Järjes­täy­ty­minen nousussa Yhdysvalloissa

Laskusuunta on ollut selvä, vaikka se osin selit­tyykin työlli­syyden vahvalla kasvulla viime aikoina. Nyt kuitenkin näkyy merkkejä järjes­täy­ty­misen kasvusta ja liittojen vahvistumisesta.

Viime kesänä maan työelä­mä­vi­ran­omainen NLRB tiedotti, että kolmen edellisen vuosi­nel­jän­neksen aikana se sai 1 892 hakemusta ammat­ti­liiton hyväk­sy­mi­sestä yrityk­seen. Luku nousi 58 prosenttia edellis­vuoden vastaa­vaan ajanjak­soon verrattuna.

Teolli­suuden liitot ovat yksityisen sektorin vahvimpia liittoja, mutta nyt järjes­täy­ty­minen etenee palvelualalla.

Yhdys­val­loissa yrityksen kunkin yksikön työnte­ki­jöiden on ensin kerät­tävä kanna­tus­kortit 30 prosen­tilta työnte­ki­jöistä. Silloin pitää äänestää, voiko liitto edustaa työnte­ki­jöitä. Tähän tarvi­taan yli puolet äänistä.

Gallupin elokuussa tekemässä kysely­tut­ki­muk­sessa ammat­ti­liit­tojen suosio oli korkeam­malla kuin koskaan sitten vuoden 1965. Kaikkiaan 68 prosenttia hyväksyi niiden toiminnan, demokraa­teista 90 prosenttia ja republi­kaa­neista 47 prosenttia.

Teolli­suuden liitot ovat yksityisen sektorin vahvimpia liittoja, mutta nyt järjes­täy­ty­minen etenee palve­lua­lalla. Amazon, Starbucks, Chipotle ja Trader Joe’s ovat saaneet ensim­mäiset järjes­täy­ty­neet yksik­könsä tänä vuonna.

Se ei ole helppoa: moni työnan­taja vastustaa järjes­täy­ty­mistä kaikin mahdol­lisin keinoin. Liiton aktii­veja painos­te­taan, ja palka­taan liittojen häirin­tään erikois­tu­neita konsultteja.

Tämä on isoa bisnestä. Economic Policy Insti­tute arvioi vuonna 2019, että yritykset käyttävät liittojen häirin­tään 340 miljoonaa dollaria vuodessa. Vuosina 2016 ja 2017 työnan­tajat rikkoivat liitto­val­tion lakia 41,5 prosen­tissa kaikista NLRB:n valvo­mista äänes­tyk­sistä, insti­tuutti laski.

Suoma­lai­suus ei anna suojaa häirintää vastaan. Yhdys­val­tain metal­li­liitto USW paljasti vuonna 2015, että Huhta­mäen sikäläinen tytäryhtiö maksoi ay-toiminnan murskaa­mi­seen erikois­tu­neen konsult­ti­toi­miston palve­luista liki 400 000 euroa.

Järjes­täy­ty­mi­soi­keus koko tuotantoketjuun

Valtion uusi aktii­vinen omista­ja­po­li­tiikka edellyttää, että Norjan 70 valtio­nyh­tiötä varmis­tavat työnte­ki­jöiden järjes­täy­ty­mi­soi­keuden koko tuotan­to­ket­jussa, siis alihankkijoiltaankin.

Valtio odottaa, että sen yritykset kunnioit­tavat työnte­ki­jöiden oikeuksia sekä ihmisoi­keuksia, sanoo elinkei­no­mi­nis­teri Jan Chris­tian Vestre FriFag­be­ve­gelse-lehdelle.

Norjan valtio omistaa yrityksiä 112 miljardin euron arvosta. Valtion omistus kattaa viides­osan Oslon pörssistä.