Lapset pelinappuloina: Hallitus haluaisi teettää töitä lähes milloin tahansa

teollisuusliitto

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on ulospäin profiloitunut hyvin lapsiperhemyönteiseksi hallitukseksi, mutta käytäntö osoittaa toista. Hallitus pyrki muun muassa vapauttamaan työaikoja siten, että yhä useammalla alalla työtä voitaisiin teettää lähes milloin tahansa ilman työntekijän suostumusta. Palkansaajajärjestöt saivat kuitenkin torpattua keväällä suurimmat työaikalain heikennykset.

Viime aikoina maan hallituksen työaikapolitiikan linjana on ollut, että suomalaista yhteiskuntaa avataan yhä voimallisemmin kohti ”24/7-yhteiskuntaa”.

Kaupan alalla manööveri tehtiin jo, mutta paine siihen, että sama liberalisointi tapahtuu muillakin aloilla, kasvaa jatkuvasti.

Vuorotyötä on toki ollut aina ennenkin, mutta työ on tyypillisesti rajattu vain aloille ja työtehtäviin, joissa se on välttämätöntä tai muutoin perusteltua.

LAPSET KÄRSIVÄT VUOROTYÖSTÄ

Jyväskylän yliopiston professori Anna Rönkä on tutkinut  24/7-yhteiskunnan vaikutuksia lapsiin. Hän johti Perheet 24/7 -tutkimusprojektia, jossa selvitettiin päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien epätyypillisten työaikojen vaikutuksia.

Tutkimuksessa epätyypillisenä työaikana pidettiin työaikoja, jotka eivät sijoittuneet normaalin ”virastotyöaikaan” eli arkipäiviin kello 7–17 välille. Tutkimuksessa havaittiin, että lapset kärsivät vanhempien epätyypillisistä työajoista.

Vuoropäivähoito helpotti joskus tilannetta, mutta paikan vuoropäivähoitoon lapsi saa vain, mikäli molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä tai mikäli yksinhuoltaja on vuorotyössä.

– Kansainvälisesti on havaittu, että vanhempien epätyypillinen työaika voi joissakin olosuhteissa olla riskitekijä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Mekin havaitsimme yhteyden vanhempien epätyypillisten töiden ja lapsen alavireisyyden välillä, Rönkä sanoo.

Epätyypillisten työaikojen suurimmat haasteet perheelle tulevat, kun lapsi menee kouluun. Silloin viimeistään perheen on sopeuduttava aamurytmiin.

YKSINHUOLTAJAT JÄTETTY VÄHÄLLE HUOMIOLLE

Vaikeimmassa tilanteessa ovat yksinhuoltajat, jotka ovat aloilla, joilla tehdään paljon töitä normaalin työajan ulkopuolella.

Ilmiö on tuttu myös Teollisuusliiton asiantuntijoille. Erityisesti pienten kouluikäisten lasten vanhemmat soittavat kysyäkseen neuvoa, antaako työehtosopimus tai lainsäädäntö pienten lasten vanhemmille eväitä työvuoroista sopimiseen.

– Sellainen neuvontatilanne minulla on ollut, että yksinhuoltajamies on sopinut työyhteisössään järjestelystä, jossa hän voisi tehdä vain päivävuoroa, kun lapsi aloittaa koulun. Jostain syystä se ei ole sitten työnantajalle käynyt, Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Saila Ruuth sanoo.

Ruuthin mukaan laissa tai työehtosopimuksissa ei ole mitään, millä voidaan vaatia, että tällaisessa tilanteessa työntekijälle olisi annettava päivävuoroja työvuorolistaan.

– Monessa sosiaalipuoleen liittyvässä asiassa työehtosopimuksen kirjaukset ovat ehdollisia. Niissä usein vain vedotaan, että työnantajan on pyrittävä ottamaan jokin asia huomioon.

– Lastenhoitoon liittyvissä kirjauksissa ei ole yleensä sitäkään vähää sopimuksissa, eli se jää aivan puhtaasti paikallisen neuvottelun varaan. Silloin työntekijä saattaa olla todella yksin asiansa kanssa, Ruuth toteaa.

Lapsiystävällisyys on valtti

Yhä suurempi osa työstä tehdään niin sanotun normaalin työajan ulkopuolella eli muulloin kuin arkipäivänä päiväsaikaan. Epäsäännöllisiksi työajoiksi luetaan iltatyö, yötyö, viikonlopputyö ja hyvin varhain aamuisin alkava työ.

Väestöliitto on tutkinut keinoja lisätä työpaikkojen lapsiystävällisyyttä Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa.

Väestöliiton mukaan perheystävällinen työpaikka on sellainen, jossa otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet osana työntekoa ja työpaikan käytäntöjä. Tällaisella työpaikalla esimiehet ja henkilöstöhallinto toimivat oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja lainmukaisesti.

Pelkät periaatteet ja käytännöt eivät kuitenkaan riitä, vaan lisäksi tarvitaan tilannekohtaista joustavuutta.

RUNSAASTI KEINOJA

Väestöliitto korosti tutkimuksissaan, että perheystävällisyyden toteuttamiseen on runsaasti erilaisia keinoja. Näitä ovat muun muassa lyhennetty työaika, osa-aikaistaminen (työntekijän toiveesta), etätyöjärjestelyt ja työaikaliukumat.

Pulmallista kuitenkin on, että monet toimenpiteistä ulottuvat vain toimihenkilötyöhön. Työntekijäammateissa etätyö tai työaikaliukuma eivät usein tule kyseeseen.

Väestöliiton mukaan parhaita tapoja tehdä työpaikasta lapsiperheystävällinen on, että työntekijä pääsisi mahdollisimman paljon vaikuttamaan työnteon alkamis- ja päättymisajankohtiin.

Osa työntekijän ja hänen perheensä arkea tukevista keinoista on säädetty laeissa ja työehtosopimuksissa. Osa toimista on suhteellisen helppo toteuttaa joustavasti työpaikoilla, osa taas vaatii enemmän organisointia ja suunnittelua.

Pienillä myönteisillä asioilla voi olla suuri merkitys: joillakin työpaikoilla on esimerkiksi sovittu, että viimeisimmät kokoukset aloitetaan ajoissa iltapäivällä, jotta työntekijöillä on mahdollisuus hakea lapsensa ajoissa hoitopaikasta. Vastaavasti aamuisin kokouksia tai palavereja ei aloiteta kovin aikaisin aamulla.

ESIMIEHET AVAINASEMASSA

Väestöliitto huomauttaa, että perheystävällisyydessä työpaikan esimiehillä on tärkein rooli. Esimies vaikuttaa sekä sanallisella että sanattomalla viestinnällä alaistensa toimintaan ja työpaikan asenteisiin.

Johtajilta vaaditaan myös päätöksentekoa työn ja perheen yhteensovituksen käytännön kysymyksissä. Esimies toimii itse työyhteisössä mallina ja esimerkkinä alaisilleen ja kollegoilleen.

Perheystävällisyys tuo Väestöliiton mukaan työpaikalle useita käytännön hyötyjä. Silloin on vähemmän turhia irtisanoutumisia ja vähemmän turhia sairauspoissaoloja ja burnout-oireilua. Myös työntekijöiden työhyvinvointi ja työmotivaatio paranevat. Lisäksi työpaikasta tulee uusille työntekijöille houkuttelevampi työnantaja.

Väestöliitto suosittaa, että perheystävällisyys kannattaa huomioida jo työpaikkailmoituksessa. Siinä kannattaa mahdollisimman tarkasti kuvata avoinna oleva työtehtävä, jotta henkilö voi ennen hakemista arvioida työn sopivuutta oman elämäntilanteensa kannalta.

Työhaastattelussa pitäisi työnhakijalle antaa mahdollisimman totuudenmukainen kuva työoloista ja työajoista. Haastattelun aikana voidaan avoimesti käydä läpi, mitä keinoja tai etuja on käytettävissä, jotta henkilön elämäntilannetta ja työntekoa voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla.

EVÄITÄ PERHEYSTÄVÄLLISYYTEEN

Väestöliitto markkinoi työnantajille ohjelmaa, jolla työpaikka voi parantaa perheystävällisyyttään. Järjestön mukaan Perheystävällinen työpaikka –ohjelma sopii kaikille organisaatioille, jotka haluavat profiloitua perheystävällisinä työnantajina.

Ohjelmassa hyödynnetään tutkimushankkeessa löydettyjä hyviä käytäntöjä perheystävällisyyden parantamiseksi.

Ohjelman kerrotaan sopivan niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla toimiville organisaatioille. Sen piiriin kuuluu työpaikan kaikki työntekijät – eli myös he, joilla ei perhettä ole tai joiden lapset ovat jo ”lentäneet pesästä”.

Väestöliitto tarjoaa työnantajille viisiportaista mallia, joka on johdonmukaisesti etenevä ja joustavasti toteutettava. Ohjelman käytännön toteuttamisesta vastaa työnantaja. Väestöliitto ohjaa ja tukee ohjelman läpivientiä.

Ensimmäinen porras on alkukartoitus. Siinä käydään konkreettisesti läpi ohjelman toteutus, työnantajan painotukset ohjelmassa, tavoitteet, alustava aikataulu toteutukselle ja henkilöstökyselyjen toteutustapa. Tavoitteena on, että työnantaja tunnistaa oman perheystävällisyytensä nykytilan.

Alkukartoituksen jälkeen laaditaan kehittämissuunnitelma. Suunnitelma tavoitteineen, aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen hyväksytetään Väestöliitossa. Lisäksi sovitaan mittareista, joita kehittämistoimenpiteiden aikana seurataan.

Kehittämistyö on mallin kolmas porras. Tässä vaiheessa työpaikalla järjestetään noin kolmen kuukauden välein ”sparrauspalavereja”, joissa raportoidaan kehittämistoimenpiteiden edistymisestä Väestöliitolle.

Samalla Väestöliitto auttaa työnantajaa ottamaan käyttöön uusia perheystävällisiä toimintatapoja, menetelmiä, ohjeistuksia, pelisääntöjä ja prosesseja.

LOPUSSA PALKITAAN

Neljännen vaiheen muodostaa kokonaisarviointi. Siinä katsotaan, onko kehittämistyö edennyt tavoitteiden mukaisesti. Arvioinnissa työnantajan on muun muassa osoitettava, että se on kehittänyt perheystävällisiä käytäntöjä eri toimenkuvissa.

Jos tavoitteet on saavutettu, on palkintojen aika.

Ohjelman tavoitteet saavuttaneille työpaikoille myönnetään Perheystävällinen työpaikka -tunnus. Tunnus on voimassa vuoden kerrallaan. Työnantaja raportoi perheystävällisyyden tasosta ja sen kehittymisestä vuosittain Väestöliittoon. Mikäli työnantaja jatkaa perheystävällisyyden kehittämistä, tunnuksen voimassaoloa jatketaan.

TEKSTI ALEKSI VIENONEN
KUVITUS TUOMAS IKONEN

Lisätietoja Väestöliiton mallista löytyy osoitteesta www.perheystavallinentyopaikka.fi.