Miksei lomau­tet­tuja raivaus­töi­hin Kainuussa?

Miksei Kainuun sähkö­kat­ko­sa­lueilla ole käytetty raivaus­töi­hin Metsä­hal­li­tuk­sen lomaut­ta­mia, paikal­li­sia metsu­reita? Tätä kysyy Teol­li­suus­lii­ton metsä­alan sopi­mus­asian­tun­tija Jari Sirviö.

Metsä­hal­li­tus on lomaut­ta­nut tänä talvena noin 250 metsu­ria eli pääosan metsu­reis­taan. Lomau­tuk­set koske­vat myös Kainuuta. Teol­li­suus­lii­ton metsä­alan sopi­mus­asian­tun­tija Jari Sirviö hämmäs­te­lee, miksei näitä paikal­li­set olosuh­teet tunte­via ammat­ti­mie­hiä ole käytetty metsien raivaus­töi­hin sähkö­kat­ko­sa­lueilla. Tykky­lumi on taivut­ta­nut ja katko­nut puita sähkö­lin­jo­jen päälle niin, että Kainuun pitkään jatku­neista sähkö­kat­kok­sista on voitu puhua jopa hätätilana.

Sähkö­kat­ko­jen purku­töi­hin on haalittu uutis­tie­to­jen mukaan väkeä Etelä-Suomea myöten. Sirviö ei ymmärrä, miksei sähkö­asen­ta­jien työpa­reiksi ole haettu nime­no­maan paikal­lista ammattiväkeä.

Asian­tun­tija muis­tut­taa, että maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riössä toimi aika­naan työryhmä, joka pohti juuri tämän tapai­sia tilan­teita. Sirviön mielestä sähkön­siir­to­yh­tiö, Kainuun tapauk­sessa Loiste Oy, voisi tehdä Metsä­hal­li­tuk­selle virka-apupyyn­nön. Maksu­mie­henä on kuiten­kin siirtoyhtiö.

– Sähkö­kat­kot aiheut­ta­vat rahal­li­sia mene­tyk­siä, mutta nämä voivat uhata myös terveyttä. Riskit kasva­vat, jos sähkö­jen katkea­mi­sen takia puhe­li­met eivät toimi eikä apua ei saada häly­tet­tyä paikalle. Sähkön­siir­to­yh­tiöi­den tulee maksaa virka-avun kustannukset.

– Polii­ti­kot­kin ovat puhu­neet huol­to­var­muu­desta. Kenen pitää kantaa vastuu huol­to­var­muu­desta, kun sähkön­siirto katkeaa? Sirviö kysyy.

”EMME SAA”

Metsän­hoi­to­joh­taja Heikki Savo­lai­nen vastaa näin kysy­myk­seen siitä, miksei Metsä­hal­li­tuk­sen lomau­tet­tuja metsu­reita käytetä sähkö­kat­koa­luei­den raivaus­töissä Kainuussa.

– Metsu­rit ovat Metsä­hal­li­tus Metsä­ta­lous Oy:n palve­luk­sessa, jonka tehtä­vänä on hoitaa metsä­ta­loutta valtion omis­ta­missa metsissä. Se ei voi myydä metsu­ri­pal­ve­luita sähköyh­tiöille. Tämä on laissa kielletty.

– Pääosa meidän metsu­reista on lomau­tet­tuina tänä talvena. Olemme tiedus­tel­leet heiltä haluk­kuutta työs­ken­nellä sähköyh­tiöi­den palve­luk­sessa, jos sähköyh­tiöt metsu­ri­re­surs­seja meiltä kysy­vät. Olemme mark­ki­noi­neet tätä myös sähköyh­tiölle. Lomau­tuk­sen aikana ei metsu­reilla ole työnan­ta­jan puolelta estettä työs­ken­nellä toisen työnan­ta­jan palveluksessa.

”YHTEISTYÖKUMPPANI HALLINNOI”

Loiste Oy:n verkos­toau­to­maa­tio­pääl­likkö Vilho Harti­kai­nen sanoo, että Loiste Oy:n yhteis­työ­kump­pani on lähinnä Eltel. Se hallin­noi ja johtaa ”resurs­seja”.

– He haali­vat poruk­kaa, jotta saamme nämä linjat korjat­tua, ja lähinnä on otettu asentajia.

Harti­kai­nen puhuu ”työt­tö­mistä” kun häneltä kysyy Metsä­hal­li­tuk­sen lomaut­ta­mien ammat­ti­met­su­rei­den käytöstä raivausa­lueilla. Harti­kai­nen kuiten­kin toteaa, että ”tuossa pöydän ääressä on yhteis­työ­kump­pa­nin kanssa keskus­teltu” metsu­ri­tar­peesta ylipäänsä ja että Metsä­hal­li­tuk­sen metsu­rit otetaan varmaan­kin taas uudes­taan esiin.

Harti­kai­nen sanoo, että metsuri ei vält­tä­mättä edes pysty pois­ta­maan linjoilta isoim­pia puita. Niitä pois­ta­vat sähkö­kat­ko­sa­lu­eella liik­ku­vat 30 metsä­ko­netta. Loiste Oy:n pääl­likkö alle­vii­vaa sitä­kin, että metsu­rei­den on tehtävä raivaus­töitä nime­no­maan sähkö­asen­ta­jan kanssa. Osa asen­ta­jista on nyt lähdössä muualle Suomeen töihin, vaikka raivaus­töitä riit­tää Harti­kai­sen mukaan vielä jopa viikoiksi tai kuukausiksi, jollei kuura­ti­lanne muutu.

Korkei­den sähkön­siir­to­mak­su­jen yhtey­dessä on puhuttu paljon siitä, että sääolo­jen aiheut­ta­mien sähkö­kat­ko­jen vält­tä­mi­seksi linjat pitäisi kaivaa maahan. Loiste Oy:n verkos­toau­to­maa­tio­pääl­likkö kuvaa näin yhtiön tilannetta:

– Meillä on suun­ni­telma, jonka mukaan kaikki taaja­mat saadaan kaape­loi­tua vuoteen 2028 mennessä. Taaja­mien ulko­puo­lella asuu 20 prosent­tia asiak­kaista. On päätetty, että syvällä metsässä olevia linjoja vede­tään pääteit­ten varteen, jolloin puita on vain linjan toisella puolella.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ILPO MAKKONEN