Toimii, sanoo järjestäjä

Järjestäminen on paljon syvällisempi asia kuin jäsenhankinta. Ammattiliitto on sen kaikki jäsenet. Järjestetyllä työpaikalla jäsenet fiksaavat asiat itse. Järjestäjäharjoittelija Sami Pajumäki toivoo, että järjestäminen otetaan Teollisuusliitossa vakavasti.

Sami Pajumäki on hyvin tietoinen siitä, että melkein liitossa kuin liitossa ammattiosastot potevat tulevaisuutensa näivetystautia. On näet pulaa aktiivisista nuoren polven toimijoista. Mutta nuorista tämä ei ole kiinni.

– On aivan p…kapuhetta, että nuoria ei kiinnostaisi. Etteivät he lähtisi liikkeelle. Etteivät he tekisi.

Vaasan Vamiassa tekniikan puolen ammattikoululaisia järjestävä Pajumäki ei voi kuin nauraa sukupolvesta toiseen mukana laahautuville puheille ”laiskasta” nuorisosta.

– Ei ne kuitenkaan lähde mukaan, sellaista toistellaan. Oletteko yrittäneet? Ollaan. Montako kertaa? Kaksi. Miten? No ollaan laitettu yksi flyeri kaupungin laidalle. Eikä ne tulleet.

Pajumäki oli aktiivisesti mukana jo Metallin nuorten liikkeelle lykkäämässä Operaatio Vakiduunissa. Koneistajaksi valmistunut Pajumäki oli lähtenyt mukaan liiton toimintaan Murikan kautta. Hän oli tuumannut, ”käydähän kattomassa”, millaista on Murikan kurssilla. Opinahjosta tulikin nopeasti melkein toinen koti. ”Liittotaustaakin” perheestä löytyy, Pajumäki kertoo.

Operaatio Vakiduuni eli OVD opetti Pajumäelle, mikä oikeasti saa ihmisen, nuoren tai vanhan, ”hereille”. OVD:ssä kerättiin 63 000 nimeä kansalaisaloitteeseen nollatuntisopimusten kieltämiseksi. Suurin osa nimistä saatiin paperille, ei netin kautta, kerättyinä allekirjoituksina. Järjestämisessä on kyse hyvin pitkälti samasta asiasta kuin OVD:ssä. Keskustelemalla ihmisen kanssa hänet saadaan pohtimaan ja oivaltamaan asioita itse.

– Siinä oli iso ero, soittiko vaan vai menikö puhumaan ihmisen kanssa kasvokkain. Pidän puhumista fiksumpana ja asiallisempana tapana. En nyt puhuisi kunnioittamisesta, mutta kasvokkain saa toiseen ihmiseen aidomman kontaktin.

– Joku saattoi sanoa, että on juuri päässyt eläkkeelle eikä nollatuntisopimus häntä koske. Kun kysyi, no mutta mitenkäs lapsenlapset, niin sen oikein huomasi, miten toisella rupesivat rattaat raksuttamaan.

Sama reilu ihmisen kohtaamisen perusasetelma toimii silloinkin, kun Pajumäki tekee järjestämistyötään nuorten amislaisten kanssa Vamiassa.

LUOKAN ”LUOTTIKSET” LÖYTYVÄT

– Pääpiirteittäin tavoitteena on kertoa oppilaille, miten ammattiliitossa toimitaan ja miten tämä edunvalvontasysteemi oikein toimii. Olen ollut pitämässä koulutiedotuksia, ja siinä on sitten kyselty 1–2 opiskelijaa luokan luottamusmiesehdokkaaksi. Vapaaehtoisiakin on ollut, Pajumäki alleviivaa.

Jos vapaaehtoisia ei ole löytynyt, Pajumäki on tiedustellut esimerkiksi: ”Jos luokan pitää olla jossain tietyssä paikassa tiettyyn aikaan, keneltä kysyisit?” Aloitteellisten oppilaiden nimiä alkaa aina tipahdella.

Melkein huomaamatta porukka on siis valinnut itselleen luokan ”luottiksen”. Tämän kanssa on sitten pidetty järjestämisoppien mukaisesti yks-ykköset eli kahdenkeskiset keskustelut. Ja sitten on eri luokkien luottohenkilöt kutsuttu yhteiseen tapaamiseen.

– Tapaamisessa pohdittiin, mikä parantaisi oppilaiden viihtyvyyttä koulussa eniten. Siitä keskusteltiin ja harjoiteltiin saman tien demokratiaa. Enemmistö piti urheilun teemaviikkoa tärkeimpänä. Siitä laadittiin vetoomus.

Luottikset pyysivät ensin omista luokistaan allekirjoitukset vetoomukseen teemaviikon järjestämisestä. Pajumäki oli pudota tuolilta, kun luottisten joukosta paljastui jo nimienkeruun ensimmäisenä päivänä todellinen osaaja.

– Tämä oli tekijätyyppi. Hän soitti ja kertoi saaneensa kaikilta allekirjoitukset paitsi kahdelta, jotka olivat kipiänä sinä päivänä.

– Ja sitten vielä selostetaan, etteivät nuoret ole kiinnostuneita tai että nuoret eivät viitsi, Pajumäki puuskahtaa vielä uudelleen.

Oppilaitosjärjestämisen tavoitteena on muodostaa luokkien luottamushenkilöistä Teollisuusliiton organisaatio jo oppilaitokseen. Samalla oppilaita sitoutetaan opiskelijajäsenyyteen ja Teollisuusliiton nuorten toimintaan.

– Itselläni on tavoitteena saada heidät oppimaan oma-aloitteista edunvalvontaa, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Heidän pitää tietää omat oikeutensa ja nähdä, mitä kaikkea joukolla voi saada aikaiseksi.

Pajumäki palaa teemaan siitä, millainen jatkuvuuden ja tulevaisuuden ehto Teollisuusliitolle järjestäminen on.

JÄRJESTÄMISEN TÄRKEYS TAJUTTAVA

Järjestäjäharjoittelija Pajumäellä on metallialan ammattitutkinto eli koneistajan paperit takataskussaan. Muitakin kuin metallitöitä mies on ehtinyt tehdä ennen oppilaitosjärjestäjäharjoittelijan pestiä. Pajumäki toivoo jatkavansa harjoittelun jälkeen liiton järjestäjätoimitsijana. Nyt ei kuitenkaan puhuta yhden vaasalaisen tulevaisuudesta tai siitä, palaako hän koneistajan hommiin.

– Vaikka minä en tätä järjestämistä jatkaisi, jonkun on sitä jatkettava. Nämä Vamian opiskelijat on meidän liiton tulevat tyypit. Tämä työ kantaa hedelmää niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Toivon, että liitossa nähdään tämän työn tärkeys. Kaikille toimitsijoille olisi hyvä antaa briiffaus tästä asiasta.

Haastattelumme on tehty Helsingissä, kun Pajumäki kävi Järjestäjäkurssi II:sta.

– Meidän kurssillamme joku sanoi asian niin hyvin: ”Järjestäjän tehtävänä on tehdä itsensä tarpeettomaksi.” Päästään pois liiton palvelumentaliteetista. Liitto ei fiksaa, vaan me autamme teitä siinä, että te porukalla osaatte hoitaa asianne omalähtöisesti.

Tulipaloja on pakkolakien Suomessa yllin kyllin. Liiton palkatut toimitsijat eivät vain millään ehdi kaikkia sammuttamaan. Työpaikoille tarvitaan aktiivista porukkaa valvomaan itse etujaan.

Entä Vamiassa? Miten nuoret aikovat jatkaa asioidensa ”fiksaamista”? Pajumäki menee muikean näköiseksi. Aivan kuin aikuistenkin liiton jäsenten kanssa, kaikkia suunnitelmia ei kannata kertoa etukäteen, jotta aloite pysyisi omissa käsissä.

Luovassa työssä pitää kuitenkin varautua yllätyksiin, sillä ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Siksihän järjestäjän työ onkin niin mielenkiintoista.

– Todellisuus on todellisuutta, ei voi aina onnistua 100-prosenttisesti, Pajumäki toteaa.

Hän kehuu Teollisuusliiton työtovereita erinomaisesta tuesta ja neuvonnasta, kun itselleen ankara mies on soimannut itseään ”mokaamisesta”. Mutta humoristinen vaasalainen toteaa muillekin järjestäjille hyväksi ohjenuoraksi tämän:

– Jos tulee moka, voi ainakin sanoa, että minä sentähän yritin!

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA PEKKA ELOMAA

JÄRJESTÄMISTYÖ

• Järjestämistyöllä liiton jäsenet saadaan toimimaan aktiivisesti omalla työpaikalla ja lisää työntekijöitä liittyy liittoon.
• Jäsenet valvovat etujaan itse luottamusmiesten kanssa.
• Vuonna 2018 järjestämisestä tulee hankkeiden sijaan osa liiton perustoimintaa. Järjestämistehtävistä tulee toimitsijatehtäviä.

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

Isosta järjestöstä saatava paljon irti

Aluetoimisto on liitto pienoiskoossa