AVAAJA: Ilman työehtosopimuksia työajat pitenisivät ja joustot vähenisivät

Työaikalaki on kirjoitettu olettaen, että työmarkkinoilla on yleissitovat työehtosopimukset. Lain määräyksistä on mahdollista sopia toisin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla.

14.7.2021

Työaikalaki antaa työaikaan liittyvät minimimääräykset ja jättää alakohtaisen soveltamisen valtakunnallisten työehtosopimusten tehtäväksi.

Työaikalain säädöksistä on mahdollista poiketa laajasti työehtosopimuksilla, jotka valtakunnalliset työntekijöiden ja työnantajien yhdistykset solmivat.

Lähes kaikista työaikalain pykälistä on mahdollista sopia toisin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Muun muassa työajasta, ylityökorvauksista, lepoajoista, liukuvasta työajasta ja varallaolosta voidaan sopia toisin.

JÄRJESTÖT SOPIVAT JOUSTOISTA

Sopimusasiantuntija Petri Ahokas Teollisuusliiton kemian sektorilta muistuttaa, että työaikojen paikallisen sopimisen perusta on lain mukaan työehtosopimuksissa. Ilman työmarkkinajärjestöjen sopimuksia työaikalaki on määräyksiltään jäykkä.

– Kaikki työelämän lainsäädäntö on kirjoitettu olettamalla, että on yleissitovat työehtosopimukset, Ahokas toteaa.

Petri Ahokas
Petri Ahokas

Hän laskee, että kemian sektorilla siirtyminen puhtaasti työaikalain minimivaatimusten varaan tarkoittaisi työaikamuodosta riippuen 162–254 tunnin lisäystä vuosityöaikaan. Lain mukaan säännöllinen työaika on pääsääntöisesti enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Siinä tapauksessa, että yleissitovat työehtosopimukset lakkaisivat olemasta, korostuisivat työntekijäkohtaiset työsopimukset.

Ahokas pohtii, että tuntipalkkaista työtä tekeville tilanne olisi selkeä työajan lisääntyessä, mutta kuukausipalkalla työskenteleville ei. Epätasa-arvo voisi siis tätä kautta lisääntyä, kun palkanmäärityksen pohja olisi epäselvä.

ALAKOHTAISIA SOVELLUKSIA

Sopimusasiantuntija Janne Heinimäki Teollisuusliiton teknologiasektorilta kertoo, että esimerkiksi kaivosalalla on työehtosopimuksen perusteella mahdollista rakentaa työvuorojärjestelmiä, joissa tehdään yli kahdeksan tunnin päiviä ja pidetään vastaavasti enemmän vapaapäiviä, eli tasoitetaan työaikaa työehtosopimuksen mukaisesti.

– Kaivokset sijaitsevat usein syrjäisissä paikoissa, joten useamman päivän vapaajaksot työtuntijärjestelmän kautta ovat rekrytointivaltti, Heinimäki kertoo.

Janne Heinimäki
Janne Heinimäki

Myös esimerkiksi työviikon aloitushetkestä voidaan sopia työehtosopimuksilla. Vuorotyössä työntekijöiden vapaiden kannalta voi olla merkitystä, alkaako työviikko sunnuntaina kello 22 tai maanantaina kello 7.

– Se jäykistää olennaisesti asioita, jos mennään tismalleen työaikalain mukaan, Heinimäki kertoo.

TYÖAIKA ON JAKSAMISKYSYMYS

Sopimusasiantuntija Jarmo Tuomainen Teollisuusliiton puutuotesektorilta laskee, että ilman työehtosopimuksia pelkän työaikalain pohjalta toimittuna sektorin töissä vuosittainen työaika voisi olla jopa 200 tuntia nykyistä pidempi.

Hän muistuttaa, että työajasta sovittaessa on otettu huomioon työntekijöiden jaksaminen alan töissä.

– Nykyinen työaika ei missään tapauksessa ole liian lyhyt.

Jarmo Tuomainen
Jarmo Tuomainen

Tuomainen kertoo, että mekaanisessa metsäteollisuudessa tehdään harvoin yli kahdeksan tunnin työvuoroja. Puusepänteollisuudessa pidempää vuoroa tehdään jonkin verran kesäsesongin aikana.

Jos työehtosopimuksista siirryttäisiin työaikalain varaan, työntekijöiden työpäivät todennäköisesti pitenisivät ja yritysten olisi hankalampi saada työvuorot soveltumaan työn vaatimuksiin.

– Tuskaa koettaisiin molemmin puolin, Tuomainen tiivistää.

LAAJAT SOPIMISEN MAHDOLLISUUDET

Sopimusasiantuntija Riitta Koskinen Teollisuusliiton erityisalojen sektorilta arvioi, että nykyinen työaikalaki on kohtalaisen hyvin kiinni tämän päivän työelämässä.

– Laki antaa perusraamit, ja työehtosopimuksissa on sovittu käytännöstä, Koskinen sanoo.

Riitta Koskinen
Riitta Koskinen

Hän pohtii, että nykyiseen yleissitovien työehtosopimusten aikaan on totuttu siinä määrin, että aina ei ymmärretä, mitä laki linjaa ja mitkä asiat on sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken. Esimerkiksi vuorolisistä ei säädetä työaikalaissa.

Laissa säädetty säännöllinen työaika on jäykkä esimerkiksi kausityötä sisältävillä aloilla. Erityisalojen sektorilla kausitöitä tehdään muun muassa maaseutuelinkeinoissa sekä viher- ja ympäristörakentamisalalla.

Koskinen kertoo, että erityisalojen sektorin työehtosopimuksissa on eroja, mutta niissä on laajasti sovittu joustomahdollisuuksista liittyen työvuorojen pituuksiin, työtuntien tasoittumisjaksoihin ja paikalliseen sopimiseen.

– Kaikissa sopimuksissa paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat hyvin laajat ja niitä myös käytetään, Koskinen toteaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVITUS EMILIE UGGLA