Liitossa
Isosta järjestöstä saatava paljon irti
Teollisuusliiton järjestöyksikössä on enemmän työntekijöitä kuin monen liiton koko organisaatiossa. Aluetoimistojen toiminta-alueilla on enemmän jäseniä kuin pienellä ammattiliitolla.
Entisen Metalliliiton järjestöorganisaatio aluetoimistoineen on ollut vahva ennenkin. Teollisuusliitossa toiminta vain vahvistuu. Näin uskoo uuden liiton järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta. Hän arvelee, että ensimmäinen toimintavuosi on monella tapaa opettelua toisten tavoille ja ennen kaikkea uusien yhteisten toimintatapojen luomista.
– On mielenkiintoista nähdä, miten kaksi muuta liittoa näkevät tämän meidän organisaation ja sen toiminnan. Iso muutos ja yhteen hitsautuminen on edessä.
Uuden liiton aluetoimistot rakennetaan aluksi Metalliliiton ja Puuliiton aluetoimistoverkoston varaan. Ajan kanssa arvioidaan uudelleen, missä niin sanottujen aluepalvelukeskusten toimistot lopulta sijaitsevat.
Metalliliiton jäsenille ja aktiiveille aluetoimistot henkilökuntineen ovat tuttuja paikkoja. Puuliittolaisten näkökulmasta palvelut paranevat, kun henkilökuntaa on toimistoissa enemmän auttamassa. TEAMilla aluetoimistoja ei ole ollut ollenkaan.
– Teamilaisille isoin muutos on varmasti se, että he oppivat hakemaan palvelua ja apua aluetoimistoista. Osittain tämä koskee myös entisen Puuliiton jäseniä, joiden aluetoimistojen määrä lisääntyy, Teollisuusliiton järjestöyksikössä aluetoiminnasta vastaava päällikkö Merja Rinne arvioi.
Sekä Aallosvirta että Rinne korostavat, että muutokseen kannattaa suhtautua positiivisin ja avoimin mielin. Uuden liiton yksi tavoite on olla tunnetuin ja luotetuin ammattiliitto paitsi koko Suomessa, myös eri alueilla.
– Meidän täytyy ottaa paikkamme alueilla. Teollisuusliiton näkyvyys alueilla lisääntyy, koska SAK ja muutamat liitot ovat karsineet alueverkostoaan. Toive on, että meidän jäsenet olisivat alueilla näkyviä ja aktiivisia, myös median suuntaan. Kaikki kontaktit kannattaa toiminnassa ottaa käyttöön, meillä on paljon liiton jäseniä kunnanvaltuustoissakin, Rinne pohtii.
Vaikka järjestötoiminnan pohjana on entisen Metalliliiton organisaatio, ei siihen kuitenkaan kannata jäädä kiinni millään toiminnan tasolla. Aallosvirta kannustaa ottamaan käyttöön kolmen liiton parhaat puolet.
– Esimerkiksi Puuliitto on ollut monessa mukana alueilla, esimerkiksi erilaisilla messuilla. TEAMilla on alueellinen Uutta virtaa ‑toiminta. Toiminnoista, joista on hyviä kokemuksia, kannattaa ammentaa oppia.
JÄRJESTÖLLINEN TILA KARTOITETAAN
Alueilla liittojen aktiivien yhteistyö käynnistyi jo ennen liittojen virallista yhdistymistä. Sastamalassa jopa kaksi entisten Metalliliiton ja TEAMin ammattiosastoa löivät hynttyyt yhteen.
– Ammattiosastojen oma aktiivisuus ja jo ennen liittojen virallista yhdistymistä virinnyt positiivinen henki on todella hyvä juttu. Vuonna 2018 pääsemme täyteen vauhtiin, Aallosvirta sanoo.
Uuden liiton suurena haasteena Aallosvirta pitää sitä, että järjestäytymistä lisätään. Järjestäytyminen ei hänen mukaansa ole ihan niin hyvässä hoidossa työpaikoilla kuin sen pitäisi olla. Tämä koskee kaikkien kolmen liiton toimintaa.
Vuoden 2018 tärkein järjestöllinen tavoite on kartoittaa TEAMin ja Puuliiton ammattiosastojen tila.
– Kartoituksen perusteella aloitamme tarvittavat järjestämistoimet työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Kartoituksen jälkeen mietimme tarvittaessa työpaikoille tukitoimet hoitaa järjestäytymiseen ja työpaikan edunvalvontaan liittyvät asiat kuntoon.
Entisille metalliliittolaisille järjestämistoiminta on jo muutaman vuoden ajalta tuttua. Teamilaiset ja puuliittolaiset pääsevät toimintaan mukaan heti yhteisen toiminnan toden teolla käynnistyessä.
Liiton järjestöyksikössä aluetoimistoineen työskentelee yhteensä yli 100 liiton ja kassan työntekijää. Suurimmalla maantieteellisellä alueella Häme–Pirkanmaan alueella työskentelee yli 46 000 liiton jäsentä.
TEKSTI KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN
KUVA PEKKA SIPOLA
LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:
