Irene Niskanen: Työttömyyskassa kehittää palveluja

Jäsenten palvelu on Teollisuuden työttömyyskassan toiminnan ydin. Olennainen hyvän palvelun mahdollistaja on kattava luottamushenkilöjärjestelmä, jonka avulla saamme palautetta ja tietoa jäseniltä, ja jonka kautta pystymme välittämään tietoa jäsenille.

Luottamushenkilöiden rooli korostuu yt-neuvottelujen aikana. He toimivat tärkeinä tiedonvälittäjinä esimerkiksi lomautusten toteuttamiseen, ansiopäivärahan hakemiseen ja maksamiseen liittyvissä asioissa. Työpaikoilta saamiemme tietojen avulla voimme ennustaa työttömyyden kehitystä ja etuusmenojen vaihteluja.

Jotta luottamushenkilöt voivat ohjeistaa jäseniä työpaikoilla, tarvitsevat he kassalta tietoa, materiaaleja ja ohjeistuksia. Tätä varten kassalla on luottamushenkilöille oma puhelinpalvelunumero ja omat alasivut kassan verkkosivuilla.

Koronan aiheuttaman suurtyöttömyyden vuoksi perustimme luottamushenkilöille uutena palveluna viikoittaiset Teamsilla pidettävät vuorovaikutteiset infotilaisuudet. Pidämme edelleen infotilaisuuksia työpaikoilla lomautusten tai irtisanomisten alkaessa, mutta koronan aikana järjestämme tilaisuudet enimmäkseen etäyhteyksillä. Jaamme luottamushenkilöille tietoa myös Murikan kursseilla.

Tavoitteenamme on jatkuva vuoropuhelu luottamushenkilöiden ja työttömyyskassan välillä.

Toimintamme ja palvelujemme kehittäminen on kirjattu strategiaamme ja kuuluu jokapäiväiseen työhömme. Kehittämiseen tarvitsemme palautetta ja ehdotuksia jäseniltämme.

Viime vuonna teetimme jäsenkyselyn. Tämän vuoden toukokuussa teetimme kyselyn luottamushenkilöille. Sähköpostilla toteutettuun kyselyyn vastasi yli 1 400 luottamushenkilöä. Vastausprosentti oli yli 20.

Luottamushenkilöiden vastausten mukaan Teollisuuden työttömyyskassa koetaan luotettavana, asiantuntevana ja palvelevana. Vastaajista 98 prosenttia koki luotettavuuden kuvaavan kassaa erittäin tai melko hyvin. 67 prosenttia arvioi kassan toiminnan parantuneen huomattavasti tai jonkin verran viime vuosien aikana.

Alle yksi prosentti koki toiminnan heikentyneen.

Luottamushenkilöistä 35 prosenttia arvioi, että kassan palveluista eniten kehittämistä kaipaavat sähköinen asiointi ja eAsiointi. 31 prosenttia toivoi, että tiedon saantia hakemusten käsittelyn etenemisestä kehitetään edelleen. 23 prosenttia piti chat-neuvonnan käyttöön ottamista erittäin toivottavana. Myös kotisivujen selkeyttämistä ja ajanvarausta puhelinpalveluun toivottiin. Luottamusmieskyselyn tuloksiin voi tutustua kassan kotisivuilla.

Erityisen kiinnostuneita olemme saamistamme kehitysehdotuksista. Samalla kun toivottiin palvelujen etämahdollisuuksien kehittämistä, tuotiin esiin tarve myös perinteisestä palvelusta.

Vastaamme jäsenten tarpeisiin kehittämällä palveluja. Monet toivotut uudistukset ovat joko tulossa tai olemassa. Jo aikaisemmin mainittujen palvelujen lisäksi kotisivuilla on esimerkiksi saatavilla ohjevideoita eri aiheista. Valmistelemme chat-palvelun käyttöönottoa ja teemme luottamushenkilöille helposti tulostettavaa materiaalia työntekijöille jaettavaksi.

Tehtävämme on palvella jäseniä niin, että asiat hoituvat mahdollisimman helposti ja vaivattomasti, ja näin koronan aikana turvallisesti. Henkilökohtaista jäsenpalvelua saa edelleen puhelimitse ja etäyhteyksien avulla.

IRENE NISKANEN
Teollisuuden työttömyyskassan johtaja

KUVA KITI HAILA

Pääluottamusmies Vanhala bussikoritehtaan lakkauttamisesta: Scania käyttää koronaa naamiona

”Scania naamioi bussikoritehtaan lakkauttamisen koronan piikkiin”, pääluottamusmies Tommi Vanhala kiteyttää.

24.9.2020

Scania ilmoitti 21. syyskuuta lakkauttavansa bussikorituotannon Lahden Jokimaalla sijaitsevan SOE Busproduction Finland Oy:n tehtaalla. Työntekijöiden rinnalla esimerkiksi talousalueen päättäjiä ravistaneen ilmoituksen teki erikoiseksi se, että vain viikko aikaisemmin Scania oli ilmoittanut käynnistävänsä yt-neuvottelut 185 työntekijän irtisanomisesta.

– Emme päässeet neuvottelemaan irtisanomisista työnantajan kanssa lainkaan. Sen sijaan saimme neuvottelujen kannalta tyhjäkäyntiviikon perjantaina kutsun yt-neuvotteluihin seuraavaksi maanantaiksi. Menimme palaveriin alkuperäisen ilmoituksen pohjalta valmistautuneina. Kokouksessa tapasimme Ruotsista paikan päälle tulleen toimitusjohtajan Marcelo Gallaon. Hän ilmoitti tuotannon lakkauttamisesta.

– Kysyessäni kävi ilmi, että lakkauttaminen oli ollut linjattuna jo ennen ensimmäistä yt-ilmoitusta. En ymmärrä alkuunkaan tällaista toimintaa, että luottamusmiehille valehdellaan päin naamaa. Miksi ei ollut selkärankaa kertoa heti alkuun, miten asia on, Vanhala puuskahtaa.

JOUKKOLIIKENNETTÄ TARVITAAN VARMASTI

Täydellisenä yllätyksenä Scanian päätös ei Vanhalalle tai työntekijöille tullut. Yrityksen aikaisempi ratkaisu siirtää turistibussituotanto Kiinaan ja jättää Jokimaan tehtaalle siihen nähden kevyempää tulosta tekevä kaupunkibussituotanto nostatti jo kysymyksiä tulevaisuudesta. Viimeistään päätös tuotantotahdin alentamisesta ja yt-ilmoitus mittavasta henkilöstön irtisanomisesta herättivät huolen siitä, että tuotannon alasajo taitaa olla jo käynnissä.

Vanhalan mukaan koronapandemia tuli Scanialle kuin ”manulle illallinen”.

– Yritys naamioi tuotannon lakkauttamisen koronan aiheuttaman kaupunkibussien kysynnän laskun piikkiin. Ei ole markkinoita eikä ole kannattavaa. No, korona kyllä hiljensi kaupankäynnin, mutta kysymyksessä on väliaikainen tilanne. Jossain vaiheessa ihmiset rupeavat liikkumaan ja joukkoliikennettä tarvitaan ihan varmasti.

– Minusta tässä pitäisi käyttää malttia, eikä heti ruveta painamaan paniikkinappulaa. Olemme tehneet vuodesta 2014 lähtien yritysmielessä plusmerkkisen tuloksen. Ehkä se on kuitenkin Scanian isossa kuvassa niin, että sijoittajien pussiin ei ole saatu riittävästi miljoonia, ja tuotantomme siirretään Puolaan. Tiedä sitten, päätyykö Scanian tuotanto jossain vaiheessa kokonaan Kiinaan.

TUNTEET LIIKKUVAT LAIDASTA LAITAAN

Vanhalan mukaan työntekijöiden tunnelmat ovat liikkuneet tuotannon lakkauttamisilmoituksen jälkeen laidasta laitaan.

– Ei tiedä itkeäkö vai nauraako. Välillä tulee viha ja suru yhtä lailla ja kaipuu, mutta huumoriakin on löytynyt, ja juttelemme muistakin asioista kuin tuotannon loppumisesta. Ihmiset pystyvät käsittelemään asiaa niin, että muuten elämä jatkuu ja mietitään niitä kaikkia vaihtoehtoja.

– Osalle tämä on taloudellisesti todella kova paikka. Osalla on päällimmäisenä mielessä se, että tulevaisuudessa tätä työyhteisöä, jossa monilla on kymmeniä hyviä ystäviä, ei enää ole. Yksittäiset ystävyyssuhteet saattavat kestää lopun elämän, mutta koko porukkana se yhteisöllisyys karisee pikkuhiljaa, kun ihmiset lähtevät omiin suuntiinsa.

”Neuvotteluiden suurimpana tavoitteena on se, että ihmiset saavat lähtiessään sellaiset eväät reppuun, että pärjäävät työmarkkinoilla ja pääsevät elämässä eteenpäin”, pääluottamusmies Tommi Vanhala sanoo. Vanhalan kuvat syyskuulta 2019.

YT-NEUVOTTELUISTA HAETAAN TUKI TYÖNTEKIJÖILLE

– Onneksi henkilöstö vetää aika hyvin yhtä köyttä, Vanhala summaa tunnelmat 5. lokakuuta alkavia yt-neuvotteluja ajatellen.

– Neuvotteluiden suurimpana tavoitteena on se, että ihmiset saavat lähtiessään sellaiset eväät reppuun, että pärjäävät työmarkkinoilla ja pääsevät elämässä eteenpäin. Oikeastaan mistään muusta me emme neuvottelekaan.

– Meillä on paljon pitkän työuran tehneitä ihmisiä, jotka ovat samassa tilanteessa kuin minäkin. Ammattia, johon ammattikoulusta valmistuttiin, ei ole juuri tehty. On tultu tänne ja tehty bussitehtaan töitä. Se jännittää, vaikka ollaan ammattitaitoisia ja päteviä ihmisiä, että ei ole virallista paperia osaamisesta.

– Kuka työnantaja uskaltaa ottaa riskin huomatakseen myöhemmin, että sai hyvän työntekijän. Se on kuitenkin aika iso kynnys.

Vaikka osa työntekijöistä on jo ruvennut aktiivisesti etsimään uusia mahdollisuuksia, on työnhaku Vanhalan mukaan suurelle osalle työntekijöistä uusi asia.

– Töitä on haettu viimeksi joskus ennen internetiä sanomalehti-ilmoitusten perusteella. Moni asia on muuttunut sen jälkeen. CV:stäkin saattaa ensimmäisenä mieleen tulla rättisitikka. Myös tätä yritämme edistää yt-neuvotteluissa, että ihmiset saavat mahdollisimman hyvää koulutusta työnhakua ajatellen.

ALASAJO TYÖPISTE KERRALLAAN

Bussikoritehtaan henkilöstön määrä on 342. Siitä pyöreät 80 työskentelee Vanhalan mukaan tuotekehityksessä joko toimihenkilöinä tai tuntityöläisinä.

– Tuotannon alasajo tulee työnantajan antaman tämänhetkisen tiedon mukaan tapahtumaan portaittain. Tyhjentyminen alkaa marraskuun lopulla työpiste kerrallaan sitä mukaa kun viimeinen auto siirtyy tuotantolinjalla eteenpäin. Se on mennyt prosessin läpi ensi tammikuun lopulla. Tuotannon työntekijöiden työt päättyvät helmikuun alussa.

– Tämä on meille annettu yleiskuva. Yksityiskohdat selviävät yt-prosessissa kuten se, missä vaiheessa ihmiset saavat irtisanomislappuja, miten irtisanomisajat menevät ja miten Jokimaalle jääväksi ilmoitetun tuotekehityksen kanssa menetellään.

– Saa nähdä minkälaiset fiilikset ovat joulukuun alussa, kun asiat ovat jo konkretisoituneet. Silloin katsotaan ja arvioidaan tilannetta eri näkökulmasta, Vanhala toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT ANNIKA RAUHALA

KORONAKRIISI St. Michel Printillä Mikkelissä: ”Pari viikkoa lomautusta, pari viikkoa töitä, pari kesälomaa”

Lomautukset ovat Mikkelissä hiljentäneet perinteisen painotalon St. Michel Printin. Taloon yli kolmekymmentä vuotta sitten töihin tullut Aki Vilén opiskelee lomautusaikana itselleen uutta ammattia.

15.5.2020

– Onhan tässä tulot tippuneet. Olen nyt perheen ainoa työssäkäyvä, vaimollakaan ei ole töitä, kertoo jälkikäsittelykoneen hoitajana työskentelevä Aki Vilén.

Vaikka talous on tiukilla, aika on kulunut kotona hyvin.

– Opiskelen uutta ammattia, teen kokin tutkintoa. Eli ei ole mitään vapaa-ajan ongelmaa kyllä tullut, kun on vielä nuo tytötkin kotona.

Toinen hänen tyttäristään on ammattikoulussa, toinen alakoulun viimeisellä luokalla, ja he käyvät nyt etäkoulua. Perheen kanssa vietettävän ajan lisäksi pienenä positiivisena puolena lomautuksessa on se, että Vilén saa opintojensa takia korotettua päivärahaa. Rahat ovat myös tulleet nopeasti Teollisuuden työttömyyskassasta tilille.

”Jos näyttää siltä, että nykyisiä töitä ei enää riitä, niin sitten on olemassa toinen ammatti”, kokkiopinnot aloittanut pitkän linjan kirjapainotyöntekijä Aki Vilén sanoo. Kävelykaverina Vili-kissa.

KOKIN TYÖT VARASUUNNITELMANA

Lomautuksia St. Michel Printillä oli jo alkuvuodesta, mutta sitten koronaepidemia söi kevään työt vähiin ja tuotti toisen yt-kierroksen. Puhelinhaastattelua tehtäessä Vilénillä on menossa toinen viikko lomautusta, maaliskuussa pakkolomaa tuli yksi viikko.

– Maanantaina menen taas kahdeksi viikoksi töihin, sitten pidän kaksi viikkoa kesälomaa.

Toukokuun lopusta ei enää varmasti tiedäkään. Toisaalta Vilén on sellaiseen tottunut. Painotalossa lähitulevaisuudenkin ennakointi on vaikeaa.

– Saattaa niitä tilauksia myös tulla yhtäkkiä, ja sitten on taas töitä.

”Saattaa niitä tilauksia myös tulla yhtäkkiä, ja sitten on taas töitä”, Aki Vilén pohtii toiveikkaana.

Vilénin kokkiopinnot ovat toistaiseksi vasta alkuvaiheessa. Niihin hän ryhtyi siksi, että ennen työntekijän näkökulmasta vakaa työnantaja on viime vuosina muuttunut epävarmaksi.

– Vuosi sitten meillä tuli ensimmäiset lomautukset. Silloin aloin miettiä, mitä ryhtyisin tekemään. Jos näyttää siltä, että nykyisiä töitä ei enää riitä, niin sitten on olemassa toinen ammatti, hän kertoo suunnitelmistaan.

Vaikka ihmiset vähentäisivät painotuotteiden käyttöä, niin syömistä he tuskin aikovat lopettaa. Vilén luottaa siihen, että kokeille riittää töitä.

– Nuorena jo opiskelin ammattikoulun ravintola- ja hotellilinjalla, mutta se jäi kesken ja päädyin sitten eri alalle. Ja ruoanlaitto on kyllä aina kiinnostanut.

NOUSEEKO SUOMALAISEN TYÖN ARVOSTUS?

St. Michel Printissä tuotanto on pyörinyt koko ajan, mutta alkuvuoden vajailla tehoilla. Lomautusten takia talossa olisi hiljaista ja tilavaa ilman koronaakin. Noin 40 työntekijän yrityksessä töissä olevat on voinut laskea yhden käden sormilla, mikä on tehnyt turvaetäisyyksien noudattamisen helpommaksi.

– Käsidesiä on käytetty ja annettu ohjeita, että pestään paljon käsiä, sanoo Vilén.

”Olisiko tällä sellainen vaikutus, että alettaisiin tehdä enemmän Suomessa”, Aki Vilén pohtii koronakriisin vaikutuksia.

Jos koronaviruksesta mitään hyvää seuraa, niin se voisi olla kotimaisen työn arvostuksen kasvu.

– Kyllä meilläkin tietysti ihmisiä huolestuttaa ja onhan tämä taloudelle aika paha. Mutta olisiko tällä sellainen vaikutus, että alettaisiin tehdä enemmän Suomessa. Tämä hengityssuojahärdelli esimerkiksi pisti silmään. Nythän niitä suojaimia alettiin Suomessa valmistaa, miettii Vilén.

Mikäli 48-vuotias Vilén päätyy kokiksi tai muihin töihin, häneltä katkeaa St. Michel Printillä pitkä työura.

– Tulin taloon ensimmäisen kerran 1989, ja vuodesta 1995 olen ollut täällä yhtäjaksoisesti.

KORONA TYREHDYTTI TILAUKSET

– Asiakkaat eivät tee päätöksiä, tai niiden tekeminen pitkittyy. Olemassa olevia tilauksia on siirretty myöhemmäksi, kuvailee pääluottamusmies Sami Pettinen koronakriisin vaikutusta St. Michel Printin liiketoimintaan.

Painotalo on erikoistunut ohkopaperiin eli paperiin, jota käytetään muun muassa Raamatuissa. Yrityksen tuotteita ovat Raamattujen lisäksi virsikirjat, lakikirjat, sanakirjat sekä luettelotyyppiset käyttäjämanuaalit. Noin 80 prosenttia tuotteista menee vientiin. Yksi töitä viime vuosina vähentänyt tekijä on, että lakipykälät ja vieraan kielen sanat voi kirjan selaamisen sijaan tarkistaa nopeasti älypuhelimesta. Lisäksi taskukalenterien teko on loppunut.

Kun painoalan yleisten vaikeuksien ja yrityksen omien haasteiden päälle tulivat vielä koronan vaikutukset, Mikkelissä käynnistettiin uusi yt-neuvottelujen kierros.

”Toivotaan, että tilanne palaa normaaliksi ja tilauksia tulee taas”, sanoo St. Michel Printin pääluottamusmies Sami Pettinen.

– Kirjapainoalalla on perinteisesti ollut alkuvuosi hiljaisempi. Ensimmäinen lomautusperiodi olisi kestänyt huhtikuun loppuun asti, lomautuksia oli tulossa 3–4 viikkoa per työntekijä. Nyt meillä on neuvottelut taas käynnissä, ja arvioidaan, että pahimmillaan lomautusten kesto voisi olla 10 viikkoa. Irtisanomisista neuvotellaan myös, kertoo Pettinen.

Tunnelmat ovat luonnollisesti matalalla, mutta pääluottamusmiehen mukaan vaihtoehdot ovat vähissä.

– Ansiotaso heikentyy lomautusten takia, niin eihän tässä hyvät fiilikset ole, kun palkka ei meillä ole muutenkaan korkea, sanoo Pettinen.

– Mutta ei täällä ole mitään kaneja hatusta vedetty, eikä yrityksellä paljon muita selviytymiskeinoja ole kuin lomautukset. Toivotaan, että tilanne palaa normaaliksi ja tilauksia tulee taas.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT PAULA MYÖHÄNEN

Ammattiyhdistysliikettä tarvitaan edelleen

Suurin osa suomalaisista kannattaa yleissitovia työehtosopimuksia. Suurin osa työntekijöistä haluaa, että työsuhteen isot asiat kuten palkkauksen ja työaikojen perusteet ja minimitasot sovitaan työehtosopimuksissa. Ammattiliittojen jäsenyyden antaman turvan kysyntä on voimistunut koronakriisin aikana. Samalla on kasvanut kysyntä ammattiyhdistysliikkeelle sopimuskumppanina.

Viesti on selvä. Työntekijöiden yhteiselle edunvalvonnalle ja sopimiselle eri osapuolten kesken on tarve. Siksi vuosikymmeniä jatkuneet ennustukset ammattiyhdistysliikkeen kuihtumisesta ovat tähän mennessä osoittautuneet vääriksi.

Koronakriisi on aiheuttanut yhteistoimintaneuvottelujen vyöryn. Lomautettujen työntekijöiden määrä on noussut nopeasti korkeaksi, ja kohoaa edelleen. Irtisanomisten määrä on vielä alhainen. Se kertoo siitä, että valtaosassa yrityksistä nähdään kriisin tuolle puolen. Teollisuusliiton useilla sopimusaloilla kehitys etenee kuitenkin viiveellä. Olemassa olevat tilaukset kannattelevat yrityksiä vielä jonkin aikaa. Mitä sitten seuraa, jää nähtäväksi. Ajureina toimivat toivottavasti maltti, harkinta sekä luottamus tulevaisuuteen ja omiin kykyihin ratkaista ongelmat pala kerrallaan. Panikoimiseen ei ole varaa.

Toivottavaa myös on, että kriisissä keskitytään kriisin ratkaisemiseen. Sen varjolla ei pidä ajaa muita tavoitteita kuten työntekijöiden työehtojen heikentämistä. Vakaan tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kriisistä selviydytään ilman tuloerojen kasvua ja uusien jakolinjojen muodostumista.

Teollisuusliitossa ja muissa ammattiliitoissa tehdään parhaillaan lujasti töitä sen eteen, että yritykset selviytyisivät kriisistä ja ihmisillä riittäisi töitä. Tässä ponnistuksessa ovat julkisuudessa pimentoon jääneet työpaikkojen luottamushenkilöt. Heidän osaamisensa ja panoksensa on tae sille, että tarvittavat neuvottelut ja järjestelyt pystytään vallitsevassa vaikeassa tilanteessa kaikessa runsaslukuisuudessaan yrityksissä toteuttamaan.

Luottamushenkilöt tekevät merkittävää ja tulevaisuutta pohjustavaa työtä. Ilman vakiintunutta neuvottelujärjestystä ja osaavia neuvottelijoita työpaikoilla olisi todennäköisesti ajauduttu sekasortoiseen tilanteeseen. Nyt niillä vallitsee järjestys. Siksi kiitoksen soisi kantautuvan luottamushenkilöille muistakin suunnista kuin työntekijöiden keskuudesta ja ammattiliitoista. Työnantajat voisivat muistaa tämän myös silloin, kun luottamushenkilöiden palkkioista seuraavan kerran kriisin jälkeen neuvotellaan.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja

Riku Aalto: Koronakriisistä selviydytään yhdessä

”Koronakriisin kielteiset vaikutukset tulevat olemaan mittavat. Siitä ei päästä mihinkään, mutta ei tämä totaalinen stoppi ole. Me selviydymme tästä yhdessä”, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää työmarkkinajärjestöjen koronaepidemian takia 18. päivä maaliskuuta solmimaa työmarkkinoiden kriisipakettia erinomaisena suorituksena. Etenkin sitä taustaa vasten, että vasta vähän aikaa sitten osapuolet olivat työehtosopimusneuvotteluissa konfliktiasetelmassa.

– Kriisipaketin nopea valmistuminen kertoo siitä, että yhteiskunnallisesti vastuullisessa asemassa olevat ihmiset kantavat vastuunsa silloin, kun tarve on. Ongelmatilannetta lähestytään käytännönläheisesti muut asiat syrjään sysäten ja katsotaan, mitä on syytä tehdä.

Koronakriisin keskellä on tarpeen havaita myös myönteiset asiat. Vain osassa yrityksiä puhutaan lomautuksista. Toisaalta esimerkiksi terveydenhoidon ja siivoustyön arvo on löydetty uudestaan.

Aallon mukaan kriisipaketin nopea valmistuminen rakensi työmarkkinajärjestelmään vakautta ja uskottavuutta.

– Vakaudelle on aina olemassa tarve, mutta vallitsevassa tilanteessa se on tavallistakin tärkeämpää. Emme tiedä, miten nyt tehdyt yritysten asemaa tukevat ja kansalaisten työttömyys- ja sosiaaliturvaa parantavat toimenpiteet vaikuttavat. On hyvä varautua siihen, että työmarkkinaosapuolten toimenpiteitä tarvitaan vielä lisää. Mitä ne sitten ovat tai koska ne ovat esillä? Sitä ei vielä pysty sanomaan.

TIEDON JA TUEN TARVE

Teollisuusliitto on työmarkkinoiden kriisipakettiin nojaten tehnyt sopimusaloilleen lukuisan joukon määräaikaisia soveltavia erillissopimuksia. Niiden tarkoitus on tukea ja selventää toimintaa työpaikoilla poikkeuksellisessa tilanteessa.

– Samalla on hyvä pitää mielessä, että kaikkiin asioihin ei ole vielä vastauksia, ja jotkin kysymykset saattavat olla sellaisia, että niihin haetaan aikanaan oikeuden kautta ratkaisut. Kriisin kenties hankalin piirre on sen aiheuttama epävarmuus. Siihen meidän on nyt tottuminen.

Koronakriisi on asettanut Teollisuusliiton ja ennen muuta Teollisuuden työttömyyskassan kovan paineen alle. Palvelujen kysyntä on noussut nopeasti ja voimakkaasti.

– Liiton puolella tämä on näkynyt luottamushenkilöiden ja jäsenten tiedon tarpeen kasvuna. Toisaalta olemme peruuttaneet kaikki omat tapahtumat ja Murikka-opiston koulutukset kesäkuun loppuun asti. Myös ammattiosastot siirtävät kokouksiaan ja ovat peruneet tilaisuuksiaan.

Kriisistä selviydytään yhdessä tekemällä ja yhdessä huolehtimalla. Tietyllä tavalla se kiire loppuu, kun huomaa kuinka tärkeitä ihmisiä itse kullakin ympärillänsä on.

– Työttömyyskassan palvelutilanne on erittäin vaativa. Siksi on tärkeää, että työttömyysturvajärjestelmä saadaan nyt toimimaan joustavasti niin, että maksatukset saadaan nopeasti ihmisten tileille. Työttömyyskassan talous on hyvässä kunnossa ja työttömyyskassajärjestelmän rahoitus on kestävällä pohjalla. Sen suhteen ei ole huolta.

Aallon mukaan niin kutsuttujen Emu-puskureiden käyttäminen on vallitsevassa tilanteessa järkevää.

– Emu-puskurit perustettiin ja niihin ryhdyttiin kokoamaan varoja ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksesta. Se oli aikanaan viisas päätös, jonka seurauksena meillä on Työllisyysrahaston ja eläkejärjestelmän sisällä taloudelliset puskurit olemassa. Niiden varojen käyttämisen aika on nyt.

ETEENPÄIN YHDESSÄ TOIMIMALLA

Koronakriisin vaikutuksia on Aallon mukaan mahdotonta vielä arvioida. Pelkästään yritysten tuotanto- ja hankintaketjut ovat vaikeasti hahmotettava kokonaisuus.

– Se kuitenkin on jo ollut nähtävissä, että tilannekuva ei ole yhteneväinen. Useilla isoilla työpaikoilla on neuvoteltu tai neuvotellaan lomautuksista. Sitten on niitä yrityksiä, jotka vielä viikko sitten ilmoittivat, että tilaukset ovat nousseet. Hankaluus on siinä, että kukaan ei voi sanoa mitään varmaa. Jos tilauskirja on tänään täynnä, voi se huomenna olla tyhjä, tai sitten ei.

– Tilanne on ennen kokematon ja todella vaikea, mutta tämän epidemian jälkeenkin tehdään töitä, ihmisille maksetaan palkkaa ja uusia yrityksiä syntyy.

– Suomalainen yhteiskunta pystyy selviytymään tästä yhdessä tekemällä ja yhdessä huolehtimalla. Se on avain meille jokaiselle omaan jaksamiseen. Se on nyt tärkein asia, Aalto sanoo.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

KORONAKRIISI Meyerin Turun telakalla: ”Suomalaiset ovat näissä asioissa hyviä”

”Meillä ei ole paniikkitunnelmaa. Ihmiset käyttäytyvät rauhallisesti ja ottavat aika viileästi”, kertoo pääluottamusmies Juha Jormanainen Meyerin Turun telakalta, jossa maanantaina alkavat koronakriisin aiheuttamat yhteistoimintaneuvottelut.

Haastattelu tehty 20.3.2020. Kuva kesäkuulta 2017.

Työpaikalla, jossa on 1 064 omaa työntekijää ja laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto, korona vaikuttaa pääluottamusmies Juha Jormanaisen mukaan ihan kaikkeen.

– Voisi kuvitella, että kaikilla aloilla, joissa on paljon työvoimaa, ja erilaisia materiaaleja, jotka tulevat ympäri maailmaa, se aiheuttaa kaikenlaisia vaikeuksia. Oletan, että sen takia meilläkin alkavat yt:eet.

Eniten poikkeustila näkyy Jormanaisen mukaan siinä, että yhteistyökumppaneita on paikalla vähemmän kuin normaalisti.

– Kun rajoja on ruvettu laittamaan kiinni, veikkaan, että ihmiset ovat joutuneet tekemään ratkaisun, ovatko perheidensä luona kotimaissaan vai töissä ulkomailla. Kysymys on niin laaja-alainen, että se vaikuttaa kaikkeen.

RAUHALLISESTI KOHTI TUNTEMATONTA

Koronakriisin keskellä pääluottamusmiehen työ on Jormanaisen mukaan asioihin reagoimista.

– Se on sitä, että pitää itsensä rauhallisena ja valmistautuu vastaamaan kysymyksiin, joihin ei ole vastausta. Yrittää pysyä itse rauhallisena ja tekee parhaansa, koska muuta ei voi.

– Mitä on tulossa, on hyvä kysymys. Kun olisi joku kristallipallo, niin tietäisi. Materiaali- ja komponenttitoimitukset ovat yksi arvoitus, koska risteilijä on tuote, johon tavara tulee ympäri maailmaa. Vaikeuksia saattaa tulla myös sitä kautta, kun osa työvoimasta on kotimaissaan perheidensä luona. Kukaan ei voi tietää, kuinka kauan tilanne tämmöisenä jatkuu.

– Viisaita vastauksia ei pysty millään antamaan. Me emme tiedä, mitä maailma on huomenna.

TIETOTEKNIIKKA APUNA

Työpaikan kulttuurissa on Jormanaisen mukaan tapahtunut isoja muutoksia.

– Sellaisia ihmisiä, jotka ovat palanneet ulkomaanmatkoilta, on jouduttu jättämään työterveyshuollon ohjeistamana vähäksi aikaa kotiin. Ne ratkaisut rupeavat olemaan jo ohi.

– Käsidesiä on kaikki paikat täynnä. Lähitapaamisia ei pidetä eikä kokoonnuta isoissa laumoissa. Yli kymmenen hengen palavereja ei järjestetä.

– Meillä on lähestymiskielto. Pitää välttää lähikontakteja. Esimerkiksi laivan kyljessä on hissi, jolla pääsee laivan yläkerroksiin. Siinä henkilömäärä on rajattu.

– Kaikki kokoukset ja palaverit, jotka vähänkin pystytään, järjestetään skype-yhteyksillä tai webinaarina sähköisinä kokouksina. Yli 50-vuotiaalle, joka on yli 30-vuotiaana joutunut opiskelemaan tietotekniikan, se on tuonut uusia haasteita työhön. Itsenikin on pitänyt opetella tämän kaltainen kokoustekniikka.

TÖISTÄ POIS OMAILMOITUKSELLA

Työpaikalla on Jormanaisen mukaan ryhdytty toimiin tartuntojen estämiseksi.

– Meillä on avattu neuvontapuhelimia koronaa varten henkilöstölle. Meillä on pahuksen tarkat ohjeet siitä, että jos sinulla on mitä tahansa oireita, älä tule työpaikalle. On laajennettu omailmoituskäytäntöä ja pidennetty omailmoitusaika ilman lääkärintodistusta viiteen päivään. Se on toistaiseksi voimassa koronan takia.

– Meillä on ohjeistamalla pyritty siihen, ettei olisi niitä työnsankareita, jotka tulevat Buranan voimalla flunssaoireisina töihin. Kyllä me kaikkemme teemme. Tulevaisuus näyttää, onko se ollut riittävää.

KONTAKTEJA VAROTOIMIN

Pääluottamusmiehen päivittäiseen työnkuvaan on Jormanaisen mukaan tullut iso muutos.

– Ihmiskontakteja pitää välttää. Meillä on luottamusmiehiä lisäkseni yli 20. Kun yt-neuvottelut alkavat, ja tiedotan siitä luottamushenkilöille, joudun siihen käyttämään kokonaisen työpäivän verran aikaa, kun kutsun heitä neljä kerrallaan huoneeseen, jossa joudumme pitämään turvavälit.

Työpaikan toimihenkilöitä on koronan takia Jormanaisen mukaan etätöissä.

– Työntekijäammattien kohdalla se on vaikeampaa. Omaa työtäni, esimerkiksi tätä haastattelua voisin yhtä hyvin tehdä kotisohvalta. En ole kuitenkaan edes pyytänyt päästä etätöihin. Ihmiskontaktien uhallakin koen tärkeäksi, on joku, joka vastaa ihmisille.

– Ihmisillä on huoli itsestään ja elatuksestaan. Jonkun pitää olla vastailemassa. Yritän pitää varotoimia. Minulla on käsidesiä koko ajan toimistossa sekä asiakkaita että itseäni varten. On desinfiointiainetta, jolla aamulla ennen töiden alkua pyyhin kaikki kosketuspinnat, hiiren, näppäimistöt ja valokatkaisimet. Yritän suojautua ja tehdä parhaani. Toivon, että pystyn jatkamaan työtäni.

SUOMALAINEN OTTAA KYLMÄN VIILEÄSTI

Tunnelmaa työpaikalla Jormanainen luonnehtii ”aika suomalaiseksi”.

– Me kaikki ymmärrämme, että maailma on poikkeustilassa ja on jonkinlainen hätä. Ihmiset toimivat pääasiassa rationaalisesti. He ovat rauhallisia.

– Eilen illalla kävin kotikyläni S-marketissa. Sielläkin tunnelma oli rauhallinen, sama on töissä. Ihmiset ottavat aika viileästi. Tietysti joukossa on muutamia, jotka ovat helpompia hermostumaan. Keskimäärin ihmiset toimivat rauhallisesti. Kai he odottavat, mitä tuleman pitää.

– Olen sitä mieltä, että me suomalaiset olemme näissä asioissa aika hyviä. Luulen, että Suomessa ei käy kuten Ranskassa, että tehdään poliisin valvoma ulkonaliikkumiskielto. Eihän tuolla enää liiku ketään iltaisin kaupungilla tai kylillä.

– Meillä ei ole mitään paniikkitunnelmaa. Olen omiini tyytyväinen. Aika vähän täällä tapahtuu sellaisia ylilyöntejä, että ihan hulluja huhuja levitettäisiin.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA LEHTIKUVA / VESA-MATTI VÄÄRÄ

Ovatko tässä Kiteen sahan viimeiset tukit? Sahalle olisi varteenotettava ostaja, Stora Ensolla ei myyntihaluja

Stora Enso tiedotti Kiteen sahan sulkemisesta 26. syyskuuta, lähtöpassit uhkaavat yli sataa työntekijää. Yt-neuvottelujen käynnistymisestä metsäyhtiö kertoi heti juhannuksen jälkeen. Jo kesällä sahalle ilmaantui ostajakandidaatti. Stora Enso ei ole tarttunut ostotarjoukseen.

– Ostajakandidaatti on varteenotettava vientiä harjoittava sahayhtiö, jolla on kapasiteetin puute. Ostajatahoa kiinnostaa kovasti Kiteen sahan äärellä oleva kuusitukkivaranto. Yhtiö ehti jo kesällä laatia ostoa ajatellen liiketoimintasuunnitelmankin, Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela kertoo.

Lahtela pitää ostohalukkuutta kovasti ymmärrettävänä, sillä sahan sijainti ja alueen kuusivaranto on loistava.

– Metsäkeskuksen tiedon mukaan noin 80 kilometrin säteellä sahasta on tällä hetkellä hyvinkin kahden miljoonan kuution verran hakkuusäästöä. Toisin sanoa kuusipuuta riittäisi vaikka neljälle Kiteen sahan kokoiselle tuotantolaitokselle, Lahtela havainnollistaa.

Pääluottamusmies Markku Karvinen.

Kiteen sahan pääluottamusmies Markku Karvinen kritisoi voimakkaasti Stora Enson toimintatapaa tilanteessa, jossa Kiteen työpaikat voitaisiin Stora Enson luopumisen jälkeenkin säilyttää.

– Stora Enson toiminta on ollut kaikkea muuta kuin reilua. Reilua olisi ollut kertoa avoimesti ostajakandidaatista. Puheissa on jo ollut, että banderollit esiin ja ääntä kehiin, että myisivät sahan ostajalle, Karvinen tilittää.

Pääluottamusmies Markku Karvinen (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu, varapääluottamusmies Timo Hyvärinen saivat kuulla, että maanantaina 30.9. Kiteen sahan kuorinta- ja liotusaltaaseen tulleet tukkikuljetukset ovat näillä tiedoin sahan viimeiset. Näillä tiedoin sahattavaa on enää neljäksi viikoksi ja kuivaamon ja loppukäsittelyn puolella töitä on viideksi viikoksi.

”RIISTOMEININGIN MAKUA”

Kiteen saha on perustettu vuonna 1978. Sahan vuotuinen kapasiteetti on ollut 260 000 kuutiota sahatavaraa, 110 000 kuutiota puujalosteita sekä 25 000 kuutiota pellettejä. Saha kuuluu Stora Enson Wood Products -divisioonaan. Divisioonan johtaja Jari Suominen kertoi yhtiön tiedotteessa, ettei Kiteen sahan yt-neuvotteluiden aikana ilmennyt sellaisia toimenpiteitä, joilla sahan kannattavuutta olisi voinut merkittävästi parantaa.

Pääluottamusmies Karvisella on sahan tilanteesta toisenlainen kuva.

– Saha on pitkällä aikavälillä ollut tuottava yksikkö. Yt-neuvottelujen aikana teimme myös esityksen useamman miljoonan euron säästöohjelmasta. Ratkaisuehdotukseen sisältyi muun muassa eläkejärjestelyjä sahan sulkemisen sijasta. Mutta Stora Ensolle ei mikään riitä, on riistomeiningin makua. Olivat sulkemisesta päättäneet, sitä mielipidettä ei enää voinut kääntää.

Kannattavuuslukuja Stora Enso ei yhtiön viestintäjohtajan Satu Härkösen mukaan paljasta.

– Yksikkökohtaisia lukuja ei anneta julkisuuteen. Etenemme prosessin mukaan. Seuraavaksi arvioidaan Kiteen sahan konekanta, mitä tarvitaan muilla tehtailla. Sen jälkeen olemme halukkaita keskustelemaan potentiaalien ostajien kanssa. Voi olla, että ajankohta menee ensi vuoden ensimmäiselle kvartaalille, Härkönen kommentoi.

Pääluottamusmies Markku Karvinen ihmettelee Stora Enson haluttomuutta myydä sahaa. Viime vuosina sahalle on investoitu muun muassa kuusipuun sahalinjastoon uusi tukinkääntäjä ja pelkkalinjan suuntauslaite. Lisäksi sahan alueelle on rakennettu muun muassa oma muuntamo ja oma sähkölinja.

”TEATTERILTA VAIKUTTI”

Pääluottamusmies Karvinen arvioi, että koneiden ja laitteiden perkauksen jälkeen Kiteelle jää vain sahan raakile, joka ei ostajaa kiinnosta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lahtela näkee asian samalla tavalla.

– Mentaliteetti on se, että tehdään saha täysin toimintakyvyttömäksi, Lahtela sanoo.

Yt-neuvotteluja kaupunginhallituksen puheenjohtaja kuvaa teatteriksi.

– Kolmeen kertaan istuimme Stora Enson väen kanssa neuvottelupöydässä. Teatterilta vaikutti, tulos oli etukäteen päätetty.

Pääluottamusmies Markku Karvisen mukaan Kiteen sahan kuusilinjasto lienee Suomessa ainoita, jossa sahalinjasto on rakennettu yhtenäiseksi, eli puu liikkuu linjassa alusta loppuun asti ilman tarvetta siirrellä välissä trukeilla tai muilla välineillä.

Kiteen sahan sulkeminen johtaa 73 työsuhteen päättymiseen. Kun mukaan lasketaan kunnossapidon ja huollon sekä urakoitsijoiden määrä, työtä vaille jää pääluottamusmiehen mukaan noin 110 ihmistä. Sahalla on töissä niitä, jotka ovat tehneet siellä kymmenien vuosien työuran. Työntekijöiden ikäjakauma on laaja, joukossa on paljon myös nuoria perheellisiä.

Stora Enso keskittää kuusisahatavaran tuotannon Varkauteen. Varkauteen on keskittämisen myötä tulossa 20 uutta työpaikkaa.

– Kiteen työntekijöiden siirtymishalukkuutta on tiedusteltu, tällä hetkellä noin kymmenen henkilöä on mahdollisesti halukas lähtemään, Karvinen kertoo.

Stora Enson mukaan Kiteen saha suljetaan vuoden loppuun mennessä. Pääluottamusmiehen arvion mukaan sahan tukkivarannot riittävät noin neljäksi viikoksi.

– Vasta viikko sitten sahattiin ennätysmäärät. Tästä eteenpäin töitä tuskin painetaan laikat punaisina.

Kiteen saha on perustettu vuonna 1978. Nyt sahan tulevaisuus on vaakalaudalla.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA

 

Sahauksen jatkuminen tärkeää

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen. KUVA KITI HAILA

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen mukaan liitto yrittää edelleen vaikuttaa Stora Ensoon, jotta se päätyisi myymään Kiteen sahan.

– Tiedossamme on, että kysyntää sahauksen jatkamiseksi olisi olemassa. Siksi on harmillista, että päätökset ovat Stora Ensosta annetun tiedotteen mukaisia.

– On erittäin tärkeää, että sahaustoiminta voisi Kiteellä jatkua. Alueella on riittävät puuraaka-ainevarannot ja puuhuolto saadaan siellä varmasti toimimaan. Käsityksemme on, että sahaaminen on Kiteellä kuitenkin ollut kannattavaa toimintaa.

– Mahdollisella uudella omistajalla olisi varmasti myös tarve kehittää toimintaa. Se toisi sahaukseen pitkäjänteisyyttä, jolla oletettavasti olisi myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia, Alapartanen kommentoi.

Alapartasen arvion mukaan ratkaisut pitäisi pystyä tekemään ennen talven tuloa.

– Jos ratkaisujen tekeminen venyisi pidemmälle, alkaisi sillä jo mahdollisesti olla vaikutuksia konekantaan ja sahalaitoksen toiminnallisuuteen. Toisaalta jos työvoima pääsee karkaamaan käsistä, voi sitä olla vaikeata saada enää takaisin. Toivomme todella, että Stora Ensolla olisi valmius harkita toimintayksikön myymistä, Alapartanen toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO

Marimekon kangaspainon pääluottamusmies: Miksi ei kerrottu koko totuutta?

Marimekko kertoi elokuun alun pörssitiedotteessaan loistavasta liiketuloksestaan. Kaksi päivää aiemmin ilmoitetuista Marimekon kangaspainon henkilöstöä koskettavista yt-neuvotteluista ei tiedotteessa mainittu sanallakaan.

Marimekon erinomainen tulos vuoden toisella neljänneksellä oli huomiota herättävä talousuutinen elokuun alussa. Yrityksen liikevaihto kasvoi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 24 prosenttia, ja alkuvuoden liikevoitto nousi 4,8 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 1,8 miljoonaa euroa.

Kaksi päivää ennen liiketuloksen julkistusta Marimekon Herttoniemen kangaspainon luottamushenkilöille ilmoitettiin yt-neuvotteluista, joissa 30 prosenttia painon työntekijöistä uhkasi irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Alun perin yt-neuvottelut koskivat yhdeksän henkilön työpanosta. Neuvottelujen lopputulos oli se, että kuusi henkilöä, joista viisi työntekijää ja yksi ylempi toimihenkilö saivat lopputilin.

Painon pääluottamusmies Mika Jokela sanoo olevansa pettynyt, että henkilöstölle kipeä asia haluttiin yrityksen tiedotuksessa piilottaa maton alle.

– Tästä meidän yt-neuvottelustamme ei puhuttu sanallakaan missään mitään, ei pörssitiedotteessa, eikä muualla.

– Tulee tunne, että julkisuudelta salailtiin todellista juttua. Mielestäni olisi pitänyt reiluuden nimissä mainita, että meillä painossa on tällainen tilanne.

Hänen mukaansa henkilökunta oli valikoivaan tiedotukseen tyrmistynyt ja pettynyt.

YT KOSKETTI KAIKKIA

Yt-neuvottelut alkoivat Herttoniemen kangaspainossa 13. elokuuta. Ne koskivat koko henkilökuntaa, jota on 30. Ennakkoilmoituksen mukaan vähennystarve koski yhdeksän henkilön työpanosta.

– Työnantaja ilmoitti yt-neuvottelukutsussa, että irtisanomiset, lomautukset ja osa-aikaistamiset olivat vaihtoehtoina, Jokela kertoo.

Työnantaja päätyi irtisanomiseen, mutta henkilöstövaikutus lieveni kuuteen henkilöön alussa ilmoitetusta yhdeksästä.

Perusteeksi väen vähentämiselle työnantaja esitti uuden entistä tehokkaamman konekannan.

– Konekannan uusiminen on johtanut kapasiteetin kasvuun. Koko kapasiteetti ei ole käytössä, koska pakkakankaan myynti on Suomessa laskenut. Se oli työnantajan mukaan perimmäinen syy vähennykseen.

Jokelan mukaan työntekijät ovat lopputulokseen pettyneitä.

–  Marimekko tekee hyvää tulosta, ja siitä huolimatta turvaudutaan irtisanomisiin. Olisin nähnyt mahdollisuutena, että asiaa olisi hoidettu lomautuksilla. Mutta työnantaja ei nähnyt samalla tavalla.

–  Harmillista tässä on se, että tämän alan ammattilaisia ei varmasti Suomessa pystytä työllistämään, koska meillä ei ole tämän mittaluokan kangaspainoja. He joutuvat hakeutumaan uusille urille.

Varsinaisesti yt-lakia ei Marimekko Jokelan mukaan rikkonut. Kun yt koskee alle kymmentä henkilöä, siitä ei ole pakko tiedottaa.

Marimekon Herttoniemen painotalossa 22.8.2018 kuvassa vasemmalta Jukka Berglund, Jarmo Rauma ja Jukka Huhta. KUVA KITI HAILA

EI SUOMI NÄIN NOUSE

Jokela mainitsee, ettei hän osannut odottaa tässä tilanteessa näin rajuja toimia.

– Meillä on ollut aika tasaista viimeiset pari vuotta. Ei ole tapahtunut mitään suurempia: tuotantomäärät ovat olleet aika samoissa. Ei ole ollut nousuja eikä laskuja. Painamaan on pystytty yli miljoona metriä vuodessa joka tapauksessa.

– Se on ihan merkittävä metrimäärä. Toki kapasiteetti on suurempaan määrään, koska meillä on rotaatiopainokone, joka on aika nopea.

– Ei me ihan odotettu tällaista. Suomi vasta elpyy, kuten maailmakin, edellisestä laskusta. Ennen kuin vaikutukset täällä näkyvät, vie hetken aikaa.

– Jotenkin tulee sellainen tunne, ettei Suomi nousuun näin mene.

KANGASPAINAMISEN VIIMEINEN LINNAKE

Herttoniemen painossa tehdään tekstiileihin kuviopainantaa.

– Koko Marimekon henkilökunnasta me olemme noin kymmenesosa, mutta merkittävä tuloksen kannalta.

Jokela on huolisissaan kangaspainamisen ammattitaidon tulevaisuudesta Suomessa.

– Tämän alan osaajat ovat Suomessa hyvin vähissä. Ennen kuin Nanso ajettiin Suomesta alas, sillä oli toinen iso kangaspaino Suomessa. Finlayson on jo aikoja sitten poistunut kuvasta. Olemme viimeinen linnake.

– Me olemme ylpeitä siitä, että olemme tämän alan huipputaitajia. Kun väki vähenee täältä, niin osaajat lipuvat muille aloille.

Sitä Jokela ei usko, että Marimekko siirtäisi painamisen ulos Suomesta.

– Sitä on painotettu, että suomalaisuus on meille imagokysymys. Tämä on suomalainen yritys ollut aina, ja varmasti merkitsee aika paljon myös kuluttajalle, että meillä on tuotantoa Suomessa.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT KITI HAILA