Avoimin mielin työeh­to­so­pi­musten kimppuun

– Työeh­to­so­pi­muksia voidaan kehittää monella tavalla. Ryhdymme toimeen avoimin mielin, erityi­sa­lojen sekto­ri­joh­to­kunnan puheen­joh­taja Anne Gärding linjaa.

Teolli­suus­liiton erityi­sa­lojen sekto­ri­joh­to­kunta piti ensim­mäisen kokouk­sensa 19. helmi­kuuta Helsingissä.

– Sekto­rimme pitää sisäl­lään 15 sopimusalaa. Meidän on raken­net­tava toimin­ta­ta­pamme sellai­seksi, että ehdimme järke­västi käsitellä jokaisen sopimusalan tärkeät asiat kokousai­ka­tau­lumme mukai­sesti. Lähtö­kohdat ovat kunnossa. Vaikka tulemme eri suunnista, on työeh­to­so­pi­musten kanssa toimi­minen kaikille tuttua. Yleinen kiinnostus tutustua muihin sopimus­aloihin on selvästi aistit­ta­vassa, Oulussa Kaleva 365:ssä graafi­sena suunnit­te­li­jana työsken­te­levä Gärding arvioi.

– Käsitel­tä­viin asioihin aukeaa nyt useita näkökulmia, ja se on toimin­nalle eduksi. Siitä ei nimit­täin tule mitään, jos kaikki ovat kaikesta samaa mieltä, paitsi lyhyet kokoukset, Marttilan tilalla Simossa karja­mes­ta­rina työsken­te­levä johto­kunnan jäsen Pekka Jurmu toteaa.

– Jokai­sella sopimusa­lalla on erityiset kysymyk­sensä. Niitä voidaan katsoa uusin silmin. Toisaalta tehoa voi syntyä siitä, että kenties havait­semme samojen ongel­mien vaivaavan useita tai kaikkia sopimusa­loja. Muilla voi jo olla sellaisia keinoja ja ratkai­suja tarjolla, joita ei itse ole tullut mietti­neeksi, Gärding pohtii.

Uusi liitto ja leveämmät hartiat herät­tävät Gärdin­gissä ja Jurmussa odotuksia.

– Tietenkin toivon, että kokonai­suu­desta löytyy tuki, jos sitä tarvi­taan sekä muoto, miten sen tuen käyttä­minen olisi helpointa, järke­vintä ja hyödyl­li­sintä, Gärding sanoo.

– Tarvit­semme asioil­lemme ja tavoit­teil­lemme myös enemmän näkyvyyttä. Siihen meillä on aikai­sempaa paremmat mahdol­li­suudet, Jurmu kommentoi.

Erityi­sa­lojen sektorijohtokunta

Erityi­sa­lojen sektorin työeh­to­so­pi­mukset ovat: 1) metsäala, 2) taimi­tarha-ala, 3) metsä­ko­neala, 4) turve­tuo­tan­toala, 5) maaseu­tue­lin­keinot, 6) turkis­tuo­tan­toala, 7) puutarha-ala, 8) viher- ja ympäris­tö­ra­ken­ta­mi­sala, 9) lasitus‑, raken­nus­la­situs- ja lasin­ja­los­tusala, 10) tekstiili- ja muotiala, 11) tekstii­li­huol­toala, 12) media- ja painoalan työnte­kijät, 13) viestin­tä­alan toimi­hen­kilöt Grafinet ry, 14) jakajat ja 15) tekninen huolto ja kunnos­sa­pito. Työeh­to­so­pi­muk­sista neuvo­tel­laan kahdeksan eri työnan­ta­ja­liiton kanssa.

Sekto­ri­joh­to­kun­taan kuuluvat Anne Gärding, puheen­joh­taja (media- ja painoalan työnte­kijät), Tanja Levaniemi, varapu­heen­joh­taja (tekstii­li­huolto), Juha Krank­kala (media- ja painoalan työnte­kijät), Rauno Kamula (lasitus‑, raken­nus­la­situs- ja lasin­ja­lostus), Harri Saarenmaa (tekstiili- ja muotiala), Tuomas Weckström (tekstiili- ja muotiala), Tuija Pircklen (viestin­tä­alan toimi­hen­kilöt Grafinet), Eveliina Koivisto (jakajat), Petri Nurmi (media- ja painoalan työnte­kijät), Anne-Mari Nordberg (puutarha-ala), Esa Sorila (metsä­ko­neala), Pekka Jurmu (maaseu­tue­lin­keinot), Kari Gullsten (taimi­tarha-ala), Tapio Mylly­koski (turkis­tar­haus), Markku Haataja (metsäala), Jussi Nyman (viherala), Marko Mikkonen (turve­tuo­tanto) ja Lari Haikonen (huolto- ja kunnossapito).

Johto­kunta vastaa sekto­rinsa työeh­to­so­pi­mus­ta­voit­teista ja neuvot­te­luista. Sopimus­ta­voit­teet määri­tel­lään ammat­tio­sas­tojen tekemien aloit­teiden perus­teella. Jos sekto­ri­joh­to­kunta sopimusalan työeh­to­neu­vot­te­lu­kunnan esityk­sestä toteaa neuvot­te­lu­tu­loksen synty­neeksi, liiton hallitus päättää hyväk­sy­täänkö neuvot­te­lu­tulos uudeksi työeh­to­so­pi­muk­seksi. Hallitus voi myös siirtää asian valtuuston käsitel­tä­väksi tai järjestää neuvot­te­lu­tu­lok­sesta neuvoa-antavan liittoäänestyksen.

TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT KITI HAILA