”Kohtele toista kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan”

teollisuusliitto

”Tasa-arvo lähtee siitä, että kohtelet toista ihmistä kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan. Ja ajatuksia täytyy välillä vähän ravistella. Nykyisin totean, että jaaha, näinkin siis toimitaan, kun vastaan kävelee henkilö pukeutuneena eri sukupuolen vaatteisiin kuin mitä henkilö itse on.” TEAMista Teollisuusliittoon siirtyneen Tuomo Myllärisen mielestä yhdenvertaisuus on laaja-alainen juttu.

Salon Seudun Sanomat Oy:ssä huoltomiehenä toimiva Tuomo Myllärinen on pitkän linjan ay-aktiivi. Tällä haavaa hän on Salon Kirjatyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja.

– Moni asia kiinnostaa minua, työelämän kehittäminen yleisestikin, mutta lähellä sydäntäni ovat yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.

Omalla työpaikalla ei Myllärisen mielestä ole mitään isoja epäkohtia yhdenvertaisuudessa. Päinvastoin, lehtipainon puolella, jossa työskentelee yrityksen 60 palkkalaisesta noin 30, henki on hyvä. Mutta isoon TS-konserniin kuuluva yritys ei noudata edes yhdenvertaisuuslain minimivaatimuksia, sen on Myllärinen saanut yllätyksekseen havaita.

Salossa toimiva kirjapaino on siinä kokoluokassa, että yhdenvertaisuussuunnitelma palkkakartoituksineen olisi pitänyt olla valmiina jo vuonna 2015. Myllärinen kävi TEAMin Yhdenvertaisuuslaki työpaikalla -kurssin viime keväänä ja havahtui kyselemään suunnitelmaa, jota ei kuitenkaan löytynyt.

– Hyvä, että asia tuli esiin, sillä edes konsernin puolelta ei tätä lakisääteistä asiaa ole hoidettu. Tietämättömyys ei sinänsä poista velvollisuutta noudattaa lakia, Myllärinen huomauttaa.

Lieneekö sitten syytä myös valvonnan puutteessa? Työsuojeluviranomaisillakin, joille lain valvonta myös kuuluu, on niin monta työsarkaa.

Tuosta puuttuvasta suunnitelmasta puhuessamme nousee esiin asia, joka Myllärisestä liittyy kiinteästi yhdenvertaisuuteen.

– Yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksista meille ei tule enää mitään tietoa. Muutama vuosi sitten tuli. Jos halutaan, että rakennamme yhteistyötä työpaikalla, siinä tiedonkulku on siinä keskeinen asia. Ymmärrän kyllä, että kaikkea ei voi tai tarvitse aina kertoa, mutta paljon pystyy tiedottamaan. Työntekijällä ei ole silloin irrallista oloa, hän voi ja saa vaikuttaa yhteisiin asioihin ja muuhunkin kuin vain omaan työhönsä.

– En ole saanut vastausta siihen, miksi tiedotuskäytäntöä on muutettu. Nostan tiedonsaannin hyvin isoksi asiaksi yhdenvertaisuudessa.

Toden totta iso asia!

TEAMin yhdenvertaisuuskurssi oli Myllärisen mukaan erittäin hyvä, vaikka se hyvin tiivis tietopaketti olikin. Sieltä Myllärinen sai vahvistusta siihen näkemykseen, että yhdenvertaisuus vaikuttaa paljon ja moneen asiaan. Joskus tasa-arvoisuutta on myös erilainen kohtelu.

– Joskus voidaan työntekijöiden suojelemiseksi päätyä epätasa-arvoiselta näyttävään kohteluun. Työntekijällä voi olla vaikka jokin fyysinen liikuntarajoite, jonka takia tietä tasa-arvoiseen asemaan ja mahdollisuuksiin on tasoitettava.

Myllärinen toteaa, että hänellä itsellään ja lähipiirillä ovat asiat hyvin. Pienen pientä lapsenlastakin yhteiskuntamme on hoivannut ja palvellut esimerkillisen hyvin. Mutta tasa-arvoa ja hyvinvointia pitää Myllärisen mielestä ajatella aivan kaikkien yhteiskunnan jäsenten kannalta. Jo pelkkä vierasperäinen nimi voi edelleenkin Suomessa estää pätevän ihmisen pääsemisen työnhaussa edes haastatteluun.

Myllärinen kannustaa ay-liikettä pitämään kiinni yhä edelleen kirkkaina loistavista perusarvoistaan; heikomman puolustamisesta ja tasa-arvosta.

Mitä ay-aktiivi tuumaa, noudattaako ammattiyhdistysliike itse periaatteitaan?

– En osaa yksilöidä tarkkaan, mutta kysyisin, rekrytoidaanko aina pätevin sukupuolesta tai muista tekijöistä riippumatta? Siinä voisi olla ay-liikkeellä peiliin katsomisen paikka.

– Poliittiseen toimintaan lähtenyt voi olla myös tottunut toimimaan yhteiskunnallisesti. Eli ei se saa olla myöskään rasite. Mutta enenevässä määrin ay-liike tarvitsee kaikkein pätevimmät ja aikaansaavimmat ihmiset.

Uuteen yhdistyvään Teollisuusliittoon Myllärinen suhtautuu avoimin mielin, mutta hän vaatii ay-liikkeen ilmeen ”raikastamista”.

– Mihin on kadonnut edistyksellisyys ja aloitteellisuus? Emme saa olla jarruttamassa asioita vaan pitää esittää uusia, raikkaita ajatuksia.

Tästä lempeästä kritiikistä huolimatta Myllärinen kannustaa kaikkia lähtemään mukaan ammattiliittojen toimintaan.

– Minä olen vahvasti sitoutunut ja kokenut, että olen saanut vaikuttaa, kunhan minulla on pätevät perustelut ajamalleni asialle. Mutta meidän pitää olla rohkeampia ulostuloissamme. Ei pidä varoa liikaa, että astumme ehkä jonkin jäsenistön osan varpaille. Meillä pitää olla avauksia keskusteluun siitä, millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

 

Työympäristöyksikössä ollaan asioiden ytimessä

Työympäristöpäivä: Mitä vielä pitää kohentaa?