Jari Nilosaari: Järjestötoiminnalla rakennetaan liiton perusta

Kun järjestötoiminta on kunnossa, pystymme auttamaan toinen toisiamme alueellisesti ja valtakunnallisesti, Teollisuusliiton kolmas varapuheenjohtaja Jari Nilosaari määrittelee.

Jari Nilosaari vastaa Teollisuusliiton järjestötoiminnan kokonaisuudesta. Sen pääosat ovat ammattiosastojen toiminta, järjestäminen eli luottamushenkilöiden ja uusien jäsenten hankinta sekä siinä työssä tarvittava liiton tarjoama tuki, aluetoimistot, ruotsinkielinen toiminta, nuoriso ja jäsenrekisteri.

– Järjestötoiminta muodostaa liiton toiminnalle alueellisen ja valtakunnallisen perustan. Se pitää saattaa sille tasolle, että pystymme vastaamaan ajassa liikkuviin haasteisiin ja ohjailemaan kehityskulkuja. Ulkoiset paineet ovat kovat, mutta samanaikaisesti alueilla ja maakunnissa vapautuu meneillään olevien koko Suomea koskevien muutoshankkeiden myötä ikään kuin tyhjää tilaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

– Tämä pitää käyttää järjestöllisesti hyväksi ja aktiivisesti vaikuttaa jäsentemme näkökulmasta heitä, heidän työpaikkojaan ja perheitään koskettaviin kysymyksiin. Se tarkoittaa toisaalta esimerkiksi lainsäädäntöön ja toisaalta suoraan aluekehitykseen vaikuttamista.

VAHVIN LINJA ON YHDESSÄ TEKEMINEN

Jotta edellä kuvattu voidaan saavuttaa, pitää jäsenet saada mukaan toimintaan. 9 000 luottamusmiestä ja yli 700 ammattiosastoa muodostavat Nilosaaren mukaan erinomaisen lähtökohdan, mutta tulevaisuutta ajatellen kuitenkin vasta ensimmäisen askelman kehittämistyön tikkailla.

– Järjestäminen ja paikallinen vaikuttaminen pitää toteuttaa ennen muuta työpaikoilla jatkuvana prosessina. Siksi liitto tarjoaa työpaikkojen aktiiveille tukea, neuvontaa ja apua esimerkiksi jäsenhankinnassa ja paikallisten neuvottelujen läpiviemisessä. Tämä toteutetaan kohdentamalla alueilla toimitsijaresursseja sekä edunvalvontaan ja järjestötyöhön että järjestämiseen. Edellisen rinnalla tulemme huolehtimaan ruotsinkielisten palvelujen ja nuorisotoiminnan järjestämisestä ja autamme ammattiosastoja toiminnan kehittämisessä.

Nilosaari korostaa yhteistyön merkitystä, jotta jäsenille annetut lupaukset ja liitolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

– Yhdessä tekeminen on se vahvin linja. Alueita ajatellen keskeistä esimerkiksi on, että saamme mukaan kaikkien sopimusalojen työntekijät riippumatta siitä ovatko he tottuneet aluetoimistojen kanssa asioimiseen tai eivät. Siinä on tietysti opettelemista, mutta luotan siihen, että strategiaa noudattamalla ja yhdessä asetettuja tavoitteita takaa ajamalla tulemme onnistumaan.

– Sama pätee myös liiton toimiston työskentelyyn. Kun esimerkiksi ajatellaan, miten sanomat saadaan vietyä eteenpäin, niin siinä ei riitä, että pelkästään viestintä tekee työtä, vaan järjestöpuolellakin on jokaisen kannettava kortensa vuorovaikutuksen kekoon. Toisaalta jäsenrekisteri on viritettävä siihen kuntoon, että kaikki voivat käyttää palveluja hyödykseen.

Tavoitteet korkealle asetettuaan Nilosaari muistuttaa, että niiden saavuttaminen ottaa aikansa.

– Ensimmäinen vuosi menee varmasti siihen, että saadaan porukka toimimaan yhteen. Säilytetään vahvuudet, löydetään uusia toimintatapoja ja mennään eteenpäin niin, että jäsenet saavat parhaan mahdollisen palvelun ja liitosta tulee yhtenäinen, luotettava ja vahva toimija.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT JYRKI LUUKKONEN JA KITI HAILA

Jari Nilosaari

• SYNTYNYT 1960
• PERHE Naimissa, kaksi lasta
• KOULUTUS Autonasentaja, metsäkoneasentaja, levyalan ammattitutkinto. Lukuisia työelämään ja luottamustehtäviin liittyviä lyhytkursseja.
• TYÖKOKEMUS Puuliitto: puheenjohtaja 2014–, työehtosihteeri 2009–2014, aluetoimitsija 2005–2009. UPM Kymmene Wood Kaukaan vaneritehdas, päätoiminen luottamusmies 1997–2005, levyprosessin hoitaja 1988–1997. Aikaisemmin asennus- ja korjaamotöitä.