Kansainvälisyys kiertyy yhteiseksi eduksi

Teollisuusliiton kansainvälisen yksikön toiminnassa on monta tasoa. Pohjoismainen ja eurooppalainen, solidaarisuustyö ja Suomesta globaaleiksi suuryrityksiksi kasvaneiden konsernien valvonta.

– Mei­dän tapamme toimia on valmis­tel­la yhdessä suo­ma­lais­ten liit­to­jen kanssa kan­to­ja ennen kaikkea niihin asioi­hin, jot­ka vaikut­ta­vat teol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tyk­si­in ja jäseni­in. Näistä kan­noista muo­dos­tuu muiden Pohjo­is­maid­en liit­to­jen kanssa yhteinen näke­mys 90 pros­en­tis­sa tapauk­sista. Näil­lä sit­ten vaiku­tamme EU:n sisäl­lä asioi­hin, komis­sioon ja par­la­ment­ti­in.

Näin kuvaa kan­sain­välisen yksikön toim­inta­pe­ri­aat­tei­ta Pohjo­is­mais­sa ja Euroopan unionis­sa yksikön pääl­likkö Jari Hakkarainen.

Nimeno­maan euroop­palainen ay-liike on ollut Hakkaraisen mukaan yht­enä tahona kri­ti­soimas­sa vapaakaup­pa­neu­vot­telu­jen investoin­tisuo­jaa. Neu­vot­telu­ja on saatu avoimem­mik­si. Hakkarainen pitää osoituk­se­na ay-liik­keen vaiku­tuk­ses­ta myös sitä, että kiinalaiselle tuon­titeräk­selle on nos­tet­tu tuon­ti­t­ulle­ja.

– Me emme halua, että EU tekee sel­l­aisia ilmastopoli­it­tisia päätök­siä, että teräk­sen tuotan­to tääl­lä tulee kan­nat­ta­mat­tomak­si ver­rat­tuna Kiinaan. Tavoit­teena pitää tietysti olla globaalit sään­nöt. Eihän siinä ole järkeä, että me vähen­nämme EU:ssa ilmastopäästöjämme vaik­ka 80 pros­ent­tia, mut­ta Kiinan tuotan­to nos­taa päästöjä kym­menker­tais­es­ti enem­män.

Prosentti solidaarisuudelle

Met­allili­it­to oli jo pitkään osoit­tanut yhden pros­entin jäsen­mak­su­tuo­tois­taan kan­sain­väliseen toim­intaan. Näin on tarkoi­tus jatkaa myös uudessa suures­sa Teol­lisu­us­li­itossa esimerkik­si rahoit­ta­mal­la sol­i­daarisu­ushankkei­ta. Näis­sä han­kkeis­sa tue­taan ennen kaikkea kehit­tyvien maid­en vel­jes­li­it­to­jen jär­jestämis­toim­intaa.

Hyö­ty liit­to­jen vahvis­tu­mis­es­ta tuol­la jos­sain kaukana kier­tyy lop­ul­ta myös suo­ma­laisille työn­tek­i­jöille. Kun kehit­tyvien maid­en työn­tek­i­jät nou­se­vat nälkä­palkko­jen­sa kurimuk­ses­ta ja hei­dän työolon­sa saadaan inhimil­liselle tasolle, yri­tyk­sil­lä on entistä vähem­män houku­tus­ta siirtää toim­into­jaan pois Suomes­ta.

– Tukea vas­taan­ot­tavia liit­to­ja pitää ehkä kuitenkin tarkastel­la vähän aiem­paa kri­it­tisem­min. On syytä tarkastel­la omaakin toim­intaamme samal­la taval­la sään­nöl­lisin väli­a­join, Hakkarainen toteaa.

– Mei­dän pitää hyö­dyn­tää liit­to­jen sub­stanssiosaa­jia tai vaik­ka suo­ma­lais­ten keskusjär­jestö­jen asiantun­ti­joi­ta aiem­paa enem­män. Eiväthän liiton kan­sain­väliset toim­it­si­jat ole esimerkik­si jär­jestämisen asiantun­ti­joi­ta. Kun han­kkeis­sa on käytet­ty koulut­ta­ji­na oman alansa asiantun­ti­joi­ta, vas­taan­ot­tavil­ta liitoil­ta tul­lut palaute on ollut erit­täin hyvää.

Suomalaisyritykset seurannassa

Suo­ma­lais­ten maail­man­laa­juis­ten kon­sernien vah­timises­sa hyvänä kump­pan­i­na on Finnwatch-kansalaisjär­jestö. Viimek­si Finnwatch on kun­nos­tau­tunut pal­jas­ta­mal­la esimerkik­si veroeu­ro­jemme käytön veroparati­isien pönkit­tämiseen.

– Teol­lisu­us­li­it­to rahoit­taa Finnwatchin Ihmis­ar­voisen työn ohjel­maa, mut­ta jär­jestö val­it­see tutkimusko­hteen­sa täysin meistä riip­pumat­ta. Minus­ta se on hyvä tapa toimia.

Ammat­tiosas­toi­hin Hakkarainen toivoo lisää kan­sain­välisyy­destä vas­taavia toim­i­joi­ta. Tämä olisi yksi avain ay-liik­keen har­maan­tu­vien riv­ien nuorentamiseen.

– Nuoret pitävät kan­sain­välisyyt­tä tärkeänä asiana. Sol­i­daarisu­us tuo meille lisää nuo­ria jäseniä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

Artikke­lin yläre­unan kuvas­sa fil­ip­pi­iniläisiä, namib­ialaisia ja suo­ma­laisia ay-akti­ive­ja Teol­lisu­us­li­iton kan­sain­välisessä tapaamises­sa Murik­ka-opis­tol­la mar­rasku­us­sa 2017.

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

Enem­män töitä hyvil­lä ehdoil­la!

Asi­amme on yhteinen, kaikkial­la

Kolmikan­nas­sa har­joitel­tua jär­jestämistä