Kansain­vä­li­syys kier­tyy yhtei­seksi eduksi

Teol­li­suus­lii­ton kansain­vä­li­sen yksi­kön toimin­nassa on monta tasoa. Pohjois­mai­nen ja euroop­pa­lai­nen, soli­daa­ri­suus­työ ja Suomesta globaa­leiksi suury­ri­tyk­siksi kasva­nei­den konser­nien valvonta.

– Meidän tapamme toimia on valmis­tella yhdessä suoma­lais­ten liit­to­jen kanssa kantoja ennen kaik­kea niihin asioi­hin, jotka vaikut­ta­vat teol­li­suu­den toimin­tae­del­ly­tyk­siin ja jäse­niin. Näistä kannoista muodos­tuu muiden Pohjois­mai­den liit­to­jen kanssa yhtei­nen näke­mys 90 prosen­tissa tapauk­sista. Näillä sitten vaiku­tamme EU:n sisällä asioi­hin, komis­sioon ja parlamenttiin.

Näin kuvaa kansain­vä­li­sen yksi­kön toimin­ta­pe­ri­aat­teita Pohjois­maissa ja Euroo­pan unio­nissa yksi­kön pääl­likkö Jari Hakka­rai­nen.

Nime­no­maan euroop­pa­lai­nen ay-liike on ollut Hakka­rai­sen mukaan yhtenä tahona kriti­soi­massa vapaa­kaup­pa­neu­vot­te­lu­jen inves­toin­ti­suo­jaa. Neuvot­te­luja on saatu avoi­mem­miksi. Hakka­rai­nen pitää osoi­tuk­sena ay-liik­keen vaiku­tuk­sesta myös sitä, että kiina­lai­selle tuon­ti­te­räk­selle on nostettu tuontitulleja.

– Me emme halua, että EU tekee sellai­sia ilmas­to­po­liit­ti­sia päätök­siä, että teräk­sen tuotanto täällä tulee kannat­ta­mat­to­maksi verrat­tuna Kiinaan. Tavoit­teena pitää tietysti olla globaa­lit sään­nöt. Eihän siinä ole järkeä, että me vähen­nämme EU:ssa ilmas­to­pääs­tö­jämme vaikka 80 prosent­tia, mutta Kiinan tuotanto nostaa pääs­töjä kymmen­ker­tai­sesti enemmän.

Prosentti soli­daa­ri­suu­delle

Metal­li­liitto oli jo pitkään osoit­ta­nut yhden prosen­tin jäsen­mak­su­tuo­tois­taan kansain­vä­li­seen toimin­taan. Näin on tarkoi­tus jatkaa myös uudessa suuressa Teol­li­suus­lii­tossa esimer­kiksi rahoit­ta­malla soli­daa­ri­suus­hank­keita. Näissä hank­keissa tuetaan ennen kaik­kea kehit­ty­vien maiden veljes­liit­to­jen järjestämistoimintaa.

Hyöty liit­to­jen vahvis­tu­mi­sesta tuolla jossain kaukana kier­tyy lopulta myös suoma­lai­sille työn­te­ki­jöille. Kun kehit­ty­vien maiden työn­te­ki­jät nouse­vat nälkä­palk­ko­jensa kuri­muk­sesta ja heidän työolonsa saadaan inhi­mil­li­selle tasolle, yrityk­sillä on entistä vähem­män houku­tusta siir­tää toimin­to­jaan pois Suomesta.

– Tukea vastaa­not­ta­via liit­toja pitää ehkä kuiten­kin tarkas­tella vähän aiem­paa kriit­ti­sem­min. On syytä tarkas­tella omaa­kin toimin­taamme samalla tavalla sään­nöl­li­sin välia­join, Hakka­rai­nen toteaa.

– Meidän pitää hyödyn­tää liit­to­jen subs­tans­sio­saa­jia tai vaikka suoma­lais­ten keskus­jär­jes­tö­jen asian­tun­ti­joita aiem­paa enem­män. Eivät­hän liiton kansain­vä­li­set toimit­si­jat ole esimer­kiksi järjes­tä­mi­sen asian­tun­ti­joita. Kun hank­keissa on käytetty koulut­ta­jina oman alansa asian­tun­ti­joita, vastaa­not­ta­vilta liitoilta tullut palaute on ollut erit­täin hyvää.

Suoma­lais­yri­tyk­set seurannassa

Suoma­lais­ten maail­man­laa­juis­ten konser­nien vahti­mi­sessa hyvänä kump­pa­nina on Finnwatch-kansa­lais­jär­jestö. Viimeksi Finnwatch on kunnos­tau­tu­nut paljas­ta­malla esimer­kiksi veroeu­ro­jemme käytön vero­pa­ra­tii­sien pönkittämiseen.

– Teol­li­suus­liitto rahoit­taa Finnwatc­hin Ihmi­sar­voi­sen työn ohjel­maa, mutta järjestö valit­see tutki­mus­koh­teensa täysin meistä riip­pu­matta. Minusta se on hyvä tapa toimia.

Ammat­tio­sas­toi­hin Hakka­rai­nen toivoo lisää kansain­vä­li­syy­destä vastaa­via toimi­joita. Tämä olisi yksi avain ay-liik­keen harmaan­tu­vien rivien nuorentamiseen.

– Nuoret pitä­vät kansain­vä­li­syyttä tärkeänä asiana. Soli­daa­ri­suus tuo meille lisää nuoria jäseniä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

Artik­ke­lin yläreu­nan kuvassa filip­pii­ni­läi­siä, nami­bia­lai­sia ja suoma­lai­sia ay-aktii­veja Teol­li­suus­lii­ton kansain­vä­li­sessä tapaa­mi­sessa Murikka-opis­tolla marras­kuussa 2017.

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

Enem­män töitä hyvillä ehdoilla!

Asiamme on yhtei­nen, kaikkialla

Kolmi­kan­nassa harjoi­tel­tua järjestämistä