TYÖYMPÄRISTÖ: Muista juoda! Kuuman kesän vaivoihin on omat konstinsa

Tottuminen kuumaan tai kylmään, työn raskaus, vaatetus ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat lämpöolojen kokemiseen. Kun tekee työtä poikkeuksellisen kuumassa tai kylmässä, työ kuormittaa enemmän, tapaturmavaara kasvaa ja oireilu ja terveydelliset haitat lisääntyvät.

Kuumassa aineenvaihdunnan kiihtymisestä seuraa kehossa nestehukkaa. Ihminen voi hikoilla jopa litran tunnissa. Tämä voi järkyttää suola- ja nestetasapainoa, jos emme muista juoda riittävästi hikoilun korvaamiseksi.

Runsas hikoilu voi ärsyttää ihoa ja altistaa ihosairauksille. Hormonitoiminta muuttuu kuumassa, mikä voi aiheuttaa turvotusta alaraajoissa. Kehon suolatasapainon muuttuminen aiheuttaa kramppeja ja kouristuksia. Ulkona työskennellessä iho altistuu uv-säteilylle ja palovammoille.

MITEN VÄHENTÄÄ RISKEJÄ?

Elimistön tottuminen lämpötilan muutoksiin vie noin viikon. Lämpimässä ja kuumassa työskennellessä on juotava runsaasti. Juoman on hyvä sisältää suoloja ja energiaa, lyhytaikaisissa altistuksissa riittää vesi.

Lainsäädännössä ei ole suoraan raja-arvoja työskentelylämpötiloille. Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan selvitettävä, onko työskentelyssä sellaista vaaraa, joka aiheuttaa haittaa työntekijän terveydelle.

SUOSITUKSIA TYÖSKENTELYLÄMPÖTILOILLE

TYÖN RASKAUS
Kevyt istumatyö 21–25 °C

Muu kevyt työ 19–23 °C
Keskiraskas työ 17–21 °C
Raskas työ 12–17 °C

Jos työpaikan ilman lämpötila teknisistä toimista huolimatta helteen vuoksi ylittää 28 °C, työnantajan on rajoitettava sitä aikaa, jonka työntekijät työskentelevät tällaisessa työilmassa. Yhden työskentelyjakson pituus saa olla enintään 50 minuuttia tunnissa, jos työntekijä tekee pakkotahtista kevyttä tai keskiraskasta työtä ja lämpötila on 29–33 °C.

Jos lämpötila tällaisessa työssä on yli 33 °C, työskentelyjakso saa olla enintään 45 minuuttia tunnissa. Työntekijän olisi siis voitava tehdä työtä viileämmässä työtilassa 10–15 minuuttia jokaista tuntia kohden.

TEKSTI JUHA SUTINEN
KUVA ISTOCK

LÄHTEET:

www.tyosuojelu.fi (Lämpöolot)

www.ttl.fi (Kuumassa työskentely)

Lisätietoa myös soittamalla Teollisuusliiton työympäristöyksikön palvelevaan puhelimeen, p. 020 690 449 ma–pe klo 8.30–15

 

Porista lopetettava pigmenttitehdas on ollut tärkeä tekijä vedenpudistuksessa

Venatorin tehtaalta on saatu suurin osa Suomessa vedenpuhdistuksessa käytettävästä ferrosulfaatista. Tehdas menee kiinni vuoden 2021 aikana.

KUVA YLLÄ: Silloisen Huntsmanin, nykyisen Venatorin pigmenttitehtaalla Porissa syttynyttä tulipaloa sammutettiin 30. tammikuuta 2017. KUVA LEHTIKUVA / PETRI HAKOSALO

Tehtaiden lopetuksilla on joskus ennalta-arvaamattomia seurauksia. Porissa sijaitsevan Venatorin kemikaalitehtaan käynnissä oleva alasajo aiheuttaa päänvaivaa vesilaitoksille. Venatorin tehtaan tuotannon (titaanioksidiapigmenttejä) sivutuotteena on syntynyt runsaasti ferrosulfaattia, joka on tärkeä kemikaali sekä talous- että jätevesien puhdistuksessa.

Venatorin tehtaalla oli laaja tulipalo vuoden 2017 alussa. Sen jälkeen ei tehtaalla juurikaan ole syntynyt ferrosulfaattia. Tehtaan koko kapasiteettikin on vain noin 20 prosenttia verrattuna tulipaloa edeltävään aikaan.

Venator ei ole suoraan toimittanut vesihuoltolaitosten tarvitsemia kemikaaleja, vaan sen on tehnyt Kemira. Kemira sai raaka-aineena käytetyn ferrosulfaatin Venatorilta tehtaan tulipaloon asti. Sen jälkeen vesikemikaalien valmistuksessa on käytetty muita raaka-ainelähteitä, eli lähinnä Venatorin tehtaan läjitysalueen ferrosulfaattia. Tilanne ei ole onneksi missään vaiheessa kärjistynyt varsinaiseksi ongelmaksi, mutta on toki aiheuttanut huolta vesihuoltolaitoksillekin.

Venatorin tehdas on ollut Suomen merkittävin ferrosulfaatin tuottaja. Venatorin näkökulmasta ferrosulfaatti ei ole ollut ydinbisnestä. Se on ollut jätettä, siis sivutuote ja sivubisnes. Tehtaan alasajo on menossa ja tuotanto loppuu näillä näkymin vuoden 2021 loppuun mennessä. Kemira on kertonut jatkavansa rautapohjaisten kemikaalien tuotantoa, eli vesilaitokset tullevat saamaan kemikaalia jatkossakin samalta toimittajalta kuin nytkin. Voi toki olla, että tämä markkinatilanteen muutos tuo alalle muitakin toimittajia.

Ferrosulfaattia on kertynyt Porin tehtaan läjitysalueelle (joka on Kemiran omistuksessa) niin paljon, että siitä riittää vesikemikaalien raaka-aineeksi jopa 15–20 vuodeksi.

Toiminnan jatkamiseen Venatorin ferrosulfaattikaatopaikalla on saatu ympäristölupa vuoden 2023 loppuun.

VESIMAKSUJEN HINNAT OVAT JO NOUSSEET

On helppo ennakoida, että Venatorin alasajo uhkaa jossain määrin nostaa kuluttajien vesimaksuja. Miten suurista summista on kyse, siitä ei toistaiseksi ole tietoa.

Todellisuudessa vesilaskut ovat nousseet jo vuosia. Suomen Vesilaitosyhdistyksen keräämien tietojen mukaan rakennuskustannusindeksillä korjattu keskimääräinen vesimaksu on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1994 tasoon verrattuna.

Osa vesilaskun noususta tulee vesikemikaalien hinnoista. Paljon tärkeimmät vesilaskun kallistumisen syyt ovat tähän saakka olleet kuitenkin muissa tekijöissä. Puhdistusvaatimukset ovat kasvaneet sekä talous- että jäteveden osalta. Veden kulutus on vähentynyt, ja koska vesilaitokset saavat suurimman osan tuloistaan vedestä, ne paikkaavat väheneviä tuloja korottamalla esimerkiksi vuosittain perittäviä perusmaksuja. Vesijohtoverkoston ikääntyminen pakottaa vesilaitokset varautumaan saneerauksiin. Nämä tekijät aiheuttavat hyvin todennäköisesti enemmän korotuspainetta hintoihin kuin ferri- ja ferrosulfaatin hinnan nousu.

TEHDAS AJETAAN ALAS VUODEN 2021 KULUESSA

Venatorin tehdas on kokenut rajuja muutoksia ja omistusjärjestelyjä viimeisen vuosikymmenten aikana. Tehdas perustettiin 1957, sen alkuperäinen omistaja oli valtionyhtiö Vuorikemia Oy. Sittemmin se oli pitkään keskeinen osa Kemira-konsernia, jota alettiin yksityistää 1990-luvulla. Ennen Venatoria tehdas tunnettiin nimillä Kemira Pigments, Sachtleben Pigments ja vuodesta 2014 Huntsman Pigments.

Tehdas valmistaa titaanioksidia, jota käytetään muun muassa auto-, maali- ja kosmetiikkateollisuudessa sekä painomusteiden valmistuksessa.

Venatorin musta päivä oli tammikuussa 2017, jolloin tehtaalla syttyi laaja tulipalo. Palon jälkeen ilmoitettiin, että vakuutusrahoilla rakennetaan entistä ehompi tuotantolaitos, mutta niin ei käynyt. Noin vuosi sitten Venator ilmoitti, että tehtaan toiminta lopetetaan kokonaan vuoden 2021 loppuun mennessä.

Se oli shokki tehtaan 450 työntekijälle. Väkeä on sen jälkeen vähennetty ja vähennetään asteittain. Viimeisin yt päättyi kesäkuun alussa. Siinä päätettiin, että Venator vähentää loppuvuoden aikana jäljellä olevaa henkilöstöään noin 70:llä. Tehtaalle jää vuoden päättyessä noin 115 henkilöä.

TEKSTI TUOMO LILJA