Kansainvälisyys kiertyy yhteiseksi eduksi

teollisuusliitto

Teollisuusliiton kansainvälisen yksikön toiminnassa on monta tasoa. Pohjoismainen ja eurooppalainen, solidaarisuustyö ja Suomesta globaaleiksi suuryrityksiksi kasvaneiden konsernien valvonta.

– Meidän tapamme toimia on valmistella yhdessä suomalaisten liittojen kanssa kantoja ennen kaikkea niihin asioihin, jotka vaikuttavat teollisuuden toimintaedellytyksiin ja jäseniin. Näistä kannoista muodostuu muiden Pohjoismaiden liittojen kanssa yhteinen näkemys 90 prosentissa tapauksista. Näillä sitten vaikutamme EU:n sisällä asioihin, komissioon ja parlamenttiin.

Näin kuvaa kansainvälisen yksikön toimintaperiaatteita Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa yksikön päällikkö Jari Hakkarainen.

Nimenomaan eurooppalainen ay-liike on ollut Hakkaraisen mukaan yhtenä tahona kritisoimassa vapaakauppaneuvottelujen investointisuojaa. Neuvotteluja on saatu avoimemmiksi. Hakkarainen pitää osoituksena ay-liikkeen vaikutuksesta myös sitä, että kiinalaiselle tuontiteräkselle on nostettu tuontitulleja.

– Me emme halua, että EU tekee sellaisia ilmastopoliittisia päätöksiä, että teräksen tuotanto täällä tulee kannattamattomaksi verrattuna Kiinaan. Tavoitteena pitää tietysti olla globaalit säännöt. Eihän siinä ole järkeä, että me vähennämme EU:ssa ilmastopäästöjämme vaikka 80 prosenttia, mutta Kiinan tuotanto nostaa päästöjä kymmenkertaisesti enemmän.

Prosentti solidaarisuudelle

Metalliliitto oli jo pitkään osoittanut yhden prosentin jäsenmaksutuotoistaan kansainväliseen toimintaan. Näin on tarkoitus jatkaa myös uudessa suuressa Teollisuusliitossa esimerkiksi rahoittamalla solidaarisuushankkeita. Näissä hankkeissa tuetaan ennen kaikkea kehittyvien maiden veljesliittojen järjestämistoimintaa.

Hyöty liittojen vahvistumisesta tuolla jossain kaukana kiertyy lopulta myös suomalaisille työntekijöille. Kun kehittyvien maiden työntekijät nousevat nälkäpalkkojensa kurimuksesta ja heidän työolonsa saadaan inhimilliselle tasolle, yrityksillä on entistä vähemmän houkutusta siirtää toimintojaan pois Suomesta.

– Tukea vastaanottavia liittoja pitää ehkä kuitenkin tarkastella vähän aiempaa kriittisemmin. On syytä tarkastella omaakin toimintaamme samalla tavalla säännöllisin väliajoin, Hakkarainen toteaa.

– Meidän pitää hyödyntää liittojen substanssiosaajia tai vaikka suomalaisten keskusjärjestöjen asiantuntijoita aiempaa enemmän. Eiväthän liiton kansainväliset toimitsijat ole esimerkiksi järjestämisen asiantuntijoita. Kun hankkeissa on käytetty kouluttajina oman alansa asiantuntijoita, vastaanottavilta liitoilta tullut palaute on ollut erittäin hyvää.

Suomalaisyritykset seurannassa

Suomalaisten maailmanlaajuisten konsernien vahtimisessa hyvänä kumppanina on Finnwatch-kansalaisjärjestö. Viimeksi Finnwatch on kunnostautunut paljastamalla esimerkiksi veroeurojemme käytön veroparatiisien pönkittämiseen.

– Teollisuusliitto rahoittaa Finnwatchin Ihmisarvoisen työn ohjelmaa, mutta järjestö valitsee tutkimuskohteensa täysin meistä riippumatta. Minusta se on hyvä tapa toimia.

Ammattiosastoihin Hakkarainen toivoo lisää kansainvälisyydestä vastaavia toimijoita. Tämä olisi yksi avain ay-liikkeen harmaantuvien rivien nuorentamiseen.

– Nuoret pitävät kansainvälisyyttä tärkeänä asiana. Solidaarisuus tuo meille lisää nuoria jäseniä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

Artikkelin yläreunan kuvassa filippiiniläisiä, namibialaisia ja suomalaisia ay-aktiiveja Teollisuusliiton kansainvälisessä tapaamisessa Murikka-opistolla marraskuussa 2017.

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

 

Enemmän töitä hyvillä ehdoilla!

Asiamme on yhteinen, kaikkialla

Kolmikannassa harjoiteltua järjestämistä