SAK:n Jarkko Eloranta: Ilmapiirin koven­tu­minen ajaa työnte­ki­jöitä suurliittoihin

Työnan­ta­jien muuttunut toiminta­tapa ja yhteis­kunnan ilmapiirin koven­tu­minen ajaa työnte­ki­jöitä perus­ta­maan suuria ja vahvoja liitto­ko­ko­nai­suuksia, arvioi Teolli­suus­liiton liitto­ko­kouk­sessa puhunut SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta.

– Puuliiton ja TEAMin sulau­tuessa Teolli­suus­liit­toon on histo­rial­linen suurliitto valmis. Minulla on vahva usko, että SAK-laisessa liitto­ken­tässä liike kohti suurempia liitto­ko­ko­nai­suuksia jatkuu. Siihen meitä ajavat niin työnan­ta­jien muuttunut toiminta­tapa kuin yleisesti yhteis­kun­nal­lisen ilmapiirin koven­tu­minen. Suuremmat ja sitä kautta voimak­kaammat liitot ovat vastausta tähän kehitykseen.

Pelkkä suuruus ei Elorannan mielestä kuiten­kaan riitä.

– Myös sisäl­löl­li­sesti ja toimin­ta­ta­voil­taan liittojen pitää kehittyä.
Hänen mukaansa ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen perustaa, solidaa­ri­suutta ja yhteistä tekemistä, ei pidä kuiten­kaan unohtaa.

YHTEENKUULUVUUTTA VAHVISTETTAVA

Keskei­seksi haasteeksi Eloranta nostaa ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen yhteishengen.

– Yksi haasteel­li­sim­mista asioista meillä ay-liikkeessä on pitää huolta keski­näi­sestä solidaa­ri­suu­des­tamme. Siitä ettei liittojen ja alojen välille synny tarpeet­toman syviä kuiluja, ei laadul­li­sissa asioissa, eikä palkka- ja ansiokehityksessä.

Parhail­laan on käynnissä SAK:n palkka­po­liit­tisen ohjelman valmistelu.

– Sitä ollaan parhail­laan tekemässä hyvässä yhteis­työssä jäsen­liit­tojen kanssa. Tämän ohjelman lisäksi tarvit­semme myös paljon muita toimia keski­näisen yhteen­kuu­lu­vuuden vahvistamiseksi.

Paikal­lisen sopimisen lisään­ty­minen uhkaa Elorannan mukaan pahim­mil­laan viedä liittoja ja aloja erilleen toisis­taan. Tämä johtuu muun muassa siitä, että eri aloilla on erilaisia raken­teita, kulttuu­reita ja osaamista.

Elorannan mielestä paikal­lisen sopimista pitää edistää niin, että luotta­mus­hen­ki­löiden toimin­tae­del­ly­tyksiä ja mahdol­li­suuksia parannetaan.

KIKY HANKALOITTAA NEUVOTTELUJA

Eloranta mainitsee kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sien toimivan vienti­teol­li­suuden näkökul­masta toivo­tulla tavalla.

– Myöntei­sestä kehityk­sestä huoli­matta monet kikyn toimen­pi­teet muun muassa maksun­siirrot työnte­ki­jöiltä työnan­ta­jille, työai­ka­pi­den­nykset, puhumat­ta­kaan julkisen sektorin lomarahan leikkauk­sista ovat omiaan hanka­loit­ta­maan käynnissä olevaa tes-kierrosta.

Hän arvelee, että teolli­suuden kahden vuoden reilun kolmen prosentin korotus antaa neuvot­te­luille hyvän lähtökohdan.

– Tulokset ovat olleet vähin­tään kohtuul­lisia. Ratkai­suissa palkan­saajan ostovoiman on laskettu paranevan ja kilpai­lu­kyvyn suhteessa kilpai­li­ja­maihin paranevan. Lisäksi tehdyt ratkaisut tukevat työlli­syyttä ja kohen­tavat julkista taloutta.

– On kuitenkin hyvä huomata, että nyt mennään aitoa liitto­kier­rosta, jossa jokainen sopimusala neuvot­telee omat palkka- ja työeh­tonsa itsenäisesti.

TEKSTI JARI ISOKORPI   KUVA JYRKI LUUKKONEN