Aallon mukaan pidä paikkaansa.

– Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan työllisyysvaikutuksia ei ole. Näin ollen jäljelle jää vain se, että irtisanominen helpottuisi kyseenalaisin henkilökohtaisin perustein, minkä jälkeen potkut saaneet ihmiset joutuisivat kärsimään 90 päivän karenssin ennen kuin pääsisivät työttömyysturvan piiriin.

– Ja samalla nämä ihmiset joutuisivat hallituksen säätämien sanktioita sisältävien aktiivimallien raskaisiin rattaisiin. Emme me halua olla rakentamassa tällaisia työmarkkinoita tai järjestelmiä, joilla aiheutetaan ihmisille vaikeuksia. Työllisyys on tärkeä tavoite, mutta sitä pitää edistää tarjoamalla mahdollisuuksia kuten esimerkiksi koulutuksen kautta eteneviä polkuja tulevaisuuteen.

VAIKUTTAMISEN AIKA ON NYT

Aallon mukaan kokonaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että hallitus on yksipuolisesti irtisanonut aikaisemmin tekemänsä sopimukset, ja yrittää sen päälle edelleen yksipuolisesti muuttaa työelämän lainsäädäntöä työntekijöiden kannalta huonommaksi.

– Kun kilpailukykysopimus eli kiky tehtiin, meille vannottiin, että työelämän lakien valmistelu toteutetaan kolmikantaisesti. Toisaalta meille luvattiin, että työttömyysturvaan ei tule heikennyksiä. Kumpikaan näistä lupauksista ei ole pitänyt. Sopimusten rikkomista emme voi hyväksyä.

– Toivon, että jäsenemme ymmärtävät, että kun nyt puolustamme pienten työpaikkojen työntekijöiden asemaa, olemme samalla huolehtimassa siitä, että sama kielteinen kehitys ei pääse laajentumaan suuremmille työpaikoille, saati läpäisemään työmarkkinoita.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Näin Sipilän hallitus on kurittanut duunaria

KEVÄT 2015

• Sipilän hallitus muodostetaan. Hallitusohjelmaa arvostellaan yhteiskunnan heikompiosaisia syrjiväksi ja perustuslain vastaiseksi. Monet hallitusohjelmaan kirjatuista säästöistä osuvat palkansaajaan.
• Sipilän leikkauslista julkistetaan. Lista sisältää muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen, ansiosidonnaisen leikkaamisen ja lisäleikkaukset työttömyysturvaan.

KESÄ 2015

• Hallitus esittää työmarkkinajärjestöille yhteiskuntasopimuksen solmimista, jonka toimilla on tarkoitus nostaa työllisyyttä ja kilpailukykyä.

SYKSY 2015

• Hallitus esittää yhteiskuntasopimukselle vaihtoehtona niin sanottua pakkolakipakettia eli lakiesityksiä, jotka uhkaavat heikentää työehtoja ja leikata palkansaajien toimeentuloa tuntuvasti.

TALVI 2015

• Yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuvat.

KEVÄT 2016

• Vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät. Vanhempainvapaan päivärahoja leikataan. Sairausajan vuosilomasta leikataan palauttamalla siihen omavastuupäivät. Voimaan tuleva vuosilomalain muutos vähentää vuosiloman kertymistä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta. Hallitus haluaa lisätä paikallista sopimista lainsäädännöllä, joka ohittaisi työehtosopimukset. Perhevapailta karttuva vuosilomaoikeus heikkenee. Hallitus esittää työnäytepalvelun käyttöönottoa.

KESÄ 2016

• Kilpailukykysopimus syntyy vaihtoehtona aiemmin esitetyille pakkolaeille.

KEVÄT 2017

• Ennen kilpailukykysopimusta sovitut 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan tulevat voimaan. Ansioturvan pituus lyhenee, korotusosia heikennetään ja omavastuupäiviä tulee lisää. Työsopimuslain muutokset heikentävät palkansaajan työsuhdeturvaa. Koulutuksesta leikataan valtavasti. Työttömyysturvan leikkauksilla kuritetaan työttömiä. Lähes kaikkia Kelan etuuksia leikataan. Palkkatukeen, starttirahaan ja työttömien kulukorvauksiin tulee huononnuksia.

KESÄ 2017

• Ensimmäinen hallituksen esitys omatoimisen työnhaun mallista eli aktiivimalli kakkonen on lausunnoilla. Hallitus ei vie esitystä tässä vaiheessa eduskuntaan.

TALVI 2017

• Eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen aktiivimallista, joka leikkaa työttömyysturvaa, jos niin sanottu aktiivisuusehto ei täyty.

KEVÄT 2018

• Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli tulee voimaan 1.1.2018. Kelan ja Finanssivalvonnan 14.8.2018 julkaisemien tilastojen mukaan aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti–kesäkuussa noin 150 000 henkilöä.
• Hallitus tuo kehysriiheen lakiesityksen alle 30-vuotiaiden työntekijöiden perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden sallimisesta. Lakiesitys kaatuu myöhemmin heinäkuussa, kun sitä ei lähetetä lausuntokierrokselle.
• Hallitus tuo kehysriiheen lakiesityksen irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 hengen yrityksissä.
• Hallitus jatkaa omatoimisen työnhaun mallin eli niin sanotun aktiivimalli kakkosen valmistelua. Laki viedään lausunnolle kesäkuussa. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella 2018.

KESÄ 2018

• Työnantajan takaisinottovelvollisuus ja lisätyön tarjoamisvelvollisuus eivät enää koske tilanteita, joissa työpaikalle tulee oppisopimusopiskelijoita. Muutoksella on negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden toimeentuloon, tasa-arvoon ja henkilöstökoulutukseen.

Lähde: SAK