Teollisuusliiton tutkimusyksikkö – kysymysten ja vastausten asiantuntijat

Teollisuusliiton tutkimusyksikössä on runsaasti talouden, työelämän, palkkakysymysten, teollisuuspolitiikan sekä tutkimuksen tekemisen asiantuntemusta ja osaamista.

– Toimintaamme ohjaa kaksi ajatusta ylitse muiden; jäsenlähtöisyys ja tiedolla johtaminen. Niissähän on pitkälti kyse liiton strategian ja painopisteiden jalkauttamisesta arkiseen toimintaan, yksikön päällikkö Anu-Hanna Anttila määrittelee.

Jäsenlähtöisyys tarkoittaa Anttilan mukaan sitä, että jäseniltä ja luottamusmiehiltä kysytään olennaisista asioista ja sitä, että tulokset raportoidaan asiantuntevasti, mutta ymmärrettävästi.

– Viime syksynä mietin jäsenten osallistamista toimintaan. Sain ajatuksen jäsenpaneeleista. Jokaisen jäsenen, joka haluaa osallistua kyselyihin ja keskusteluihin, pitäisi myös saada osallistua.

Tämän seurauksena tutkimusyksikkö on perustanut liiton jäsenistä erilliset jäsen- ja luottamusmiespaneelit.

– Kutsun paneeliin saavat elokuun aikana kaikki ne liiton jäsenet, joiden toimiva sähköposti löytyy jäsenrekisteristä. Osallistuminen paneeleihin on vapaaehtoista.

– Tutkimuksen kokonaisuus puolestaan toimii siten, että osa kyselyistä toteutetaan paneelien avulla, mutta suuremmat tutkimukset kuten jäsentutkimus tehdään perinteisemmin menetelmin. Niihin valitaan edustava otos, joka vastaa jäsenten ikä-, sukupuoli-, sopimusala- ja aluejakaumaa. Näin saadaan kokonaiskuva liiton jäsenistä, Anttila selventää.

Lue lisää jäsen- ja luottamusmiespaneeleista tästä.

TARJOLLA TIETOA PALKOISTA JA KIKYSTÄ

Tiedolla johtaminen edellyttää Anttilan mukaan ennakointia ja seurantaa. Näin paras saatavilla oleva tieto tukee päätöksentekoa. Tutkimusyksikkö koostaa esimerkiksi palkkatilastoja, joita käyttävät työssään niin sopimusalojen neuvottelukunnat, sopimusasiantuntijat kuin myös luottamusmiehet.

– Seuraava uudistettu Palkkakatsaus ilmestyy arvioidusti syyskuun lopulla. Uudistus oli tarpeen, jotta julkaistavista tiedoista on apua eri alojemme palkkaneuvotteluissa. Niitähän käydään yleisesti paikallisestikin.

Yksikön kyselytiimi on vetänyt yhteen sektoreittain toteutettujen kilpailukykysopimukseen eli kikyyn liittyneiden kyselyjen ja palkkakyselyjen tulokset. Erityishuomion ansaitsee teknologiasektori, jonka kiky-seuranta jatkuu vuoteen 2020.

– Tänä vuonna 55 prosenttia teknologiasektorin työpaikoista pidensi työaikaa 24 tuntia. Osalle työpaikoista kiky on ollut perin haasteellinen: 26 prosenttia työpaikoista ei pidentänyt työaikaa ollenkaan. Syitä riittää. Esimerkiksi lisätöitä ei ole tarjota, kiky tulee liian kalliiksi tai sitten asialle ei vain tehdä mitään.

Edellä kuvatun lisäksi yksikkö avustaa luottamusmiehiä kustannuslaskennassa, kun sovitaan paikallisesti palkkauksesta tai kilpailukykysopimuksesta. Se tuottaa myös yritysanalyyseja työpaikkojen kriisitilanteisiin tai liiton järjestämiskampanjoihin liittyen.

Työelämän kysymyksiin erikoistunut Anttila on tehnyt pitkän uran tutkijana ja tutkimushankkeiden vetäjänä. Liiton tutkimuspäällikkönä hän on toiminut vuodesta 2015. Anttilan lisäksi tutkimusyksikössä työskentelevät assistentti, neljä erikoistutkijaa ja teollisuuspoliittinen asiantuntija.

YKKÖSASIA ON TYÖLLISYYS

Teollisuuspoliittinen asiantuntija Timo Roppola valmistelee Teollisuusliiton sektorikohtaisia elinkeinopoliittisia toimenpiteitä ja yhteiskuntavaikuttamista.

– Työllisyys on ykkösasia, mihin kietoutuu tuotannollisen toiminnan edistäminen niin, että Suomessa on teollista tuotantoa ja se kehittyisi. Elinkeinorakenteen monipuolistamisessa biotalous on yksi eniten näköaloja antava, mutta tarvitaan paljon muutakin.

– Seuraavat eduskuntavaalit ja hallitusohjelma ovat tärkeä etappi. Päinvastoin kuin nykyinen hallitus on toiminut, me tarvitsemme laajemman kansallisen teollisuus- ja elinkeinopoliittisen näkemyksen. Noususuhdanne on painanut rakenteelliset ongelmat sivuun. Esimerkiksi koulutus, tutkimus ja tuotekehitys pitää saada uudelle mallille, Roppola tiivistää.

Erikoistutkija Timo Eklund analysoi kansantaloutta ja teollisuuden kehitystä kokonaisuutena. Sen sisällä hän seuraa esimerkiksi teknologiateollisuutta, tekstiilialaa, metsätaloutta ja metallikaivoksia.

– Kehitämme edelleen sitä viestiä kansantalouden tasolla, että mistä kilpailukyky muodostuu, miten kustannuskilpailukyky on kehittynyt ja mikä sen merkitys on Suomen talouden kehitykselle. Ydinajatus on siinä, että yritysten toiminnan laatu on kilpailukyvyn kannalta tärkeämpi tekijä kuin työvoimakustannus.

– Meille on tullut paljon viestiä siitä, että yritysten alhainen investointitaso viimeisen 10 vuoden aikana on johtanut siihen, että kapasiteetti on täydessä käytössä samalla kun työvoimasta on pulaa. Se rajoittaa yritysten kykyä ottaa vastaan uusia tilauksia. Toisaalta nyt päätetyt tai työn alla olevat investoinnit vaikuttavat hitaasti.

– Kysymys on tiedosta, jota tuotamme sopimustoimintaa, neuvotteluja ja liiton strategian toteuttamista varten niin, että jäsenten asioita voidaan ajaa oikeaan ja kattavaan kuvaan nojaten. Monesti työnantajat tai muut tahot eivät näitä asioita ota painottaakseen, Eklund sanoo.

KASVUKERTOMUKSIA ON LIIAN VÄHÄN

Erikoistutkija Veli-Pekka Heino seuraa useita kemian ja erityisalojen sektorin toimialoja sekä osallistuu kyselyjen ja katsausten tekemiseen.

– Kemianteollisuuden ja varsinkin muoviteollisuuden kamppailu julkisuuskuvaa ja poliittisia pyrkimyksiä vastaan tulee varmaan olemaan lähivuosina esillä. Asiat menevät siinä helposti vähän sekaisin. Tyynenmeren Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevat muovijätemassat ovat ongelma, mutta niiden poistamisessa ei välttämättä auta, että Suomessa kielletään muovikassit, koska meillä ne kierrätetään aika hyvin ja poltetaan energiajätteeksi. Toisaalta kemianteollisuus on kiertotalouden keskeinen mahdollistaja. Lähes kaikessa, kuten veden puhdistamisessa, tarvitaan kemikaaleja, Heino muistuttaa.

Erikoistutkija Mika Kärkkäinen seuraa teknologiateollisuuden ja puutuotesektorin toimialoja. Sen rinnalla hän tekee yrityskohtaista seurantaa ja pohtii elinkeinopoliittisia kysymyksiä.

– Toimialojen näkymät ovat tällä hetkellä kohtuulliset ja jopa hyvät. Silti olen huolissani kolmesta asiasta. Ensimmäinen on se, että kun vanhoja yrityksiä poistuu markkinoilta, ei niiden sijaan synny tarpeeksi uusia kehittyviä yrityksiä. Kasvukertomuksia on liian vähän. Toisaalta uusilta lupaavilta ja globaalisti voimakkaasti kasvavilta toimialoilta puuttuvat kokoavat kärkiyritykset. Esimerkkinä on tuulivoimalaitteiden tuotanto. Suomessa valmistetaan kaikkia niissä tarvittavia osia, mutta ei tuulivoimaloita. Olemme alihankkijoita. Paras mahdollinen saatavissa oleva hyvinvointi ei tule tänne.

– Kolmas huolestuttava asia on valtion omistuksista luopuminen. Esimerkiksi SSAB:n terästehdas mahdollistaa runsaasti muuta metalliteollisuutta Suomessa. Sen Suomessa pysyminen varmistetaan parhaiten riittävällä valtion omistuksella.

PALKKAKATSAUS LAAJENTUU

Erikoistutkija Jukka Saviluoto seuraa puutuote- ja kemian sektoreiden toimialoja. Lisäksi hän toteuttaa sopimustoimintaan liittyvää kustannuslaskentaa, kouluttaa luottamusmiehiä ennakoivan edunvalvonnan ja yritystalouden aihepiireissä ja osallistuu kyselyjen ja katsausten tekemiseen.

– Syksyllä tehtävä Teollisuusliiton Palkkakatsaus laajenee huomattavasti verrattuna fuusiota edeltäneiden liittojen vastaaviin selvityksiin. Toimialojen määrä on kasvanut, minkä läpikäynnin rinnalle tuotamme kansainvälistä vertailutietoa palkkakehityksestä. Kun ajattelee, mitä ilmiöitä palkkoihin kytkeytyy, niin se on iso paletti. Esimerkiksi työllisyys, eläköityminen, rakennemuutos ja alueelliset erot. Tiiviisti kirjoittamisen jalo taito tulee meille todella tarpeeseen, Saviluoto kommentoi.

Assistentti Inka Nokelainen pitää tutkimusyksikössä langat käsissä niin, että toiminta pyörii jouhevasti. Sen rinnalla hän osallistuu tiedonkeruuseen.

– Päivitän ja ylläpidän tilastoja ja perusdataa, joita esimerkiksi Tilastokeskus ja EK tuottavat ja joita tutkijamme käyttävät päivittäisessä työssään ja erilaisissa katsauksissa ja raporteissa. Joukkueemme on vasta alkanut oppia käyttämään hyödyksi kokopäiväistä assistenttia, Nokelainen toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Tutkimusyksikkö ja sen tuottama tieto löytyy liiton verkkosivuilta osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/tutkimustoiminta