Jäivätkö teollisuuden palkankorotukset kuntien jalkoihin?

Syksyllä käynnistyneen työmarkkinakierroksen kääntyessä lopulleen on herännyt epäilyksiä palkankorotusten tasapuolisuudesta.

Esimerkiksi Kauppalehti päivitteli pääkirjoituksessaan (27.2.) kuntasektorin palkankorotuksia. Kirjoittajan mukaan ne ylittävät reippaasti työmarkkinakierroksen päänavauksen viime syksynä suorittaneen vientiteollisuuden tason.

Muutamaa päivää aikaisemmin Talouselämän toimittaja luuli keksineensä samaisen epäkohdan.

Kirjoittajien mielestä verovaroista palkankorotukset repivillä kunnilla ei olisi mitenkään varaa moiseen palkkahurjasteluun.

Vientiteollisuuden palkankorotukset olivat yhteensä 3,2 prosenttia kaksivuotisella sopimuskaudella. Kuntien työ- ja virkaehtosopimukset nostavat kunnan palkollisten liksoja 3,46 prosentilla runsaan kahden vuoden sopimuksella.

Kaikesta huolimatta sopimuksen tehneet Kuntatyönantajat KT ja palkansaajien pääsopijajärjestöt katsoivat sopimuksensa mahtuvan työmarkkinoiden ”yleisen linjan” raamiin.

Kuntien kanssa samanlaisilla korotusnumeroilla on tehty muitakin työmarkkinakierroksen loppupään sopimuksia. Niidenkin kerrotaan noudattelevan yleistä linjaa.

Kuka on väärässä, sopimuksen tekijät vai asiasta huolestuneet tahot?

12 OMENAA

Lähemmässä tarkastelussa suureen huoleen kuntien palkankorotuksista ei ole aihetta.

Palkankorotusten suuruutta ei voi verrata suoraan toisiinsa korotusnumeroiden perusteella. Sen vuoksi puhutaan sopimuksen kustannusvaikutuksista sopimuskauden aikana. Niihin kuuluvat myös työolojen ja -ehtojen muutoksia tarkoittavat ns. tekstimuutokset.

Palkankorotusten keskinäisessä vertailussa pitää ottaa huomioon muutamia seikkoja. Niitä ovat korotusnumeroiden lisäksi korotusten toteuttamisen ajankohta ja sopimuskauden pituus.

Korotusten ajankohdan vaikutus käy selväksi yksinkertaisella laskuesimerkillä, joka voisi olla vaikka muinaisen kansakoulun laskennon kirjasta:

Matti saa tammikuun alusta lähtien yhden omenan kuukaudessa vuoden loppuun asti. Maijalle luvataan kaksi omenaa, mutta vasta heinäkuun alusta lähtien. Kuinka monta omenaa on Matilla ja kuinka monta Maijalla vuoden päättyessä?

PALKANKOROTUSTEN AJOITUS

Sopimuskierroksen kärjessä syntyi Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton (ex-Metalliliitto) sopimus. Se nosti palkkoja 1.1.2018 keskimäärin 1,6 prosentilla ja toisella 1,6 prosentilla 1.1.2019.

Korotusten yhteismääräksi on laskettu 3,2 prosenttia 24 kuukauden aikana vuosina 2018 ja 2019.

Kunta-alan sopimukset nostavat palkkatasoa yhteensä 3,46 prosentilla vuosina 2018 ja 2019.

Kunta-alan sopimuskausi alkaa 1.2.2018, mutta palkat nousevat vasta 1. toukokuuta 1,25 prosentilla. Se on hieman vähemmän (-0,35%) kuin Teollisuusliiton 1,6 prosentin korotus tammikuussa.

Vuonna 2018 kunnan palkolliset nauttivat korotettua palkkaansa 8 kuukautta, kun teollisuusliittolaiset saavat korotettua palkkaa 12 kuukautta. Vuonna 2019 kummatkin saavat korotettua palkkaa täydet 12 kuukautta.

Kuntien toinen korotuspiste on sama 1.1.2019 kuin teknologiateollisuudessa. Silloin kunnan palkat nousevat 1,2 prosentilla, eli jälleen hieman (-0,4 %) vähemmän kuin teknologiateollisuudessa. Kummatkin nauttivat korotettuja palkkoja 12 kuukauden ajan vuonna 2019. Ne tulevat vuonna 2018 maksettujen palkankorotusten päälle.

Lisäksi kuntapalkolliset saavat vielä 1,0 prosentin suuruisen korotuksen 1. huhtikuuta. Tästä korotuksesta kuntapalkolliset pääsevät nauttimaan 9 kuukauden ajan vuonna 2019.

Teknologiateollisuudessa sopimuskausi päättyy vuoden viimeisenä päivänä 2019. Kuntien sopimuskausi jatkuu vielä 2020 maaliskuun loppuun asti. Siinä vaiheessa teknologiateollisuuteen on normaalitapauksessa tehty jo uudet sopimukset, jonka palkankorotukset ovat olleet jo hyvän aikaa voimassa.

LASKUESIMERKKI

Kun vertailun helpottamiseksi prosentit muutetaan suoraan euroiksi, saamme seuraavat laskutoimitukset. Kertoimet osoittavat korotusten vaikutuksia kuukausissa vuosien 2018 ja 2019 aikana.

Teknologiateollisuuden sopimus: 3 x (12 x 1,6) = 57,60.

Kuntasopimus: (8 x 1,25) + (12 x 1,25) + (12 x 1,2) + (9 x 1,0) = 48,40.

Palkkojen tasokorotusten eroksi vuoden 2019 lopussa tulee 57,60 – 48,40 = 9,20 euroa teknologiateollisuuden työntekijöiden hyväksi.

LOMARAHALEIKKAUS

Kuntapalkollisia lohduttaa tammikuussa 2019 maksettava kertaerä, joka on suuruudeltaan 9,2 prosenttia varsinaisesta palkasta. Se nostaa kunta-alan tasoihin teknologiateollisuuden kanssa vuonna 2019. Kertaerä ei jää enää vuoden 2019 jälkeen nostamaan kuntalaisten palkkatasoa.

Kertaerä on korvausta työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksista. Ne niistävät kuntalaisten lomarahoista arvioiden mukaan kaikkiaan 600 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Kertakorvaus kuittaa menetyksistä 135 miljoonaa euroa.

Tosin kunta-alan sopimuksessa ei puhuta halaistua sanaa lomarahaleikkausten korvaamisesta, vaikka juuri siitä neuvotteluissa oli kyse. Sopimuksessa käytetään kiertoilmausta ”tulevaisuuteen suuntaava tuloksellisuuserä”. Sen maksamisen ehtona on, että kunnassa on tuloksellisuusohjelma. Jos ei ole, sellainen paperi pitää äkkiä laatia.

Laskuesimerkissä on yksinkertaisuuden vuoksi rajattu pois ns. testimuutokset ja niiden mahdolliset kustannusvaikutukset. Sellaisia sisältyy sekä teknologiateollisuuden että kuntien sopimukseen.

TEKSTI KARI LEPPÄNEN / UP